UGANDA

Itä-afrikkalaisen Ugandan pakolaismäärät ovat olleet suuria 1960-luvulta lähtien. Kuitenkin, viimeisen neljän vuoden pakolaisten määrä on kasvanut dramaattisesti, kun Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta sadat tuhannet ovat paenneet Ugandaan. 

Uganda suurimpia pakolaisten vastaanottajamaita

Uganda on maailman neljänneksi suurin pakolaisten vastaanottajamaa. Ugandassa on 1,45 miljoonaa pakolaista (2021), vaikka maa kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin (Least Developed Countries, LDCs).
 
Ugandan naapurimaiden konfliktit ja sisäiset kriisit heijastuvat Ugandaan saapuvien pakolaisten määrään. Uusia pakolaisia saapuu rajan yli jatkuvasti Etelä-Sudanin, Kongon demokraattisen tasavallan ja muiden naapurimaiden konfliktien pitkittymisen seurauksena. Suurin osa Ugandassa olevista pakolaisista on eteläsudanilaisia: heitä on lähes 862 000.
 
Kongon demokraattisen tasavallan konfliktin kiihtymisen myötä länsirajan yli saapuvien määrä on moninkertaistunut, ja kongolaisia on nyt maassa lähes 400 000. Lisäksi Ugandaan on saapunut pakolaisia etenkin Burundista, Somaliasta, Ruandasta, Eritreasta, Etiopiasta ja Sudanista. Esimerkiksi Kyangwalin ja Kyaka II:n pakolaisasutusalueilla Kongon demokraattisen tasavallan rajaseudulla oli aiemmin muutama kymmenen tuhatta pakolaista kullakin alueella, mutta vuosien 2019–2020 vaihteessa asukasmäärät ovat kasvaneet alueittain lähelle 120 000:tta.
 

Hauraista oloista uuteen ympäristöön

Maan sisäinen pakolaisuus on naapurimaissa laajamittaista, ja Ugandaan saapuvat pakolaiset ovat usein joutuneet elämään poissa kodeistaan tai väkivaltaisuuksien keskellä jo vuosien ajan. Monet Ugandaan saapuvista pakolaisista on naisia, joilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta käydä koulua tai he ovat saaneet opetusta vain muutaman vuoden ajan. He ovat käytännössä lukutaidottomia eivätkä osaa englantia, joka on Ugandan virallinen kieli. Kommunikointi paikallisten kanssa ja päivittäisten asioiden hoitaminen on erittäin hankalaa. Ilman kielitaitoa vieraassa ympäristössä ilman turvaverkkoja elävät naiset ja lapset joutuvat herkästi hyväksikäytön kohteiksi ja ilman koulutusta toimeentulon hankinta on vaikeaa.
 
Ugandan pakolaispolitiikka on ollut poikkeuksellista. Vaikka maahan saapuu valtavasti pakolaisia, on Ugandan valtio taannut pakolaisille samat oikeudet ja yleiset palvelut kuin ugandalaisille, äänioikeutta lukuun ottamatta. Pakolaisilla on vapaus liikkua ja asua pakolaisasutusalueiden ulkopuolella kaupungeissa. Myös koulutus ja terveydenhuolto ovat pakolaisille ilmaisia. Lisäksi pakolaiset saavat tehdä töitä, perustaa yrityksiä ja omistaa maata. Vanhoilla pakolaisasutusalueilla kaikki pakolaiset ovat saaneet valtiolta viljeltäväkseen maa-alueen.
 
Koska Ugandaan saapuvien pakolaisten määrä on jatkanut kasvamistaan, eivät kaikki ole enää saaneet maata ja heitä on pitänyt asuttaa paikallisten yhteisöjen maille. Lisäksi pakolaisten käyttöön annetut maa-alueet on kasvaneen pakolaismäärän vuoksi täytynyt puolittaa, minkä vuoksi viljelyllä ei välttämättä pysty enää elättämään itseään. Lisääntyvä maankäyttöön ja palveluihin kohdistuva paine on kiristänyt väestösuhteita, mitä Suomen Pakolaisapu pyrkii lieventämään tukemalla myös paikallista väestöä.
 

