Ilmastonmuutos uhkaa pakolaisten selviytymistä

Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, mutta kaikista rankimmin se koettelee jo valmiiksi haavoittuvassa tilanteessa olevia. Pakolaisista suurin osa elää jo valmiiksi haurailla alueilla, sillä suurin osa pakenee kotimaansa sisällä tai naapurimaihinsa. Pakolaiset ovat myös monesti poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa, sillä heillä on muita vähemmän keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

AJAAKO ILMASTONMUUTOS IHMISET LIIKKEELLE?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat saada vuoteen 2050 mennessä jopa 216 miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan ja kotiseuduiltaan (Maailmanpankki 2021). Ilmasto- ja ympäristöhätätilan tarkkoja vaikutuksia muuttoliikkeisiin on kuitenkin mahdotonta arvioida.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monien konfliktien juurisyihin sekä muuttaa ympäristöä ja elinolosuhteita tavalla lukemattomilla erilaisilla ja monimutkaisilla tavoilla. Ilmastonmuutoksen voi nähdä vaikuttavan siirtolaisuuteen kahdella tavalla: luomalla hitaasti aiheutuvaa ja äkillistä muuttoliikettä. Hitaasti aiheutuva muuttoliike on seurausta elinolojen muuttumisesta, kun taas nopeasti aiheutuvaa muuttoliikettä syntyy esimerkiksi luonnonkatastrofien myötä. Tällöin paluu lähtömaahan voi olla uudelleenrakennuksen myötä mahdollista. Jo nyt vuosittain noin 24 miljoonaa ihmistä joutuu pakolaisiksi oman valtionsa sisällä ympäristöön liittyvien katatstrofien vuoksi (IDMC 2019).

Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia pakenevien ei ole mahdollista saada turvapaikkaa. Pakolaisaseman voi saada ainoastaan vainon perusteella, minkä vuoksi ”ilmastopakolaisia” ei lainopillisesti ole olemassa. Sen vuoksi puhumme ilmastosiirtolaisista.

Naiset seisovat hiekkapölyssä Nakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa

Ilmastonmuutos koettelee äärimmäisellä tavalla heitä, jotka ovat jo joutuneet pakenemaan kodeistaan.

Muuttuneet sääolosuhteet uhkaavat pakolaisten arkista selviytymistä. Voimakkaat kuivuuskaudet, rankkasateet, äärimmäiset lämpötilat ja tietenkin sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, hirmumyrskyt tai kuivuudesta aiheutuneet tulipalot vaarantavat ihmishenkiä ja koteja. Monilla alueilla pakolaiset asuvat teltoissa, jotka eivät suojele säältä riittävästi.

Ugandassa pakolaiset saavat valtiolta käyttöönsä pienen maapalan viljelyä ja itsensä elättämistä varten. Ilmastonmuutos kuitenkin vaarantaa myös viljelyn, kun sademäärät joko vähenevät tai kasvavat.

Lisäksi totutut sääkaudet ovat muuttuneet, mikä tekee viljelystä haastavaa. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa merkittävimpien maatalouskasvien, kuten hirssin, maissin ja vehnän, satomäärien arvioidaan vähenevän n. 15–20 % vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutos uhkaa suoraan ihmisten ruokaturvaa ja lisää aliravitsemuksen riskiä.

Ilmastonmuutos lisää myös terveysriskejä. Sääolosuhteet voivat mahdollistaa sairauksia kantavien eliöiden leviämisen, jolloin malarian, denguen ja lavantaudin kaltaiset sairauden voivat levitä. Lisäksi saastuneet vesistöt levittävät tauteja, eikä monilla ole mahdollisuutta hankkia vettä muualta.

Pakolaisten on pakko sopeutua

Pakolaisilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Heillä ei ole välttämättä varallisuutta tai mahdollisuutta siirtyä toiseen paikkaan tai toimia toisin. Pakolaisasutusalueilla sopeutuminen on hankalaa, sillä sopeutumis- ja varautumiskyky on usein rajallista. Toisin sanoen, pakolaisten ainoa vaihtoehto on kärsiä ilmastonmuutoksen seuraukset.

Toisaalta, kansainvälisessä keskustelussa muuttoliike on myös nähty yhtenä keinona sopeutua ilmastonmuutokseen silloin, kun muut sopeutumiskeinot, kuten uuden elinkeinon löytäminen, ei ole mahdollista. Joissain Afrikan ja Aasian maissa kontrolloitu valtion ja järjestöjen tukema muuttoliike nähdäänkin jo osana kansallista strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

MITÄ PAKOLAISAPU TEKEE?

Suomen Pakolaisapu auttaa pakolaisia ja paikallisyhteisöissä eläviä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tämä on monille elintärkeää, kun ilmastonmuutos on tuhonnut tai tuhoamassa toimeentulon. Pakolaisapu tukee ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsiviä ennen kaikkea koulutuksen kautta: näin he voivat rakentaa itselleen turvaa ja pysyvyyttä tulevaisuudelle.

Pakolaisille jaetaan ruoka-avustuksia Ugandassa

Pakolaisavun koulutuksissa:

  • ilmastonmuutoksesta kärsivät saavat uuden toimeentulokeinon ilmastonmuutoksen vaikutuksille herkän viljelyn tilalle
  • pakolaiset ja vastaanottajayhteisöissä elävät kuulevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat esimerkiksi sadekausien ja kuivien kausien vaihteluun
  • pakolaiset ja vastaanottajayhteisöissä elävät oppivat ilmastoälykkäistä viljelykeinoista, kuten kateviljelystä, tippakastelusta, säkkiviljelystä ja kompostoinnista
  • tehdään konkreettisia ilmastotoimia: kannustetaan puiden istutukseen sekä ekologisten liesien ja puubrikettien käyttöön hiilen sijasta.

Sinä voit auttaa ilmastonmuutoksen armoilla eläviä. Lahjoittamalla olet suoraan vaikuttamassa pakolaisten ja vastaanottajayhteisöissä elävien mahdollisuuksiin sopeutua ja selvitä muuttuneessa ympäristössä.

TEE KERTALAHJOITUS LIITY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI