Maailmassa on eniten pakon edessä kotinsa jättäneitä ihmisiä sitten toisen maailmansodan, ja pakkomuuton arvioidaan ainoastaan lisääntyvän tulevaisuudessa muun muassa ilmastokriisin seurauksena. Globaalien haasteiden ja pitkittyneiden kriisien maailmassa yhä lisääntyvään pakkomuuttoon tarvitaan kestäviä ja pitkäaikaiseen muutokseen tähtääviä ratkaisuja.
Meidän tulevaisuuden visiossamme pakolaiset ja maahanmuuttaneet ovat yhdenvertaisia ja osallistuvia yhteiskuntiensa jäseniä kaikkialla maailmassa. Pakolaisavun toiminnan ytimessä on pitkäjänteinen vaikuttamistyö tämän vision toteutumiseksi. Teemme töitä sen eteen, että oikeudesta hakea turvapaikkaa toisesta valtiosta pidetään kiinni, kansainvälistä pakolaissopimusta noudatetaan ja pakenemaan joutuneiden ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat.
Pakolaisapu on Suomessa merkittävä pakkomuuton ja kotoutumisen asiantuntija. Järjestönä tarjoamme asiantuntijatukea sekä erilaisia kotoutumisen tukipalveluja viranomaisille, järjestöille ja kotoutuville henkilöille. Vaikutamme yhteiskunnan rakenteisiin sekä poliittisiin päätöksiin ja päätösten toimeenpanoon sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kotoutuminen on yksilöllistä ja tuloksellista. Yksilöllisesti räätälöidyt ja laadukkaat kototumista edistävät palvelut tavoittavat kaikki, jotka niitä tarvitsevat. Pakolaistaustaiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset tunnistetaan ja huomioidaan entistä paremmin viranomaisten toimesta ja palveluissa.
Suomen kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Tavoitteemme on, että Suomi kantaa globaalin vastuunsa puolustamalla kehitysyhteistyötä ja investoimalla sen rahoitukseen vähintään 0,7 % osuudella Suomen bruttokansantuotteesta. Kehitysyhteistyötä ja avunantoa ei käytetä maahanmuuton hallinnan välineenä, ja tätä periaatetta puolustetaan myös EU-tasolla.
Ulkomaan ohjelmatyössämme puolustamme konkreettisesti pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien toteutumista mahdollistamalla pakolaisille pääsyn tietoon, koulutukseen sekä kestävään toimeentuloon. Tällä hetkellä toimimme ulkomailla Etiopiassa, Myanmarissa ja Ugandassa.
Tehokas järjestövaikuttaminen vaatii myös yhteistyötä. Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen tiedotus- ja yhteistyökumppani. Kansainvälisellä kentällä vaikutamme yhdessä muiden humanitaaristen toimijoiden kanssa ICVA-verkostossa (International Council of Voluntary Agencies). Suomessa johdamme ja koordinoimme pakolaisasioiden vaikuttamisverkostoa, johon kuuluu laaja joukko järjestöjä ja muita toimijoita.
Mitä ratkaisuja puolueet tarjoavat paperittomien vaikean tilanteen ratkaisemiseksi tai perheenyhdistämisen esteiden purkamiseksi? Mitä toimia puolueet ovat valmiita tekemään pakolaisten ja muiden maahanmuuttaneiden oikeuksien edistämiseksi?
Pakolais- ja lapsijärjestöjen puoluekyselyssä kysyttiin puolueiden kantoja ajankohtaisiin kysymyksiin ja selvitettiin, millaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa puolueet ajavat hallituskaudelle 2023-2027.
Suomen Pakolaisapu jakaa vuosittain Vuoden pakolainen -palkinnon yhdelle pakolaistaustaiselle henkilölle. Myöntämiskriteerinä on halu ja aktiivisuus ottaa kantaa kotoutumiseen sekä myönteinen toiminta arjessa yhteiskunnan jäsenenä. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on auttaa pakolaistaustaisia ihmisiä pääsemään mukaan kotoutumiskeskusteluun ja vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin sekä tukea henkilöä saavuttamaan unelmiaan uudessa maassa.
