KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

Useat kotinsa pakon edessä jättäneet ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Yli 85 prosenttia maailman paenneista ihmistä elää globaalissa etelässä kehittyvissä maissa. Pakenemaan joutuneilta ihmisiltä puuttuu usein tärkeitä perustaitoja, kuten luku- ja laskutaito. Lisäksi he jäävät usein peruspalveluiden julkopuolelle.

Paenneiden lisäksi myös vastaanottavat yhteisöt tarvitsevat tukea. Uusien tulokkaiden saapuminen kasvattaa peruspalveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta, johon vastaaminen on erityisen haastavaa matalan kehitystason köyhemmissä maissa.

Tavoite 1.1 Poistaa vuoteen 2030 mennessä äärimmäinen köyhyys (nykymittarien mukaan ihmiset, jotka elävät alle 1,25 dollarilla päivässä).

Tavoite 1.4 Taata vuoteen 2030 mennessä, että kaikilla, erityisesti köyhillä ja huono-osaisilla, on yhtäläiset oikeudet taloudellisiin resursseihin sekä mahdollisuus peruspalveluihin, omaisuuden omistukseen sekä hallintaan, luonnonvaroihin, teknologiaan ja rahoituspalveluihin.

• Pakolaisavun kehitysyhteistyö tähtää ihmisten omavaraisuuden ja selviytymiskyvyn kasvattamiseen koulutuksen kautta, sillä koulutuksen sekä toimeentulon hankkimiseen liittyvien taitojen vahvistaminen on köyhyyden vähentämisen kannalta ratkaisevaa. Lisäksi Pakolaisavun säästö- ja lainaryhmät auttavat niitä ihmisiä, joilla ei ole pääsyä muiden rahoitus- ja lainajärjestelmien piiriin. Luku- ja laskutaito mahdollistavat uuden teknologian käytön, kuten mobiilirahan siirrot.

Tavoite 1.5 Kehittää köyhien ja huono-osaisten sopeutumiskykyä vuoteen 2030 mennessä ja vähentää heidän alttiuttaan ilmastoon liittyville ääri-ilmiöille ja muille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville katastrofeille.

• Pakolaisapu toimii konfliktien rajapinnoilla ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien parissa. Suojelua ja avustusta on tarjottava entistä laajemmin ja tehokkaammin niille, ketkä ovat joutuneet jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen ja katastrofien vaikutusten seurauksena. Tuemme pakolaisten sopeutumista muuttuvaan ilmastoon vahvistamalla heidän sietokykyään tarjoamalla uutta tietoa ja taitoja muun muassa ilmastoälykkäästä viljelystä ja puunistutuksesta.

Lue lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttoliikkeisiin ja pakolaisiin verkkosivuilamme.

Vuonna 2018 maailmassa oli noin 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Lukutaidottomista aikuisista peräti kaksi kolmasosaa on naisia. Paenneiden koulutuspolku katkeaa usein jo lapsuudessa, eikä mahdollisuutta jatkaa opiskelua ole usein saatavilla. Maailman kouluikäisistä pakolaislapsista yli puolet eivät saa koulutusta. Globaalisti pakolaisista vain 3 prosenttia saa perustasoa korkeamman koulutuksen.

Koulutuksen piiriin pääsemisellä on merkittäviä vaikutuksia yksilötasolla, mutta koulutuksen hyödyt säteilevät laajasti myös yhteiskuntaan. Koulutetut äidit ja heidän lapsensa ovat terveempiä, ja koulutetut aikuiset työllistyvät paremmin. Koulutus auttaa katkaisemaan ylisukupolvisen köyhyyden kierteen ja lisää suvaitsevaisuutta.

Tavoite 4.4 Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on työllistymiseen, kohtuullisiin työpaikkoihin ja yrittäjyyteen tarvittavat taidot, kuten tekninen ja ammatillinen osaaminen.

• Pakolaisapu vahvistaa erityisesti pakolaisten sekä konfliktialueiden marginalisoituneiden nuorten ammattikoulutusta ja työllistymismahdollisuuksia Myanmarissa ja Etiopiassa.

Tavoite 4.5 Poistaa vuoteen 2030 mennessä sukupuolten eriarvoisuus koulutuksessa ja varmistaa heikossa asemassa oleville, kuten vammaisille, alkuperäiskansoille ja huono-osaisille lapsille, yhtäläinen mahdollisuus kaiken tasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen valmennukseen.

• Suomen Pakolaisapu tarjoaa yhtäläiset oppimismahdollisuudet kaikille – myös naisille, nuorille ja erityisen haavoittuville ryhmille, kuten vammaisille. Koulutuksemme ovat helposti saavutettavia ja huomioimme erityistä tukea tarvitsevat ihmiset opetuksessa ja oppimateriaalien suunnittelussa.

Tavoite 4.6 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia.

