Pakolaisavun toiminta vastaa heikentyneeseen ruokaturvaan Ugandassa

Maailman ruokaohjelma WFP:n vuoden 2020 arvion mukaan yli 270 miljoonaa ihmistä kärsii köyhyydestä johtuvasta ruuanpuutteesta tai on akuutisti vaarassa joutua elämään nälässä. Vaikea tilanne on nähtävissä Suomen Pakolaisavun toimintamaista etenkin Ugandassa. Maan viranomaisten ja UNHCR:n yhteisen raportin mukaan kotitalouksien taloudellinen haavoittuvaisuus nousi 45 prosentista 72 prosenttiin vuoden 2020 aikana. Koronapandemia on merkittävästi heikentänyt ruokaturvaa, sillä pakolaisten keskuudessa yleinen toimeentulon muoto, pienkauppa, kärsi huomattavasti liikkuvuuden rajoittamisesta.

WFP tarjoaa Ugandassa elintarvikeapua käteispohjaisilla siirroilla ja kohdistaa siitä 90 prosenttia pakolaisille. Moni pakolaisista on lukutaidottomia: suurin osa heistä on Etelä-Sudanista, jossa aikuisväestön lukutaidottomuuden aste on lähes 70 prosenttia.

Tämä on merkittävä ongelma ruokaturvan kannalta, sillä lukutaidottomuus vaikeuttaa WFP:n antaman avun tehokasta hyödyntämistä; numeroita tai kirjaimia tunnistamattomalle esimerkiksi vaihtorahan oikein laskeminen on miltei mahdoton tehtävä. Ilman koulutusta myös rahan suunnitelmallinen käyttö on vaikeaa.

Pakolaisapu vastasi vuoden 2020 aikana heikentyneeseen ruokaturvaan useammalla eri kurssilla. Toiminnallisen aikuislukutaidon sekä englannin kursseilla pakolaiset oppivat luku- ja laskutaidon ja englannin ohella myös monia muita ruokaturvan kannalta oleellisia taitoja, kuten vihannesviljelyä. Lukutaidon opetuksessa lähdettiin liikkeelle perusasioista, kuten kirjainten ja numeroiden tunnistamisesta.

– Muutkin tietävät, että osaan laskea ja lukea, joten en joudu enää huijatuksi, 37-vuotias Mukeshimana Nyirakayonde kertoo iloisena osallistumisestaan Pakolaisavun järjestämälle toiminnallisen aikuislukutaidon kurssille.

Käytännön vihannesviljelyyn liittyvät taidot auttoivat pakolaisia saamaan lisää ravintoa heikon ruokaturvatilanteen aikana. Koulutukseen osallistuville jaettiin myös siemeniä viljeltäväksi. Tämä oli paitsi konkreettinen tapa vastata ruokaturvan heikentymiseen, myös osallistujien kannalta oiva keino laittaa omaksutut taidot käytäntöön. Toiminnallisen aikuislukutaidon sekä englannin kursseilta opitut taidot yhdistettynä maanviljelyn taitoihin ovat saaneet aikaan sen, että omiin tarpeisiin viljelyn ohella osa opiskelijoista on jopa pystynyt myymään vihanneksia ja siten parantamaan toimeentuloaan.

Toinen tärkeä keino vastata heikentyneeseen ruokaturvaan on talouslukutaidon lyhytkurssi. Kurssilla tutustuttiin rahankäytön suunnittelun ja säästämisen kaltaisiin aiheisiin. Tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille lisää tietämystä, jotta WFP:n elintarvikeapu saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä. Koulutus on WFP:n rahoittama, ja sille osallistui yhdestä taloudesta kaksi henkilöä, joista vähintään toinen oli nainen. Näin kurssilla voitiin opetella suunnittelemaan rahankäyttöä yhdessä ja perheen tarpeita silmällä pitäen. Uusien taitojen oppimisen myötä rahaa osataan käyttää suunnitelmallisemmin, mikä parantaa koko perheen ruokaturvaa.

Kolmas Pakolaisavun järjestämä koulutus, joka paransi pakolaisten ruokaturvaa vuoden 2020 aikana, oli suunnattu jo lukemisen hallitseville osallistujille. Kurssi tähtäsi pakolaisten toimeentulon ja pienyrittäjyyden parantamiseen. Kongosta paennut kahdeksan lapsen isä, Kaitani Bariyanga, on tyytyväinen siihen, kuinka kurssin myötä saatu koulutus ja säästöryhmään liittyminen auttoivat häntä ostamaan lehmän.

– Nyt lapseni saavat maitoa juodakseen joka päivä.

Kaiken kaikkiaan Pakolaisavun järjestämä ruokaturvan heikentymiseen vastaava toiminnallisen aikuislukutaidon ja englannin koulutus tavoitti 17 932 opiskelijaa vuoden 2020 aikana. 2 100 osallistui toimeentulo- ja pienyrittäjyyskoulutukseen, jossa vihannesviljely oli myös osana koulutusta. Talouslukutaidon lyhytkurssille puolestaan osallistu 113 000 opiskelijaa.

Lue lisää Pakolaisavun toiminnasta Ugandassa verkkosivuilta.