Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailman väestöstä noin 7–10 prosenttia on vammaisia. Pakolaisten keskuudessa WHO arvioi määrän olevan suurempi: 79,5 miljoonasta pakenemaan joutuneesta jopa 5,5–8 miljoonaa on vammaisia.
YK:n määritelmän mukaan vammaisuudella tarkoitetaan pitkäaikaista fyysistä, henkistä, älyllistä tai aisteihin liittyvää alentunutta toimintakykyä tai vammaa, joka aiheuttaa esteitä ja haittaa ihmisen täyttä osallistumista.
Suurin osa vammaisista pakolaisista ei ole syntynyt vammansa kanssa. Sodan ja konfliktien keskellä eläminen ja niitä pakeneminen johtavat usein sekä fyysisiin että psyykkisiin vammoihin, kuten esimerkiksi miinoista aiheutuneisiin amputaatioihin tai psyykkisiin traumoihin. Monella pakolaisella traumat ilmenevät esimerkiksi ahdistuksena, masennuksena tai keskittymiskyvyttömyytenä.
Konfliktien keskellä myös puutteellinen terveydenhuolto vaikuttaa vammautuneiden määrään. Lääkkeiden ja riittävän hoidon puuttuessa hoidettavissa olevat sairaudet ja vammat, kuten esimerkiksi diabetes tai tulehdukset, saattavat johtaa pysyviin vaurioihin. Lisäksi rokotteiden puuttumisen myötä moni lapsi sairastaa polion ja kärsii sen aiheuttamista vammoista.
Pakolaisavun toiminnan lähtökohtana on oikeusperustaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että noudatamme ja edistämme vammaisten pakolaisten oikeuksien toteutumista. Käytännössä toimintamme pyrkii vähentämään ja poistamaan esteitä, jotta myös vammaiset henkilöt pystyvät osallistumaan yhteisöönsä ja lisäksi saamaan tarjoamaamme koulutusta. Esteiden poistaminen tarkoittaa usein konkreettisia muutoksia, kuten ovien leventämistä ja ikkunoiden suurentamista. Heikkonäköiset osallistujat laitetaan istumaan eturiviin ja kirjojen fonttikokoa suurennetaan.
Toinen merkittävä tapa parantaa vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksia on ohjaajien, henkilökunnan, yhteisöjen ja perheiden kouluttaminen. Kouluttaminen lisää tietoa ja auttaa poistamaan ennakkoluuloja ja stigmoja, joita joissain kulttuureissa vammaisuuteen liitetään. Vammaisuus voidaan nähdä esimerkiksi kirouksena, jonka seurauksena avun pyytäminen ja saaminen voi olla huomattavan vaikeaa. Lisäksi inklusiivisuutta ja vammaisuutta käsitellään myös Pakolaisavun järjestämän koulutuksen yhtenä teemana, jolloin kurssille osallistuvien pakolaisten ymmärrys aiheesta kasvaa.
Koulutuksessa saatujen uusien taitojen kuten luku- ja kirjoistustaidon ohella Pakolaisavun järjestämät kurssit tarjoavat monia muita hyötyjä. Kotimaan traumojen ja pakenemisen aiheuttamasta posttraumaattisesta stressistä kärsivät pakolaiset saavat opiskelun myötä uuden suunnan elämälleen. Lisäksi asioiden ja kokemusten jakaminen muiden pakolaisten kanssa sekä ryhmään kuuluminen ovat merkittäviä tapoja kohentaa pakolaisten elämänlaatua sekä sosiaalista ja psykologista hyvinvointia.
Muiden aiheiden ohella myös yhteisöllisyyden suhteen vammaisella henkilöllä voi olla paljon annettavaa kurssille ja sen muille osallistujille. Esimerkiksi Etiopiassa ohjaajia on ollut kouluttamassa paikallisen vammaisjärjestön kautta vammainen henkilö, minkä on todettu olevan kaikista tehokkainta henkilökunnan ymmärryksen lisäämiseksi.
Lisätietoa ulkomaan toiminnastamme löydät Ugandan, Myanmarin ja Etiopian verkkosivuilta.