UGANDA

Uganda on ottanut vastaan pakolaisia Itä-Afrikassa 1940-luvulta lähtien. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi dramaattisesti vuoden 2016 tienoilla, kun sadat tuhannet ihmiset, lähinnä Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta, pakenivat kotimaistaan poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen epävakauden vuoksi.

Uganda edelleen yksi maailman suurimmista pakolaisia vastaanottavista maista

Pakolaisten määrä Ugandassa oli korkeimmillaan vuoden 2021 lopulla, jolloin pakolaisia oli maassa yli 1,5 miljoonaa. Vuoden 2022 loppuun mennessä määrä laski n. 1,4 miljoonaan pakolaiseen. Tämä johtui pääasiassa burundilaisten pakolaisten vapaaehtoisesta paluusta lähtömaahansa ja muiden pakolaisten uudelleensijoittamisesta kolmansiin maihin. Vaikka Uganda kuuluu maailman vähiten kehittyneimpiin maihin (Least Developed Countries, LDCs), se avaa edelleen rajansa pakolaisille, joiden osuus Ugandan väestöstä on lähes 4 prosenttia. Uganda tunnetaan maailmalla edistyksellisestä pakolaispolitiikastaan, joka on sisällytetty maan kehittämissuunnitelmiin. Suuri osa pakolaisiin kohdistuvasta rahoituksesta on kuitenkin edelleen pitkälti riippuvainen ulkomaisista avustuksista.

Ugandassa ja muissa naapurimaissa on paljon pakenemaan joutuneita jatkuvien konfliktien ja sisäisten kriisien vuoksi. Ugandaan saapuu jatkuvasti uusia pakolaisia etsimään turvaa ja lupausta paremmasta elämästä. Vuonna 2021 suurin osa Ugandaan paenneista olivat kotoisin Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta. Sotien lisäksi myös nälänhätä ja luonnonkatastrofit, kuten Kongon tulivuorenpurkaus ja Etelä-Sudanin kuivuus, ovat aiheuttaneet siirtolaisuutta. Eteläsudanilaiset pakolaiset asuvat Adjumanissa, Palabekissa, Kiryandongossa ja muissa Länsi-Niilin asutusalueilla, kun taas kongolaiset pakolaiset asuvat Kyangwalissa, Kyaka II:ssa ja Nakivalessa. Ugandan pakolaisväestö on kasvanut 2000-luvun alusta vähitellen muutamasta kymmenestä tuhannesta yli 1,5 miljoonaan vuoteen 2021 mennessä. (UNHCR)

Hauraista oloista uuteen ympäristöön

Eniten pakolaisia Ugandaan saapuu siis Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Etelä-Sudanista. Kongon demokraattinen tasavalta, yksi Afrikan isoimmista maista, on pitkään kärsinyt sisäisistä konflikteista. Maalla on runsaasti luonnonvaroja, ja alue on hyvin kehittymätöntä, mikä houkuttelee monia kapinallisryhmiä maan sisältä ja ulkoa. Etelä-Sudan, joka itsenäistyi vasta vuonna 2011, ei ole vielä päässyt hyötymään itsehallinnon eduista, sillä se on ollut vuosia eristettynä valtavirran poliittisista ja taloudellisista alueista. Toimimaton hallinto, sisäiset kapinat ja turvattomuus ovat vaivanneet valtiota. Etelä-sudanilaiset naiset, lapset ja nuoret muodostavat lähes 80 prosenttia Ugandan pakolaisista, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa, mukaan lukien koulutuksensa, jatkuvien konfliktien vuoksi. Näiden ihmisten luku- ja kirjoitustaidot ovat usein heikkoa ja vain harvat osaavat englantia, joka on Ugandan virallinen kieli. Kommunikointi paikallisten kanssa ja päivittäisten asioiden hoitaminen on erittäin hankalaa. Ilman kielitaitoa ja turvaverkkoja vieraassa ympäristössä elävät naiset ja lapset joutuvat herkästi hyväksikäytön kohteiksi ja ilman koulutusta toimeentulon hankinta on vaikeaa.

