WELCOME TO MY BACKYARD

Kansantajuinen podcast pakolais- ja maahanmuuttokeskustelun ytimestä.

Suomen Pakolaisavun podcast kantaa nimeä Welcome To My Backyard. Juontajaparina toimivat Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen ja viestinnän asiantuntija Marjukka Koskenkorva, aikaisemmin Katja Mannerström.

Juontajamme sekä jaksoittain vaihtuvat vieraamme vievät meidät pakolais- ja maahanmuuttokeskustelun ytimeen rakentavasti ja kansantajuisesti ilman asiantuntijajargonia huumoria unohtamatta. Ensimmäinen jakso julkaistiin toukokuussa 2021.

Ota jaksot kuunteluun alta löytyvistä linkeistä! Voit myös seurata podcastia SoundCloudissa tai Spotifyssa.

Jaksoja pääset kuuntelemaan tästä:

Mitä tarkoittaa turvapaikanhakija, entä ilmastosiirtolainen? Onko käsitteillä pakolaistulva, elintasopakolainen tai ankkurilapsi mitään perään? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Welcome To My Backyard -podcastin ensimmäisessä jaksossa.

Welcome To My Backyard -podcastin toisessa jaksossa ollaan jälleen tärkeiden asioiden äärellä. Jaksossa vieraana rasismiin liittyvään julkiseen keskusteluun aktiivisesti osallistunut jalkapallon erotuomari Mohammad Al-Emara. Mohammad jakaa omia kokemuksiaan rasismista jalkapallokentiltä sekä pelaajana että erotuomarina. Tunteiden täyttämässä keskustelussa pohdimme yhdessä myös konkreettisia ratkaisuja hätkähdyttävien epäkohtien korjaamiseen.

Mitä tarkoittaa kehitysyhteistyö, entä humanitaarinen apu? Miten ja miksi Suomi tukee kehittyviä maita? Menevätkö rahat todella sinne, minne niiden kuuluisi mennä? Tämän kertaisessa podcast-jaksossamme selkoa kehitysyhteistyön maailmasta ovat tekemässä vieraamme kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) pääsihteeri Marikki Stocchetti sekä tutut juontajamme Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström.

Afganistanissa on jo vuosikymmeniä eletty pitkittyneessä humanitaarisessa kriisissä, ja Talibanin nousun myötä ihmisten hätä vain syvenee entisestään. Taliban on asettanut aikarajan elokuun loppuun, johon mennessä Suomi muiden valtioiden ohella lopettaa ihmisten evakuoinnin maasta. Maahan jää kuitenkin edelleen suuri määrä ihmisiä, jotka ovat vaarassa ja akuutin suojelun tarpeessa. Lisäksi UNHCR:n arvion mukaan noin 18 miljoonaa afganistanilaista ovat humanitaarisen avun tarpeessa, ja tämän luvun pelätään kasvavan merkittävästi. Millainen tulevaisuus Afganistanilla on edessään? Voiko Talibanin sanaan luottaa?

Afganistanin tilanteesta studiossa keskustelemassa Vantaan kaupunginvaltuutettu ja ihmisoikeusaktivisti Eva Tawasoli sekä Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström.

Mitä tarkoitetaan antirasismilla, entä rakenteellisella rasismilla? Mistä ennakkoluulot tuntemattomia ihmisiä kohtaan kumpuavat? Miten ja millaisilla sanoilla ihmisistä saa puhua? Kuinka kohdata omat ennakkoluulot ja toimia antirasistisesti?

Oikeusministeriön syyskuussa julkaiseman Olen Antirasisti -kampanjan pohjalta uudessa podcast-jaksossa jatkamme keskustelua rasismista. Tämän kertaisena studiovieraanamme on oikeusministeriön hankepäällikkö ja kampanjavastaava Nitin Sood. Juontajina toimivat jälleen Pakolaisavun viestintä- ja markkinointijohtaja Annika Nyman-Paajanen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström.

Tänään podcast-studiossa puhutaan kotoutumisesta: Onko kotoutuminen pelkästään yksilön vastuulla? Kuinka kotoutumista mitataan? Pitäisikö kotoutumisen ja kotouttamisen sijaan puhua enemminkin inkluusiosta? Miten suomalaiset kotoutumispalvelut huomioivat yksilöt?

