Miltä tuntuu, kun saa palvelua omalla äidinkielellä?

Kaksi miestä istuu sohvalla ja keskustelevat keskenään.

Äidinkieli on kieli, jolla voimme kommunikoida täydellisesti toisten ihmisten kanssa ja jolla pystymme kertomaan helposti ja vapaasti vaikeistakin asioista. Äidinkielellä pystymme sanomaan asioita niin kuin haluamme.

Kommunikointi ei ole vain, mitä kuulemme tai mitä sanoja ihminen pystyy käyttämään vieraalla kielellä. Usein, kun ihmiset käyttävät vierasta kieltä, sanavarasto saattaa olla sen verran pieni, että moni asia sanotaan puutteellisesti. Silloin emme saa kokonaiskuvaa tilanteesta tai ymmärrä, minkälainen hätä asiakkaalla on. Iso osa kommunikaatiosta koostuu kehonkielestä, äänensävystä, tunteista ja siitä, miten ihminen reagoi, kun hän puhuu vaikeasta asiasta. Moni näistä jää puuttumaan tulkkauksessa.

Eräässä tapauksessa neuvoin nuorta asiakasta hoitamaan perheensä asioita. Ensimmäisessä tapaamisessa en kokenut, että asiakkaalla olisi iso hätä. Aloimme työskentelemään ja selvittämään hänen tilannettaan. Minusta tuntui, että jotain puuttui koko ajan. Etsimme tiimimme kanssa asiakkaalle palvelua hänen omalla äidinkielellään. Ensimmäinen omalla äidinkielellä järjestetty tapaaminen oli erilainen kuin mitä kuvittelimme. Oikeat asiat tulivat esille vasta omalla äidinkielellä, ja sanoisin, että ne olivat paljon vaikeampia kuin mitä asiakas oli pystynyt kertomaan suomeksi. Onneksi saamme jatkaa yhteistyötä ja auttaa häntä hänen omalla äidinkielellään.

Jos työntekijän ja asiakkaan välillä ei ole yhteistä kieltä, tarvitsemme tulkkeja, jotta pystymme hoitamaan asioita. Usein ihmiset kertovat tulkille vaikeuksistaan pitkästi ja sen, missä he tarvitsevat apua, mutta tulkki kertoo ammattilaisille vain lyhyesti, mistä on kyse. Kaikki tunteet, huoli, stressi ja ahdistava olo puuttuvat, kun tulkki kertoo ammattilaisille rauhallisella äänellä, mitä palveluita hakija tarvitsee ja mitä apua hän kaipaa. Tämä vaikeuttaa tilanteen kartoitusta – mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä, kenen kanssa pitäisi olla yhteydessä, että tilanne saadaan haltuun, ketkä ovat oikeita henkilöitä työskentelemään asiakkaan kanssa ja niin edelleen. Minun mielestäni mitä laajemmin palveluita on saatavilla ihmisen omalla äidinkielellä, varsinkin heille, ketkä ovat asuneet Suomessa vähän aikaa, sitä paremmin ihmiset saavat asiansa hoidettua. Tämä näkyy jo monissa eri organisaatioissa, viranomaistoimistoissa ja puhelinpalveluissa.

Kurvi-toiminnassa voimme antaa palvelua monilla eri kielillä – rohkaisemme suomen kielen käyttöön, mutta voimme palvella asiakkaita myös heidän omalla äidinkielellään. Mahdollisuus oman äidinkielen käyttöön on ollut pidetty ja suosittu asiakkaiden ja ammattilaisten mielestä. Sosiaalityöntekijät, kuraattorit ja muut viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä, kun teemme yhteistyötä ja autamme heidän asiakkaitaan hoitamaan Kelan, Migrin ja muita asioita. Asiakkaat kertovat heidän tutuilleen palvelustamme ja että he voivat saada apua meiltä omalla äidinkielellään.

On keskeistä kertoa vieraskielisille asiakkaille, miten tärkeää on oppia jompaakumpaa Suomen virallisista kielistä, minkälainen hyöty heille siitä on, kun he puhuvat asuinmaansa kieltä ja kuinka paljon tämä helpottaa heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan sekä arkipäivän asioiden hoitamista, esimerkiksi työn ja opiskelun etsimisessä.

Tony Khalil
Vastaava ohjaaja, Kurvi-toiminto

Tony Khalil

Lisää blogikirjoituksia

Kriisistä kriisiin ja rauhaa etsimässä

Olin kirjaston nurkissa kuuntelemassa asiakkaani tarinaa, joka on toistunut monesti vuosien ajan tehdessäni työtä sosiaaliohjaajana ...

Ihmisen hyvinvointi kärsii, kun hänet pakotetaan elämään erossa perheestään

”Perheenyhdistämisen helpottamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä.” Tämän lauseen olen lukenut jostain mielipidekirjotuksesta, ja olen samaa ...

Suomi hyötyisi helpotuksista perheenyhdistämisissä

Suomeen konfliktialueilta tulleet ihmiset voivat paremmin ja kotoutuvat helpommin, kun he saavat elää perheidensä kanssa. ...

Toimimaton turvapaikkajärjestelmä on uhka Euroopalle. Ei rajalle tulleet ihmiset.

Viime päivinä päättäjät ovat keskustelleet Valko-Venäjän ja Puolan rajalla olevista ihmisistä ja ihmisoikeusloukkauksista, hybridisodankäynnistä sekä ...

Pakolaisavun aikuiskoulutukselle on suuri tarve Ugandassa, kertoo Ugandan vapaaehtoisena tiedottajana toiminut Heini Mynttinen

Kun istuin Pakolaisavun oppitunnilla Ugandassa Kyakan pakolaisasutusalueella, koin kutkuttavaa oppimisen iloa. Minun oli tarkoitus tutustua pakolaisille järjestettyyn toiminnallisen lukutaidon tunnille etäältä, mutta tempauduin pian mukaan opetukseen ja ...

Korona-ajan rikastuttavia kohtaamisia

”Vai että vapaaehtoistyötä… Miten ihmeessä sinun aikasi siihen riittää?”, ihmetteli lähipiirini, kun kouluttauduin Suomen Pakolaisavun ...

Joustava vapaaehtoistoiminta mahtuu kiireisenkin kalenteriin

Täällä kirjoittelee Noora, hiljattain opintonsa päättänyt Lähi-idän tutkimuksen maisteri sekä järjestökentän sekatyöläinen. Viime syksynä aloin ...

Naistenpäivästä ja tasa-arvosta

Epätasa-arvoa on kaikkialla; jossain päin maailmaa vähemmän, jossain päin se on todella vakava ongelma. On ...

Neljä asiaa, jotka sinun tulee tietää EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta

EU:n turvapaikkajärjestelmää on yleisesti pidetty epäonnistuneena siitä asti, kun suuri määrä kotimaistaan konflikteja ja köyhyyttä ...