Ugandan pakolaispolitiikka on ollut poikkeuksellista. Vaikka maahan saapuu valtavasti pakolaisia, on Ugandan valtio taannut pakolaisille samat oikeudet ja yleiset palvelut kuin ugandalaisille, äänioikeutta lukuun ottamatta. Pakolaisilla on vapaus liikkua ja asua pakolaisasutusalueiden ulkopuolella kaupungeissa. Myös koulutus ja terveydenhuolto ovat pakolaisille ilmaisia. Lisäksi pakolaiset saavat tehdä töitä ja perustaa yrityksiä, mutta maata he eivät kuitenkaan saa omistaa. Maahan saapuessaan kaikki pakolaiset, jotka asuvat pakolaisasutusalueilla saavat pienen maa-alueen, jolle he voivat rakentaa talon ja viljellä vihanneksia

Koska Ugandaan saapuvien pakolaisten määrä on jatkanut kasvamistaan, maa-alueiden koot ovat asteittain pienentyneet. Tämän vuoksi on erittäin vaikeaa saada maata ruoan viljelyyn. Valtioneuvostonkanslia jatkaa (Office of the Prime Minister) yhteistyössä UNHCR:n kanssa ja paikallisten johtajien tuella yhteydenpitoa pakolaisia vastaanottaviin yhteisöihin, jotta ne antaisivat pakolaisille lisää maata asettumista ja ruoanviljelyä varten. Maa-alueisiin kohdistuvan kasvavan paineen vuoksi kaikki pakolaisia vastaanottavat yhteisöt ovat kuitenkin havainneet, että luonto on köyhtynyt ja kilpailu käytettävissä olevista resursseista ja palveluista on lisääntynyt. Tämä on johtanut ryhmien välisten suhteiden heikkenemiseen. Hyvien suhteiden ylläpitäminen sidosryhmien välillä on tärkeää. Yksi tavoista, joilla Suomen Pakolaisapu haluaa vaikuttaa hyvien suhteiden ylläpitämiseen, on se, että sen kaikki ohjelmat tarjoavat palveluja sekä pakolaisille että niitä vastaanottaville yhteisöille.

Pakolaisavun työ Ugandassa

Pakolaisapu on toiminut Ugandassa vuodesta 1997 lähtien ja tukee tällä hetkellä pakolaisia 13 eri asutusalueella maan pohjois-, länsi- ja lounaisosissa. Suomen Pakolaisapu on ainoa kansainvälinen organisaatio Ugandassa, joka on erikoistunut aikuiskoulutustyöhön pakolaisten keskuudessa. Koettuaan itse lukutaidon ja koulutuksen hyödyt, on aikuisten helpompi myös ymmärtää ja tukea lastensa koulutusta.

Suomen Pakolaisapu on jo vuodesta 1998 lähtien toiminut UNHCR:n operationaalisena kumppanina, ja sillä on Ugandan pakolaisasioista vastaavan Valtioneuvoston kanslian (OPM) kanssa sopimus, joka mahdollistaa toiminnan alueella. Pakolaisavun ohjelma tukee Globaalin pakolaiskompaktin Ugandan kansallista toimintasuunnitelmaa parantamalla pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen omavaraisuutta.

Pakolaisavun tukemilla ja toteuttamilla koulutuksilla tarjotaan pakolaisille keinoja ja taitoja, joilla he voivat hallita ja vaikuttaa omaan elämäänsä sekä nostaa tulotasoaan välittömästi. Pakolaisten lisäksi koulutusta annetaan paikallisille, jotta yhteisön sisälle ei muodostuisi konflikteja.

Suomen Pakolaisapu on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista sen kaikissa projekteissa ulkomaan toimintamaissa.

Pakolaisavun työ Ugandassa voidaan jakaa kolmeen toimintoon:

1. Aikuiskoulutus ihmisoikeuksien toteutumiseksi (luku- ja kirjoitustaito, kielitaito, liiketoimintataidot, talouslukutaito, digilukutaidot, elämäntaidot ja laina- ja säästöryhmien toiminnan tukeminen)

Kaikkien Suomen Pakolaisavun hankkeiden yleistavoitteena on, että pakolaisasutusalueilla elävät ihmiset, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan konfliktien, väkivallan, vainojen, syrjinnän, köyhyyden tai ilmastonmuutoksen vuoksi ja heitä vastaanottavat yhteisöt, joihin vaikuttaa Ugandan pitkittynyt pakolaiskriisi, voisivat elää ihmisarvoisessa ja rauhallisessa ympäristössä ja rakentaa turvattua tulevaisuutta tiiviinä osana yhteisöä, jossa he asuvat. Aikuisten koulutushankkeella pyritään erityisesti parantamaan pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen aikuisten ja nuorten, mukaan lukien vammaisten, omatoimisuutta ja valmiuksia aikuiskoulutuksen avulla.