Jaksossa kotoutumisen edistämisestä keskustelevat Vantaan poikien talon hankevastaava Eero Lehtovirta sekä juontajamme Annika Nyman-Paajanen ja Katja Mannerström. Lisäksi kuulemme tutkija Erna Bodströmiltä siitä, millainen ihailtu Suomi, Fantasy Finland, todellisuudessa on.

Mitä maahanmuutto maksaa Suomelle? Saako Suomesta turvapaikan liian helposti? Mitä tarkoittaa turvallinen tila sosiaalisessa mediassa ja miksi sellaiselle on tarvetta?

Tuttu juontajaparimme Annika ja Katja kertaavat Welcome to My Backyard -podcastin vuoden 2021 viimeisessä jaksossa maailman tapahtumia kuluneelta vuodelta sekä aikaisemmissa jaksoissa käsiteltyjä teemoja. Jaksossa vastataan myös kiperiin kysymyksiin, joita Pakolaisavulle on esitetty sosiaalisen median kanavissa.

Pakolaisavun Welcome To My Backyard -podcastin 2. tuotantokausi on täällä!

Vuonna 2015 koko Eurooppaan saapui 1,3 miljoonaa pakolaista. Nyt noin kahdessa viikossa yli 2,6 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa ja pakenemaan maan rajojen ulkopuolelle. Miten EU pystyy vastaamaan ihmisten hätään? Mitä tarkoittaa tilapäinen suojelu? Mitä yksittäiset ihmiset voivat tehdä auttaakseen? Mitä vaaroja tuntemattomien ihmisten apuun voi liittyä, ja miksi koemme nyt enemmän empatiaa ukrainalaisia kuin muita paenneita kohtaan? Näihin kysymyksiin paneudutaan Welcome To My Backyard -podcastimme 2. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa.

Työperäinen hyväksikäyttö on yksi ihmiskaupan muoto. Mutta kuinka tunnistaa tämä hyväksikäyttö ja ketkä ovat vaarassa joutua sen uhreiksi? Entä kuinka ennaltaehkäistä ilmiötä, kun kaikki eivät edes tunnista olevansa hyväksikäytön uhreja?

Tuoreessa podcast-jaksossa työntekijämme Shenäh Räzabi kertoo, kuinka työperäinen hyväksikäyttö ilmenee Suomessa ja kuinka sen uhreja voidaan auttaa. Studiossa hänen kanssaan ovat tuttuun tapaan keskustelemassa juontajaparimme Annika Nyman-Paajanen ja Katja Mannerström.

Ihmisten auttamisen halu konkretisoitui Ukrainan sodan myötä. Mutta minkälaista apua todellisuudessa tarvitaan ja milloin apu on oikea-aikaista? Kuka avun muodon määrittelee, ja milloin siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä? Ja miksi valikoimme, keitä autamme?

Auttamisen dilemmaa lähestytään uudessa podcast-jaksossamme juontajien Annika Nyman-Paajasen ja Katja Mannerströmin johdolla. Humanitaarisen ja kehitysyhteistyön kautta annetun avun näkökulmaa aiheeseen tuo Etiopian maajohtajamme Lotta Kinnunen.

Ukrainan sota on kestänyt jo yli 3 kuukautta, ja maasta on paennut lähes 7 miljoonaa ihmistä. Viimeisten kuukausien aikana Suomeen on saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia. Heidän auttamisekseen Euroopassa otettiin nopealla aikataululla käyttöön tilapäinen suojelu, ja Suomessa eri toimijat ja vapaaehtoiset järjestäytyivät tarjotakseen tukea. Mutta mikä on ukrainalaisten tilanne nyt: missä he tarvitsevat tällä hetkellä eniten apua? Millaisia kysymyksiä äidit esittävät avustuskeskuksessa, ja mitä tapahtuu isovanhempien kanssa maahan tulleille alaikäisille? Entä miten suomalainen ja ukrainalainen yhteiskunta eroavat toisistaan?

Uudessa podcast-jaksossamme ukrainalaisten tilanteesta ja Ukrainan yhteiskunnasta on kertomassa maata vuosia tutkinut sosiaaliantropologi ja Pakolaisavun työntekijä Emma Rimpiläinen. Hänen kanssaan keskustelemassa juontajamme Annika Nyman-Paajanen ja Katja Mannerström.