Pakolaisavun työ Ugandassa

Suuri osa Ugandan pakolaisista asuu tarkoitukseen varatuilla pakolaisasutusalueilla, mutta yhä suurempi määrä pakolaisista jää kaupunkeihin. Ugandassa vuodesta 1997 toiminut Pakolaisapu tukee pakolaisia 12 eri pakolaisasutusalueella maan pohjois- ja länsiosissa sekä pääkaupunki Kampalassa.
 
Suomen Pakolaisapu on ainoa Ugandassa toimiva kansainvälinen järjestö, joka on erikoistunut aikuiskoulutustyöhön pakolaisten keskuudessa. Koettuaan itse lukutaidon ja koulutuksen hyödyt, on aikuisten helpompi myös ymmärtää ja tukea perheensä koulutusta.
 
Suomen Pakolaisapu on jo vuodesta 1998 lähtien toiminut UNHCR:n operationaalisena kumppanina, ja sillä on toimintasopimus Ugandan pakolaisasioista vastaavan Pääministerin kanslian (OPM) kanssa. Pakolaisavun ohjelma tukee Globaalin pakolaiskompaktin Ugandan kansallista toimintasuunnitelmaa parantamalla pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen omavaraisuutta.
 
Pakolaisavun tukemilla ja toteuttamilla koulutuksilla annetaan pakolaisille keinoja ja taitoja, joilla he voivat hallita ja vaikuttaa omaan elämäänsä sekä nostaa tulotasoaan välittömästi. Pakolaisten lisäksi koulutusta annetaan paikallisille, jotta yhteisön sisälle ei muodostuisi konflikteja. Pakolaisavun työ Ugandassa voidaan jakaa kahteen toimintoon:
1. Aikuiskoulutus ja aikuisten toiminnallinen lukutaito
 
Pakolaisten koulutuksesta puhuttaessa tulee muistaa, että moni aikuinen ei omassa lapsuudessaan ole saanut koulutuksen perusteita, kuten lukutaitoa. Suomen Pakolaisapu järjestää toiminnallisen lukutaidon kursseja pakolaisten äidinkielellä ja englanniksi omavaraisuuden ja itsenäisyyden kasvattamiseksi. Opetuksessa käsitellään samalla arkea parantavia teemoja, kuten ravitsemukseen, hygieniaan, sanitaatioon tai ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Kursseja fasilitoivat vapaaehtoiset vertaisohjaajat, ja valtaosa osallistujista on naisia.

2. Toimeentulo

Suomen Pakolaisapu toteuttaa Ugandassa laskutaito-, säästöryhmä- ja pienyrittäjyyskoulutuksia, minkä lisäksi osallistujien omia tulonhankintatoimia tuetaan, mentoroidaan ja valvotaan aktiivisesti. Pakolaisapu edesauttaa säästö- ja lainaryhmien perustamista yhteisöjen sisällä. Ryhmien avulla osallistujat saavat mahdollisuuden lainata pääomaa arkisiin toimiin, kuten koulupukuihin, tai toimeentulon tukemiseen, kuten pienen yrityksen perustamiseen. Pakolaisavun toimeentulokoulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat naiset, etenkin he, jotka ovat vastuussa perheensä toimeentulosta.

Projektien yhteenveto

Aikuiskoulutus Ugandan pakolaisasutusalueilla ja Kampalassa

Hankkeen tavoitteena on tarjota aikuisille – varsinkin naisille – ja nuorille toiminnallista luku- ja kielitaitoa ja lisätä siten heidän itseluottamustaan ja resilienssiään. Tämä auttaa parantamaan pitkäaikaisten pakolaiskriisien haavoittuvimpien ryhmien omavaraisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Projekti toimii 12 pakolaisasutusalueella lounaassa ja pohjoisessa sekä Kampalassa – Ayilo I:ssa, Ayilo II:ssa, Nyumanzissa, Pagirinyassa, Borolissa, Olua I:ssa ja II:ssa Adjumanin alueella, Palabekissa Lamwodin alueella, Nakivalessa Isingiron alueella, Kyaka II:ssa Kyeggegwan alueella ja Kyangwalissa Hoiman alueella sekä paikallisten parissa näillä alueilla.