2. Ilmastoystävällinen maanviljely

Suomen Pakolaisapu pyrkii lisäämään pakolaisten ja heitä vastaanottavien yhteisöjen valmiuksia ja tietämystä siitä, miten he voivat parantaa taloudellisia mahdollisuuksiaan ja sopeutua ilmastonmuutokseen, mikä on kehittyvissä maissa iso ja ajankohtainen haaste. Koulutuksissa korostetaan ilmastotietoisuutta ja paranneltujen ja helposti saatavilla olevien teknologioiden käyttöä maanviljelyssä, jotta voidaan kasvattaa riittävästi ruokaa sekä oman kotitalouden käyttöön että myyntitarkoituksiin.

3. Väestösuhteiden edistäminen (johtajakoulutus, rauhankomiteoiden sekä ihmisoikeuskoulutus ja valmiuksien kehittäminen)

Tarkoituksena auttaa ratkaisemaan pakolaisten ja pakolaisia vastaanottavien yhteisöjen välisiä konflikteja rauhanomaisesti ja oikeudenmukaisesti. Projekti toteutetaan yhteistyössä Justice and Reconciliation Project – hankkeen kanssa, joka johtaa yhteisöjen välisen rauhan rakentamista auttamalla rauhankomiteoita ja edistämällä yhteisöllistä vuoropuhelua ja rakenteita suhteiden vahvistamiseksi. Samaan aikaan Suomen Pakolaisapu tarjoaa yhteisön johtajille ihmisoikeuksiin liittyviä koulutuksia, jotka lisäävät heidän valmiuksiaan ja joiden jälkeen he voivat toimia yhteisön hyväksi edistäen rauhanomaista rinnakkaiseloa ja yhteenkuuluvuutta.

Projektien yhteenveto

Pakolaisten ja ugandalaisten väestösuhteiden edistäminen

Lue lisää

Hankkeen tavoitteena on edistää eri ryhmien rauhanomaista ja turvallista rinnakkaiseloa pakolaisia vastaanottavilla alueilla Ugandan pohjoisosissa. Tarkoituksena on parantaa pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen tietämystä heidän oikeuksistaan ja velvoitteistaan. Projekti osallistaa paikallisen yhteisön johtajia ruohonjuuritasolla vahvistamalla heidän valmiuksiaan ja tietämystään johtamisesta ja yhteiskunnallisista aiheista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta, laista sekä hallinnosta. Lisäksi hankkeessa koulutetaan ja tuetaan paikallisen tason rauhankomiteoiden jäseniä rauhan ja konfliktinratkaisun lähestymistavoissa, tapausten hallinnassa ja oikeusjärjestelmän piiriin pääsyssä.

Projekti toteutetaan neljällä pakolaisasutusalueella Adjumanin piirikunnassa pohjois-Ugandassa, jossa asuu eteläsudanilaisia pakolaisia.

Kesto: 3 vuotta
Aloituspäivä: Lokakuu 2022
Budjetti: 493 000 €
Tyyppi/sektori: Konfliktinhallinta / Väestosuhteet / Demokratia, oikeudet ja hallinto
Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö

Punaisella taustalla kirja ja kynä. Kuvassa on teksti jossa lukee 4, Hyvä koulutus.

Oranssilla taustalla sukupuolten välistä tasa-arvoa symboloiva kuvake sekä teksti: 5 Sukupuolten tasa-arvo

Pinkillä taustalla teksti: 10, Eriarvoisuuden vähentäminen

Sinisellä pohjalla rauhaa symboloiva kyyhky ja teksti: 16, Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

Laajennettu pakolaisten talouslukutaitokoulutus

Lue lisää

Tavoitteena on tarjota käteisavustuksia saaville pakolaisille talouden hallinnan perustaitoja, kuten yksinkertaista budjetointia, säästökäytäntöjä ja käytettävissä olevien rahoituspalvelujen käyttöä. Lisäksi projektissa kannustetaan pakolaisia ottamaan kaikki perheenjäsenet mukaan talouden suunnitteluun ja edistämään siten perheen sisäistä sopusointua ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Taloustaitojen avulla pakolaisia kannustetaan myös perustamaan omia yrityksiään. Koulutusta järjestetään muutaman tunnin pituisissa sessioissa kolme kertaa viikossa kuuden viikon ajan.

Hanke kattaa kaikki Ugandan 13 pakolaisasutusalueiden ne pakolaiskotitaloukset, joille Maailman ruokaohjelma (WFP) antaa elintarvikeapua käteisrahaan perustuvina siirtoina.

Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2020 ja toukokuuhun 2023 mennessä sen tavoitteena on saavuttaa 590 000 pakolaista.