Suomessa vallitsee yhä hiljaisuus vähemmistöryhmien sisällä tapahtuvasta sukupuolittuneesta väkivallasta – osaltaan myös feministisessä keskustelussa. Miksi vähemmistöjen keskuudessa tapahtuvaan väkivaltaan on niin korkea kynnys puuttua ulkopuolelta? Entä miten tutkimustiedon vähäisyys vaikeuttaa sukupuolittuneeseen väkivaltaan reagoimista? Ja miten julkisia palveluita voisi kehittää vastaamaan paremmin vähemmistöön kuuluvien naisten tarpeita?

Tällä kertaa vierainamme podcastissa ovat kirjailija ja silpomisen vastaisen työn asiantuntija Ujuni Ahmed sekä Monika-Naiset liiton vaikuttamisen asiantuntija Satu Tamminen. Jakson juontavat Katja Mannerström ja Annika Nyman-Paajanen.

Vuosina 2015–2016 Suomeen saapui yksin yli 3000 lasta ja nuorta hakemaan turvapaikkaa. Muutoin saapumismäärät ovat olleet muutaman sadan alaikäisen luokkaa vuosittain. Keitä nämä lapset ovat ja mistä he tulevat? Miltä Suomen palvelujärjestelmä näyttää yksin maahan tulleen lapsen silmin? Entä millaisia haasteita nuoret kohtaavat rakentaessaan elämää täysi-ikäistymisen jälkeen?

Keskustelemassa tällä kertaa studiossa ovat Joonatan Nsukami ja Kaisa Eichhorn, jotka työskentelevät yksin tulleiden nuorten kanssa Diakonissalaitoksen YEE-hankkeessa. Jakson juontaa aisapari Annika Nyman-Paajanen sekä Katja Mannerström.

Tulevana sunnuntaina 20.11. vietetään Lapsen oikeuksien päivää. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli puolet maailman pakolaisista on lapsia, joista osa pakenee Eurooppaan. Miten Euroopan maat onnistuvat pakolaislasten oikeuksien toteutumisessa? Mitä ukrainalaisille lapsille kuuluu Suomessa? Entä otetaanko perheenyhdistämisprosesseissa riittävästi huomioon lapsen etu?

Podcastin erityisasiantuntijavieraana on Pelastakaa Lapset ry:n Eveliina Viitanen. Juontajina toimivat Katja Mannerström sekä Annika Nyman-Paajanen.

Syyskuun puolivälissä Jîna Mahsa Aminîn kuolema Iranin siveyspoliisin käsissä sytytti kipinän, joka leimahti valtaisina protesteina ympäri maata. Mutta miksi kansannousu syttyi juuri nyt? Millainen rooli kurdiväestöllä, johon Jîna Mahsa Aminî myös kuului, on ollut mielenilmauksissa? Entä miten voimme tukea kansannousua maan ulkopuolelta käsin?

Pakolaisavun Welcome to My Backyard-podcastin haastateltavana on tällä kertaa Lähi-itään erikoistunut tutkiva toimittaja ja THL:n asiantuntija Airin Bahmani. Haastattelijana ovat Katja Mannerström sekä ensi kertaa Marjukka Koskenkorva.

Lama Kourdi valittiin viime keväänä Vuoden pakolaisnaiseksi 2022. Sittemmin hän on nostanut esiin muun muassa naisten oikeuksiin sekä lasten kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä. Mutta miten pakolaistaustaisten lasten asema Suomessa näyttäytyy vanhemman näkökulmasta? Millä tavoilla lasten turvallisuutta voidaan tukea myös sodasta pakenemisen jälkeen? Entä millainen on Laman tulevaisuuden Suomi?

Laman lisäksi tämänkertaisessa jaksossa kuullaan myös yllätysvierasta. Studiossa ovat mukana juontajat Annika Nyman-Paajanen sekä Marjukka Koskenkorva.

Hallituskausi on tulossa päätökseen ja kevään eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Mitä hallitus lupasi pakolaisuuteen, kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä tullessaan valtaan? Entä mitä hallitus on todellisuudessa edistänyt näiden asioiden kannalta?