Projektin tavoitteena on mahdollistaa 18 100 pakolaiselle lukutaidon ja 12 000 kielitaidon oppiminen ja varmistaa sekä heidän teknisen että toiminnallisen osaamisensa joko lukutaidon tai vieraan kielitaidon osalta. Kohderyhmästä 70 prosenttia on naisia, nuoria 30 prosenttia ja vammaisia 5 prosenttia. Lisäksi koulutetaan noin 800 vertaisohjaajaa.

Budjetti: 2 842 000 €
Kesto: 4 vuotta
Aloituspäivä: 1.1.2018
Sektori: Kehitysyhteistyö/aikuisten toiminnallinen lukutaito 
Rahoittaja: Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikkö 

Toimeentulo- ja pienyrittäjyyskoulutus pakolaisasutusalueilla ja Kampalassa

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen aikuisten ja nuorten kykyä selviytyä paremmin arjen haasteista ja vähentää haavoittuvuutta tulevaisuudessa parantamalla heidän toimeentulotaitojaan ja resurssien saatavuutta.

Projekti toimii kuudella alueella: pääkaupungissa Kampalassa, Nakivalen pakolaisasutusalueella Lounais-Ugandassa sekä Pohjois-Ugandassa Ayilo I:ssa, Ayilo II:ssa, Nyumanzin ja Pagirinyan pakolaisasutusalueilla Adjumanin alueella. 

Projektin kohderyhmänä on 7 560 ihmistä – noin 5 500 liiketoiminnan opiskelijaa ja 1 900 säästö- ja lainaryhmän jäsentä. Tavoitteena on kehittää heidän taitojaan toimeentulon ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi koulutetaan 160 ryhmänohjaajaa.

Budjetti: 649 500 €
Kesto: 4 vuotta
Aloituspäivä: 1.1.2018
Sektori: Kehitysyhteistyö/toimeentulo
Rahoittaja: Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikkö

Pakolaisten talouslukutaidon koulutuksen ja toimeentulon laajentaminen Ugandassa

Hankkeen tavoitteena on tarjota pakolaisopiskelijoille perushallinnon taitoja ja parantaa siten heidän teknistä kapasiteettiaan käsitellä Maailman ruokaohjelman (WFP) hyväksymää käteisperusteisen siirron (CBT) toimitusmekanismia.

Tämä valtakunnallinen projekti kattaa kaikki pakolaisasutukset – Adjumanin alueella, Impevissä, Kiryandongossa, Kyaka II:ssa, Kyangwalissa, Nakivalessa, Oruchinga Palorinyassa, Rhino Campissa ja Rwamanjassa. WFP tarjoaa elintarvikeapua käteispohjaisilla siirroilla ja kohdistaa sitä 90 prosenttiin Ugandassa olevista pakolaisista, jotka hyötyvät WFP:n ruoka-avusta CBT:n kautta, eli 141 010 kotitalouteen; kaksi osallistujaa kustakin kohdetaloudesta, joista vähintään yhden on oltava nainen, osallistuu taloudellisen lukutaidon koulutuksiin.

Budjetti: USD 1 300 000 (tarkka luku ilmoitetaan myöhemmin)
Kesto: 1 vuosi
Aloituspäivämäärä: 16.10.2020
Sektori: Humanitaarinen apu/toimeentulo ja toiminnallinen aikuislukutaito
Rahoittaja: World Food Programme

Ota yhteyttä:
 
frcugandaadmin@refugeecouncil.fi
+256 0393 266 642
Plot 8284 Tomusange Close, Muyenga
P. O. Box 24526 Kampala
 
Maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga
tarja.saarela-kaonga (at) refugeecouncil.fi
 
Ulkoministeriö, Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin

Lue lisää:

Ota yhteyttä:

Maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga
tarja.saarela-kaonga (at) refugeecouncil.fi
Ugandan toimisto:
Plot 8284 Tomusange Close, Muyenga
P. O. Box 24526 Kampala
p. +256 0393 266 642