PAKOLAISUUS SUOMESSA
Maailmassa on yli 117 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä. Heistä valtaosa pakenee oman kotimaansa sisällä ja heistä, jotka ylittävät valtioiden rajoja, suurin osa pakenee naapurimaihin. Suomeen maailman paenneista tulee vain murto-osa.
Pakolaisten määrä Suomessa
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2025 Suomessa asui yhteensä 660 800 ulkomaalaistaustaista eli henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Heistä 85 % on syntynyt ulkomailla ja 15 % on syntynyt Suomessa.* Pakolaistaustaisia heistä on vain murto-osa.
(*Lähde: Tilastokeskus)
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolisesta valtiosta. Pakolaisille on myönnetty turvapaikka, sillä heillä on perusteltu syy joutua vainotuksi.
Pakolaiset tulevat Suomeen joko uudelleensijoittamisen, eli kiintiöjärjestelmän kautta, tai turvapaikanhakijoina. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on Suomessa vielä kansainvälisesti tarkasteluna kohtalaisen uusi ilmiö. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1973 Chilestä. 1970-luvun lopulla Suomi otti vastaan noin 500 vietnamilaispakolaista. Kuitenkin valtaosalle suomalaisista pakolaisuus tuli tutuksi vasta ensimmäisten suurten somalialaisten pakolaisryhmien saapumisen myötä 1990-luvun alussa.
Turvapaikanhakijat Suomessa
Vuonna 2025 Suomesta haki turvapaikkaa 2 549 henkilöä. Samana vuonna tehtiin 2 284 myönteistä ja 1 807 kielteistä turvapaikkapäätöstä.
Vuonna 2025 tehtiin yhteensä 498 myönteistä kiintiövalintapäätöstä, ja maahan saapui 621 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset saapuvat Suomeen yleensä 1–2 vuoden kuluessa valinnasta.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut merkittävästi viime vuosien maahanmuuton tilastoihin. Vuonna 2025 Suomessa jätettiin yhteensä 12 018 tilapäisen suojelun hakemusta ja tilapäistä suojelua myönnettiin 10 521 Ukrainasta paenneelle.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen 32 476, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvapaikkahakemusten määrä kuitenkin laski huomattavasti seuraavina vuosina ja on ollut sen jälkeen muutamia tuhansia vuodessa.
Kiintiöpakolaisjärjestelmä
Suomi vastaanottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä uudelleensijoittamisjärjestelmän kautta. Kiintiöpakolaisiksi valitaan henkilöitä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi turvallisempiin maihin. Kiintiöpakolaisten joukossa on usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vammaisia henkilöitä sekä väkivallan ja kidutuksen uhreja.
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan.
Vuosina 2001–2019 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä oli 750 henkilöä vuodessa. Vuosina 2021–2023 pakolaiskiintiö nostettiin yli 1 000 henkilöön vuodessa. Vuonna 2024 tehtiin poikkeuksellinen päätös, kun pakolaiskiintiö laskettiin 500 henkilöön.
Sivun tietojen lähde: Maahanmuuton tunnusluvut 2025