Kauden viimeisessä jaksossa pohditaan näitä kysymyksiä ja summataan kulunutta vuotta. Katse on kuitenkin jo ensi keväässä: Mitkä asiat jäävät seuraavan hallituksen ratkaistaviksi ja mitä suosituksia Suomen Pakolaisapu antaa ensi hallituskaudelle?

Jaksossa syvennytään muun muassa paperittomien tilanteeseen, perheenyhdistämiseen sekä kotoutumisen edistämiseen. Studiossa keskustelemassa ovat tuttuun tapaan juontajaparimme Annika Nyman-Paajanen ja Katja Mannerstöm.

Miksi jengiytyminen ja maahanmuutto liitetään niin vahvasti toisiinsa? Millaista on jengiytymisestä käyty yhteiskunnallinen keskustelu? Miltä leimaaninen rikolliseksi tuntuu, ja antaako keskustelu nuorille mahdollisuuden kokea itsensä tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi? Millaisilla asioilla jengiytymistä voidaan ennaltaehkäistä, entä mitkä ovat juurisyitä rikollisuudella oireiluun?

Kauden ensimmäisessä podcast-jaksossa paneudutaan jengiytymisen ilmiöön, sen ennaltaehkäisyyn ja siitä käytävän keskustelun vaikutuksiin. Mukana keskustelemassa ovat Pakolaisavun jengiytymisen ja radikalisaation asiantuntija Nouran Al-Emara sekä tutut juontajamme Annika Nyman-Paajanen ja Katja Mannerström.

Mitä hallituksen rasismitiedonannosta jäi käteen? Minkälaisen viestin uusi hallitusohjelma lähettää maahanmuuttaneille?

Syksyn ensimmäisessä jaksossa ruoditaan uutta hallitusohjelmaa, kesän rasismikohua ja budjettiriihen lopputuloksia maahanmuuton näkökulmasta. Keskustelua käydään siitä, miltä ihmisoikeuksien mallimaana tunnetun Suomen kiristyvä maahanmuuttopolitiikka näyttää ja tuntuu. Mitä vaikutuksia pakolaiskiintiön laskemisella ja oleskelulupien lyhentämisellä on? Entä miltä Euroopan pakolaistilanne näyttää kokonaisuudessaan? Jaksossa jätetään myös jäähyväiset toiselle juontajalle Katjalle, joka on siirtynyt Pakolaisavulta uusiin tehtäviin.

Keskustelemassa Annika Nyman-Paajanen ja tältä erää viimeistä kertaa podcastia juontava Katja Mannerström.

 

Kuka on paperiton? Millaisia riskejä paperittomat ihmiset kohtaavat?

Syksyn toisessa jaksossa syvennytään paperittomien tilanteeseen etenkin terveydenhuollon näkökulmasta. Tämän vuoden alussa voimaan tuli uusi laki, joka takaa kaikille paperittomille välttämättömät terveyspalvelut ja lapsille laajat terveyspalvelut.  Nykyinen hallitus kaavailee paluuta vanhaan eli paperittomien oikeus terveydenhuoltoon heikentyisi jälleen. Millaisia vaikutuksia sillä on paperittomien elämään sekä laajemmin yhteiskuntaan?  Jaksossa nostetaan esille myös paperittomat lapset, joista on julkisuudessa keskustelu vain vähän. Mitä oikeuksia heillä on? Saavatko he esimerkiksi käydä koulua? Lisäksi puhutaan muun muassa kaistanvaihdosta ja paperittomien tilanteesta Euroopan tasolla.

Keskustelemassa Suomen Pakolaisavun juontajat Annika Nyman-Paajanen ja Marjukka Koskenkorva sekä Pakolaisavun asiantuntija Katariina Kinnunen ja Global Clinicin hoitajien vastuuhenkilö Pipsa Jääskeläinen.

 

Tiesitkö, että Suomessa on ainoastaan yksi pelkästään naisille tarkoitettu turvakoti?  

Tämä siitäkin huolimatta, että jopa kolmasosa naisista on kohdannut väkivaltaa Suomessa. Welcome To My Backyard -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan sukupuolittuneesta väkivallasta. 