• Koulutuksen sekä erityisesti luku- ja laskutaidon mahdollistaminen haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille ja vastaanottavien yhteisöjen jäsenille on ulkomaan toimintamme keskiössä. Ulkomailla toimintamme keskittyy aikuisten peruskoulutukseen, kuten toiminnallisen luku-, kirjoitus- ja laskutaidon sekä kielitaidon opettamiseen.

Voit lukea aikuisten peruskoulutuksesta lisää verkkosivuillamme.

Tavoite 4.7 Varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja väkivallattomuuden sekä kulttuurien monimuotoisuuden edistämistä arvostavan koulutuksen kautta.

• Ihmisoikeudet, kestävät käytännöt, konfliktien ratkaisu ja tasa-arvo kytkeytyvät osaksi kaikkea koulutustoimintaamme.

Lue lisää tämänhetkisistä hankkeistamme ulkomaan toimintamaissa Ugandassa, Myanmarissa ja Etiopiassa.

Koulutuksen kautta hankkeemme erityisesti ulkomaiden toimintamaissa ovat yhteydessä myös seuraaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin:

Tavoite 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

• Pakolaisapu tukee paremman ravitsemuksen saantia sekä ilmastoälykästä vihannes- ja puutarhaviljelyä pakolaisten ruokaturvan vahvistamiseksi. Ruokaturvan vahvistaminen näkyy erityisesti työssämme Ugandassa.

Tavoite 3. Taata kaiken ikäisille ihmisille terveellinen elämä ja lisätä hyvinvointia

• Terveyden ylläpito, sairauksien ehkäisy ja kotihoidon muodot ovat merkittävässä osassa Suomen Pakolaisavun koulutustoimintaa ulkomailla. Koronapandemian aikaan Pakolaisapu on tehnyt myös Suomessa neuvontaa, jotta asianmukainen terveysvalistus tavoittaisi kaikki kieli- ja ihmisryhmät.

Lue tästä lisää Pakolaisavun koronaviruksen vastaisesta työstä.

Sukupuoli rajoittaa lukemattomien tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä altistaa väkivallalle ja hyväksikäytölle. Pakolaisnaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä konflikteista kärsineillä alueilla ja sitä hyödynnetään myös sodankäynnin välineenä. Luku- ja laskutaidottomuus on yleistä pakolaisnaisten keskuudessa, mikä rajoittaa merkittävästi heidän oikeuksiensa toteutumista.

Tavoite 5.2 Lopettaa kaikenlainen naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta julkisissa ja yksityisissä yhteyksissä.

• Pakolaisapu vastaa sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja sen kitkemiseen tarjoamalla uhreille palveluita, kuten oikeusapua, psykososiaalista tukea ja turvataloja. Lisäämme yhteisöjen tietoisuutta sukupuolittuneesta väkivallasta koulutuksen avulla.

Lue lisää sukupuolittuneen väkivallan vastaisesta työstämme Myanmarissa.

Tavoite 5.5 Taata naisille täysivaltainen ja tehokas osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.

• Pakolaisapu pyrkii varmistamaan, että humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö tukevat pakolaisnaisia ja -tyttöjä, ja että naisten ja tyttöjen suojelua, vaikutusmahdollisuuksia ja johtajuutta vahvistetaan. Parannamme naisten osallisuutta koulutuksen ja toimeentulomahdollisuuksien avulla, sillä lukutaito on perusta tasa-arvoiselle osallistumiselle. Naisten valmiuksien kehittäminen vahvistaa heidän itsetuntoaan ja kannustaa heitä osallistumaan aktiivisesti päätöksentekoon sekä konfliktien ratkaisemiseen. Ryhmäjohtajuustaidot vahvistuvat myös Pakolaisavun säästö- ja lainaryhmissä, joissa valtaosa osallistujista on naisia.

Työnteko on yksi tehokkaimmista tavoista sotaa, vainoa ja muita katastrofeja paenneille ihmisille uudelleenrakentaa elämänsä ja sopeutua vieraaseen yhteiskuntaan. Mahdollisuudet toimeentulon hankkimiselle ovat pakolaisille kuitenkin usein niukat. Suurimmalla osalla pakolaisista ei ole pääsyä tavanomaisiin rahoituspalveluihin, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa kestävää toimeentuloa.

Tavoite 8.3 Edistää kehityslähtöisiä käytäntöjä, jotka tukevat tuottavaa toimintaa, työpaikkojen luontia, yrittäjyyttä, luovuutta sekä kannustavat mikro- ja pienyritysten sekä keskisuurten yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen, esimerkiksi takaamalla rahoituspalvelujen saanti.

Tavoite 8.5 Saavuttaa vuoteen 2030 mennessä täysi ja tuottava työllisyys ja kohtuullinen työ kaikille, mukaan lukien nuorille ja vammaisille, sekä sama palkka samanarvoisesta työstä.

Tavoite 8.6 Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi niiden nuorten määrää, jotka eivät käy työssä tai opiskele.