Ennen vuotta 2023 palkinto jaettiin vuosittain yhdelle pakolaistaustaiselle naiselle ja yhdelle miehelle.
Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden Kototeko –tunnustuksen 2–3 vuoden välein taholle, joka innovatiivisella ja inklusiivisella toiminnallaan edistää maahanmuuttaneiden kotoutumista ja yhteiskunnan kykyä vastaanottaa tulijoita. Tunnustuksella Pakolaisapu haluaa nostaa esiin Suomessa tehtävää työtä kotoutumisen edistämiseksi ja kannustaa tahoja kehittämään ja jakamaan hyväksi todettuja käytäntöjä.
Koko kuva -projekti pyrkii monipuolistamaan maahanmuuton kuvastoa helposti lähestyttävällä tavalla kuuden inhimillisen tarinan kautta. Mitä tapahtuu Suomeen saapumisen jälkeen, ja mitkä asiat saavat uuden kotimaan tuntumaan kodilta? Yhteisöllisyys, ystävyys ja oman paikkansa löytäminen ovat universaaleja tarpeita, jotka yhdistävät ihmisiä taustoista ja lähtökohdista riippumatta.
Projektin valokuvat on ottanut valokuvaaja Julius Töyrylä. Tutustu valokuviin ja projekteihin ja lue lisää tästä.
Toiminnanjohtaja
p. 044 719 1771 annu.lehtinen(at)pakolaisapu.fi
Asiantuntija, vaikuttamistyö ja varainhankinta
p. 044 719 7911 melissa.ahlberg(at)pakolaisapu.fi
Suomi ei saa sulkea rajojaan humanitaariselta maahanmuutolta Konfliktit ja ilmastokriisi ovat kiihdyttäneet pakkomuuttoliikettä. UNHCR on ...
LUE LISÄÄ
Useat puolueet ovat valmiita poistamaan perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen, keskusta ja kokoomus eivät ole valmiita pitämään kiinni ...
LUE LISÄÄ
Suomessa kotoutumista ja kotoutumisen edistämistä on pitkään ajateltu ja organisoitu vahvasti työkeskeisesti. Tämä on erittäin ...
LUE LISÄÄ
Suomessa on tapahtunut paljon hyvää kehitystä lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulon (1991) jälkeen. Lasten kuolleisuus on ...
LUE LISÄÄ
Järjestimme 3.11.2022 osana sisäministeriön Maahanmuuttodialogit -konseptia keskustelun maahanmuuttaneiden työllisyyden kaksisuuntaisuuden edistämisestä, rekrytoinnin myyteistä ja työelämäosallisuudesta. ...
LUE LISÄÄ
Viime vuosina on tunnistettu, että työperäinen hyväksikäyttö on laaja ongelma Suomessa monilla aloilla. Työperäinen hyväksikäyttö ...
LUE LISÄÄ
Suomen hallitukset ovat yrittäneet uudistaa kotoutumislakia 1990-luvulta lähtien. Kotoutumislain tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden työllisyyttä ja ...
LUE LISÄÄ
Vuodesta 2015 on seitsemän vuotta. Se oli Suomelle ja Euroopalle poikkeuksellinen vuosi. Eurooppaan saapui 1,3 ...
LUE LISÄÄ
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan noin joka viides pakenemaan joutunut nainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Sukupuolittunutta ...
LUE LISÄÄ
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Suomen Pakolaisapu pitävät Suomen hallituksen luonnosesitystä perheenyhdistämisen helpottamiseksi erittäin odotettuna ja ...
LUE LISÄÄ
Viime päivinä päättäjät ovat keskustelleet Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olevista ihmisistä ja ihmisoikeusloukkauksista, hybridisodankäynnistä sekä ...
LUE LISÄÄ
English