Väkivalta on syvästi sukupuolittunut ilmiö; muun muassa seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, vainoaminen, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot ja ihmiskauppa ovat väkivallan muotoja, joiden kohteeksi joutuu useimmiten juuri nainen kulttuurista ja yhteiskunnasta riippumatta. 

Vuoden Pakolaiseksi 2023 valitulla Berivan Suleimanilla on omakohtaista kokemusta väkivallan eri muodoista. Hän puhuu aiheesta podcast-jaksossa avoimesti, jotta yksikään nainen ei joutuisi enää kokemaan samaa.  

”Päätin lähteä opiskelemaan vartijaksi, jotta voisin olla esimerkki muille naisille. Päätin, että minusta tulee vahva nainen. Haluan tukea muita naisia ja näyttää heille esimerkkiä. Meille naisille on opetettu pienestä pitäen, että olemme heikkoja. Mutta emme me ole.” 

Lisää Suleimanin kokemuksista pääset kuuntelemaan podcast-jaksossa. Mukana keskustelemassa on Suleimanin lisäksi myös Monika-Naiset liiton sosiaalityöntekijä Marjukka Huttunen. Podcastin juontavat Annika Nyman-Paajanen ja Marjukka Koskenkorva.

Tiesitkö, että Suomessa on ainoastaan yksi pelkästään naisille tarkoitettu turvakoti?  

Tämä siitäkin huolimatta, että jopa kolmasosa naisista on kohdannut väkivaltaa Suomessa. Welcome To My Backyard -podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan sukupuolittuneesta väkivallasta. 

Väkivalta on syvästi sukupuolittunut ilmiö; muun muassa seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, vainoaminen, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot ja ihmiskauppa ovat väkivallan muotoja, joiden kohteeksi joutuu useimmiten juuri nainen kulttuurista ja yhteiskunnasta riippumatta. 

Vuoden Pakolaiseksi 2023 valitulla Berivan Suleimanilla on omakohtaista kokemusta väkivallan eri muodoista. Hän puhuu aiheesta podcast-jaksossa avoimesti, jotta yksikään nainen ei joutuisi enää kokemaan samaa.  

”Päätin lähteä opiskelemaan vartijaksi, jotta voisin olla esimerkki muille naisille. Päätin, että minusta tulee vahva nainen. Haluan tukea muita naisia ja näyttää heille esimerkkiä. Meille naisille on opetettu pienestä pitäen, että olemme heikkoja. Mutta emme me ole.” 

Lisää Suleimanin kokemuksista pääset kuuntelemaan podcast-jaksossa. Mukana keskustelemassa on Suleimanin lisäksi myös Monika-Naiset liiton sosiaalityöntekijä Marjukka Huttunen. Podcastin juontavat Annika Nyman-Paajanen ja Marjukka Koskenkorva.   

Suomeen maailman paenneista tulee vain 0,04 %. Missä ovat loput 110 miljoonasta paenneista?

Tähän kysymykseen vastaus löytyy Welcome To My Backyard -podcastin tuoreimmasta jaksosta, jossa asiantuntijamme Janika Valtari kertoo Pakolaisavun hankkeista Ugandassa ja Etiopiassa.

Ugandassa elää jopa 1,5 miljoonaa pakolaista köyhyyden ja sisäisten konfliktien pakottamana. Itä-Afrikassa niin ikään sijaitseva Etiopia puolestaan vastaanottaa paljon pakolaisia muun muassa Somaliasta, Eritreasta ja Lähi-idästä, mutta lisäksi maassa on myös lukuisia maansisäisiä pakolaisia sisäisten konfliktien, ympäristön ääriolosuhteiden ja köyhyyden vuoksi.

Työmme Itä-Afrikassa pitää sisällään laajan kirjon erilaisia hankkeita: Pakolaisavun koulutuksissa pakolaiset oppivat luku- ja laskutaidon lisäksi myös ympäristökestävän toimeentulon tapoja ja yrittäjyyttä. Toiminnan avulla edistetään myös hyviä väestösuhteita ja ehkäistään sukupuolittunutta väkivaltaa sekä parannetaan muun muassa pakolaisasutusten sanitaatiota.

Kaikesta tästä pääset kuulemaan lisää vuoden viimeisessä jaksossa, jossa juontajana toimii Annika Nyman-Paajanen. Jakson voit kuunnella Soundcloudista ja Spotifysta.