• Suomen Pakolaisavun hankkeet edistävät osallistavaa talouden kohentumista, yhteisöjen elpymistä ja kotitalouksien selviytymiskykyä parantamalla pakolaisten pääsyä koulutuksen ja kestävien toimeentulomahdollisuuksien pariin. Kestävä talouskasvu kytkeytyy koulutukseen – lukutaito- ja laskutaito, talouslukutaito sekä yrittäjyys- ja ammatillinen koulutus avaavat ruohonjuuritason mahdollisuuksia tulevaisuuden rakentamiselle. Pakolaisavun perustamilla laina- ja säästöryhmillä on merkittävä pakolaisten taloutta vakauttava vaikutus.
• Suomessa teemme työtä sen eteen, että koulutus- ja työllistymismahdollisuudet olisivat kaikille ihmisille yhdenvertaiset. Kotimaan toimintaamme kuuluvat esimerkiksi maahanmuuttaneille suunnattu Sauma-työelämävalmennus sekä työperäistä hyväksikäyttöä ehkäisevä Reilu työelämä -hanke.

Lue lisää Pakolaisavun hankkeista Suomessa verkkosivuillamme.

Tavoite 10.2 Edistää vuoteen 2030 mennessä kaikkien sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista ja kannustaa siihen iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta tai muusta asemasta riippumatta.

• Pakolaisavun missio Suomessa ja ulkomailla on tukea pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnissa. Teemme aktiivisesti työtä kaikille yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamiseksi tarjoamalla tukea, verkostoja, tietoa ja koulutusta sekä pakolaisille että vastaanottaville yhteisöille.

Tavoite 10.7 Helpottaa järjestäytynyttä, turvallista, säännöllistä ja vastuullista muuttoliikettä ja ihmisten liikkuvuutta muun muassa toteuttamalla suunniteltua ja hyvin hallittua maahanmuuttopolitiikkaa.

• Pakolaisapu tekee aktiivista vaikuttamistyötä sen eteen, että turvallisia reittejä pakolaisten ja siirtolaisten liikkumiseksi vahvistettaisiin sekä kansallista ja kansainvälistä maahanmuuttopolitiikkaa toteutettaisiin ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Pakolaisten tehokas ja onnistunut uudelleensijoittaminen sekä kotoutuminen hyödyttävät merkittävästi sekä pakolaisia, että vastaanottavia valtioita ja paikallisia yhteisöjä.

Koska demokratiavaje on yleinen syy konfliktien taustalla, sekä yksilöllisen että yhteiskunnallisen tason kehitys on välttämätöntä konfliktien ratkaisemisessa, kansalaisten toipumisessa ja turvallisuudessa.

Pakolaisten oikeudet on turvattu kansainvälisillä sopimuksilla, kuten Geneven pakolaissopimuksella, mutta oikeuksien konkreettisen toteutumisen eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Pakon edessä kotinsa jättäneet ovat aina erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he eivät nauti oman valtionsa tarjoamaan suojaa. Myös oikeuspalveluiden pariin pääseminen on usein mahdotonta muun muassa taloudellisista, sosiaalisista ja käytännön syistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös Suomessa kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten oikeuksia on rajoitettu ja oikeusturvaa heikennetty.

Tavoite 16.3 Edistää oikeusturvaa kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla sekä varmistaa kaikille yhtäläinen pääsy oikeuspalveluiden piiriin.

• Pakolaisapu tekee yhdessä muiden toimijoiden kanssa johdonmukaista vaikuttamistyötä pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien toteutumisen ja oikeusturvan parantamiseksi. Puolustamme myös paperittomien aikuisten ja lasten oikeuksia sekä pääsyä peruspalveluiden piiriin.

Tavoite 16.9 Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille laillinen henkilöllisyys, kuten rekisteröinti syntyessä.

• Rekisteröinti syntyessä antaa lapselle todistuksen laillisesta henkilöllisyydestä, ja sitä kautta mahdollisuuden harjoittaa oikeuksia sekä pääsyn palveluihin. Siitä huolimatta maailmassa on noin 166 miljoonaa rekisteröimätöntä lasta. Pakenemaan joutuneet ja pakolaisleireillä syntyneet lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Laillisen henkilöllisyyden takaaminen on välttämätöntä riittävän suojelun ja avunannon turvaamiseksi.

Tavoite 16.7 Varmistaa joustava, kaikkia koskeva, osallistava ja edustava päätöksenteko kaikilla tasoilla.

• Suomen Pakolaisapu vahvistaa yhteiskuntien demokratiaa koulutuksen kautta ja tukemalla pakolaisten aktiivista osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan kaikissa sen toimintamaissa. Koulutus toimii rauhan rakentamisen ja säilyttämisen välineenä sekä tarjoaa polkuja kestävään jälleenrakennukseen konfliktin jälkeisissä tilanteissa. Edistämme pakolaisten ja siirtolaisten parempaa huomioimista paikallistason ja kansainvälisen päätöksenteon sekä lainsäädännön tasoilla.