Tyyppi/sektori: Humanitäärinen apu / Toimeentulo / Aikuiskoulutus
Rahoittaja: Maailman ruokaohjelma WFP

Punaisella taustalla erilaisia ihmishahmoja ja teksti: 1, Ei köyhyyttä.

Aikuiskoulutus

Lue lisää

Projektin tavoitteena on, että nuoret ja aikuiset, myös vammaiset, jotka ovat pakolaisyhteisön tai pakolaisia vastaanottavien yhteisöjen jäseniä, pystyvät parantamaan omavaraisuuttaan ja selviytymiskykyään.

Projekti toteutetaan 10 pakolaisasutusalueella, jotka ovat: Nakivale, Orucinga, Kyangwali, Kyaka II, Ayilo I, Ayilo II, Nyumanzi, Pagirinya, Palabek ja Kiryandongo. Nämä sijaitsevat kuudessa pakolaisia vastaanottavassa piirikunnassa Ugandan pohjois- ja eteläosissa.

Hankkeen tavoitteena on, että 21 510 aikuista ja koulun ulkopuolelle jäänyttä nuorta saa koulutusta erilaisilla aikuisten peruskursseilla; luku- ja kirjoitustaito eri paikallisilla kielillä, englannin kieli, liiketoiminta- ja elämäntaidot. Kaikki koulutukset ovat toiminnallisia ja rakentavat osallistujien valmiuksia vastata tosielämän haasteisiin. Kurssit järjestetään paikallisesti kolmesti viikossa, ja kurssien kesto vaihtelee muutamasta viikosta 11 kuukauteen.

Lisäksi projektissa koulutetaan vuosittain noin 300 pakolaista ja 50 ugandalaista kurssin ohjaajiksi. Vuosittain noin 300 paikallista johtajaa on mukana edistämässä näitä aikuiskoulutuskursseja omissa yhteisöissään. Osallisuuden edistämiseksi projektin tavoitteena myös on, että 70 prosenttia osallistujista on naisia ja 5 prosenttia vammaisia.

Budjetti: 3 425 000 €
Kesto: 4 vuotta
Aloituspäivä: Tammikuu 2022
Tyyppi/sektori: Kehitysyhteistyö / Aikuiskoulutus / Työt ja toimeentulo
Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö

Taloudellisten mahdollisuuksien parantaminen ilmastoälykkään maatalouden avulla

Lue lisää

Projektin tavoitteena on parantaa pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen valmiuksia ja tietämystä keinoista, joilla he voivat parantaa taloudellisia mahdollisuuksiaan ja samalla hidastaa ilmastonmuutosta.

Projekti toteutetaan kuudella pakolaisasutusalueella: Kyangwali Kikuuben alueella, Ayilo1, Ayilo2, Olua1, Olua2 ja Pagirinya Adjumanin alueella.

Projektissa hyödynnetään jo olemassa olevia maatalousryhmiä, jotka ovat muodostuneet pakolaisten ja pakolaisia vastaanottavien yhteisöjen keskuuteen. Ryhmiä kannustetaan laatimaan oma 2- tai 3-vuotinen kehittämissuunnitelmansa. Näille ryhmille annetaan räätälöityä tukea ilmastotietoiseen maataloustuotantoon ja -hallintaan luotujen kehittämissuunnitelmien mukaisesti.

Projekti toteutetaan kahdessa vaiheessa (ensimmäinen vaihe 2022–2023 ja toinen vaihe vuosina 2024–2025). Hankkeen kummassakin vaiheessa kohderyhmänä on yhteensä 60 maatalousryhmää (n 30 jäsentä/ryhmä) ja 1 800 pakolaista tai Ugandan kansalaista.

Osallisuuden vahvistamiseksi 70 prosenttia kaikista osallistujista kuuluu heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten naisiin, nuoriin ja vammaisiin.

Projektin keskeisiä toimia ovat muun muassa ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan tietoisuuden lisääminen, valmiuksien kehittämiseen tähtäävien koulutusten ja ohjauksen järjestäminen liittyen ilmastotietoiseen maatalousteknologiaan ja -käytäntöihin, kasvinviljely- ja kotieläintuotantoa harjoittavien yritysten perustaminen ja hallinnointi ryhmien kehittämissuunnitelmien ja arviointien mukaisesti, puiden kasvatus ja taloudellisen osallisuuden edistäminen säästö- ja lainayhdistysten (Village Savings and Loans Association, VSLA) menetelmiä koskevien koulutusten ja ohjauksen avulla.

Budjetti: 770 000 €
Kesto: 4 vuotta
Aloituspäivä: Tammikuu 2022
Tyyppi/sektori:
Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö