Vuoden pakolaisnainen 2021 Sara Al Husaini

Vuoden pakolaisnainen 2021 Sara Al Husaini hymyilee kameralle kukkamekossa.

Vuoden 2021 pakolaisnaisella Sara Al Husainilla on kerrottavaan hieman erilainen tarina kuin aiemmin palkituilla: Sara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja saapui kiintiöpakolaisena Suomeen alle kuukauden ikäisenä vuonna 1992. Passiin ei ole merkitty kansalaisuutta eikä syntymämaata vaan pelkästään Rahfan pakolaisleiri. Suomeen Sara pääsi isänsä, äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Virkailija oli näyttänyt perheelle kuvia kesäisestä Suomesta, josta Al Husaneilla ei ollut muuta aikaisempaa tietoa.

– Vanhempani ovat kertoneet, että kuvan perusteella he luulivat Suomessa olevan aina aurinkoista ja vehreää. Vuodenajat tulivat kuitenkin tutuiksi, mutta marraskuinen Suomi saattoi olla alkuun hieman sokki, Sara naurahtaa.

SARA AL HUSAINI

  • Ikä: 28
  • Perhe: Puoliso, äiti, isä, sisarukset
  • Asuu: Espoossa
  • Ammatti: Maisterivaiheen opiskelija, aloittaa syksyllä 2021 filologian opinnot Helsingin yliopistossa
  • Tullut Suomeen: Saudi-Arabian pakolaisleiriltä kiintiöpakolaisena vuonna 1992
  • Erityistä: Unelmoi kirjoittavansa kirjan pakolaistaustaisuudesta ja naisten oikeuksista.
Saran perhe joutui pakenemaan Irakista isän poliittisten mielipiteiden vuoksi; isä vastusti avoimesti sen hetkistä hallitusta, oli korkeasti koulutettu ja runoilija. Lähi-idässä runot ovat usein poliittisten ajatusten levittämisen keino. Isä joutuikin hetkeksi mielipidevangiksi, mutta hänet vapautettiin yllättäen Saddam Husseinin syntymäpäivänä.
 
– Vapauduttuaan isäni jatkoi yhteiskunnan epäkohtien esiintuontia. Lopulta perheeni joutui lähtemään pakoon. Määränpäänä oli Amerikka ja ajatuksena vain väliaikainen oleskelu toisessa maahan siihen asti, kunnes Irakin yhteiskunnallinen tilanne rauhoittuu. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan pakomatka kesti 2 vuotta. Reitti kulki kahden eri pakolaisleirin kautta lopulta Kuopioon.
 
Lapsuus Kuopiossa oli Saran sanojen mukaan kaunis kokemus; naapureiden kanssa oli hyvä yhteishenki eikä hän kokenut eroavansa paljon muista paikallisista lapsista. Sara kuitenkin toteaa, että passi ilman synnyinmaamerkintää ja se, että ulkopuoliset myöhemmin kyseenalaistivat hänen suomalaisuutensa, vaikuttivat hänen henkiseen hyvinvointiinsa ja identiteettiinsä.
– Olen kiitollinen, että Suomi hyväksyi perheemme tänne. Olen kasvanut täällä, koen olevani täysin suomalainen, tämä on kotimaani. Kuitenkin se, kuinka ympäristö kyseenalaistaa ja suhtautuu erinäköisiin lapsiin ja nuoriin, vaikuttaa väistämättä heidän omakuvaansa.
 
Vuoden pakolaisnaisena ja oman kokemuksensa vuoksi Sara tahtookin nostaa esiin pakolaistaustaisten lasten ja nuorten asemaa uudessa yhteiskunnassa. Sara tahtoo erityisesti puhua rooleista, joihin lapset usein joutuvat.
 
– Pakolaistaustaiset lapset kasvavat ja oppivat uudessa ympäristössä, mutta joutuvat usein myös tukemaan vanhempiaan kotoutumisessa – esimerkiksi toimimaan tulkkina erilaisissa tilanteissa, kuten vanhempainilloissa. Tahdon myös kiinnittää huomiota näiden lasten kohtaamiseen ja heidän taustojensa ymmärtämiseen. Kerran esimerkiksi opettajani ei uskonut äitini allekirjoittaneen koelappuani – äidilläni ei ollut aikaisemmin mahdollisuutta opetella kirjoittamaan, joten hän kirjoitti nimensä tikkukirjaimilla.
 
Saran sydäntä lähellä on myös naisten asema, ja hän tahtookin puhua aiheesta myös ex-muslimin näkökulmasta. Kun perhe päätti muuttaa takaisin Irakiin Saran ollessa 14-vuotias, hän huomasi erot kahden maan kulttuureissa. Hän koki, että Suomessa tasa-arvo toteutuu paremmin, ja päätti aikuisena muuttaa takaisin Suomeen ja myöhemmin luopua islamin uskosta. Sara tahtoo tuoda ex-musliminaisten ääntä esiin myös varmistaakseen, etteivät poliitikot ja puolueet pystyisi populistisoimaan aihetta lisää omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
 
Aikaisemmin Malmön ja Oulun yliopistoissa opiskellut ja ylioppilastoimikunnassa aktiivisesti mukana ollut Sara vietti tämän kevään Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa Brysselissä. Harjoittelussa Sara pääsi käsittelemään erilaisia aloitteita ja vaikuttamaan niihin omien kehitysideoidensa kautta.
 
– Kevät opetti paljon ja toivon tulevaisuudessani pääseväni vaikuttamaan asioihin kansainvälisellä tasolla. Mutta sitä ennen keskityn syksyllä Helsingin yliopistossa alkaviin filologian opintoihini ja vaikuttamisen paikkoihin, joita Vuoden pakolaisnaisen titteli mahdollistaa, Sara summaa.
 
Vuoden 2021 pakolaisnainen ja -mies ovat lähtöisin samasta maasta, mutta kertovat kaksi erilaista tarinaa. Sara tuo keskusteluun pakolaisleirillä syntyneen, pakolaistaustaisen nuoren naisen äänen, joka saapui Suomeen alle kuukauden ikäisenä ja kasvaessaan tuki sisarustensa kanssa vanhempiaan kotoutumisessa. Ahmed Mesaedy puolestaan nostaa esiin nuoren miehen näkökulman, joka saapui uuteen maahan vuonna 2015, jolloin pakolais- ja turvapaikkatilanne herätti huomiota sekä Suomessa että globaalisti.