PAKOLAISUUS MAAILMALLA
Konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin, yli 117 miljoonaa. Heistä suurin osa elää köyhissä ja hauraissa maissa, ja vain pieni osa hakee turvaa Suomen kaltaisista valtioista.
Maailmassa ennätysmäärä kodeistaan paenneita
Vuoden 2025 loppuun mennessä maailmassa oli arviolta 117,8 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta, mikä on 5,4 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 41,6 miljoonaa on pakolaisia, 68,7 miljoonaa kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita ja 9 miljoonaa turvapaikanhakijoita.
Vuonna 2025 kotiseudulleen palanneiden määrä oli toiseksi suurin sitten tilastoinnin alkamisen 60 vuotta sitten: yhteensä 14,7 miljoonaa ihmistä palasi kotiin, mukaan lukien lähes 4,4 miljoonaa pakolaista. Monet palasivat kuitenkin paineen alaisina ja erittäin hauraisiin olosuhteisiin. Yli 90 prosenttia paluista kohdistui Afganistaniin, Syyriaan ja Sudaniin.
70 % maailman pakenemaan joutuneista on lähtöisin vain kuudesta maasta: Afganistanista, Etelä-Sudanista, Sudanista, Syyriasta, Ukrainasta ja Venezuelasta. Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia oli edelleen eniten Libanonissa ja Aruban saarella. Lukumäärällisesti eniten pakenemaan joutuneita oli kuitenkin Kolumbiassa, Saksassa ja Turkissa. Muita merkittäviä vastaanottajamaita ovat Uganda, Iran, Tšad ja Pakistan.
Paenneista suurin osa elää kehittyvissä maissa
Suurin osa kodeistaan paenneista ihmisistä, 68,7 miljoonaa, asui kotimaansa rajojen sisäpuolella. Eniten maan sisäisesti siirtyneitä oli Sudanissa (9,1 miljoonaa). Lähes puolet maailman maan sisäisesti siirtyneistä asui Sudanissa, Kolumbiassa, Syyriassa, Jemenissä ja Afganistanissa. (Lähde: UNHCR Global Trends 2025.)
Konfliktit ja vaino pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään turvaa muualta kotimaansa sisältä. Luonnonkatastrofit ovat kuitenkin suurin syy pakenemiseen. Luonnonkatastrofien takia kotimaansa sisällä paenneiden määrä on jopa kolminkertainen konfliktien ja vainon takia paenneiden määrään verrattuna. (Lähde: IDMC, Global Report on Internal Displacement 2020.)
Valtaosa valtioiden rajat ylittävistä pakolaisista jää kotimaansa lähialueille. Vuoden 2025 lopussa 65 prosenttia pakolaisista asui kotimaansa naapurivaltiossa. Lisäksi 68 prosenttia pakolaisista ja muista kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista henkilöistä asui matalan tai keskitulotason maissa. Pitkittynyt pakolaisuus on kuitenkin yhä yleisempää, ja monet vuonna 2025 toteutuneet paluut tapahtuivat edelleen epävarmoissa olosuhteissa.
Pakolaiseksi voi joutua kuka tahansa
39 prosenttia pakolaisista on lapsia, ja lasten osuus pakolaisista on ollut jatkuvassa nousussa. Aikuisia on pakolaisina vain hieman enemmän.
Pakolaisuus koskettaa ihmisiä sukupuolesta, varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. Sota, vaino ja luonnonmullistukset voivat pakottaa kenet tahansa kodistaan, etsimään turvaa muualta. Kuitenkin, ilmastonmuutoksen kaltaiset tekijät vaikuttavat kaikista suurimmin alueilla, jotka ovat jo valmiiksi hauraita ja joilla yhteiskuntien kyky vastata katastrofeihin sekä auttaa paenneita on jo valmiiksi heikko. Kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa yhteiskuntia ja yksilöitä, jotta heidän selviytymiskykynsä vahvistuisi.
Sivun tietojen lähde: UNHCR Global Trends 2025
TYÖMME MAAILMALLA
Suomen Pakolaisapu on tukenut pakenemaan joutuneiden selviytymistä ja uuden elämän rakentamista ulkomaan toimintamaissa jo 30 vuoden ajan. Toimintamme keskiössä on aikuisten luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen, itsenäisen toimeentulon tukeminen, naisten aseman ja tasa-arvon parantaminen, demokratian rakentaminen sekä vastaanottavien yhteisöjen ja pakolaisten vuorovaikutuksen edistämiseen. Tällä hetkellä Suomen Pakolaisapu toimii Ugandassa, Myanmarissa, Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa.
Tue toimintaamme