Vuoden pakolaisnainen 2021 Sara Al Husaini

Sara Al Husaini

Vuoden 2021 pakolaisnaisella Sara Al Husainilla on kerrottavaan hieman erilainen tarina kuin aiemmin palkituilla: Sara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja saapui kiintiöpakolaisena Suomeen alle kuukauden ikäisenä vuonna 1992. Passiin ei ole merkitty kansalaisuutta eikä syntymämaata vaan pelkästään Rahfan pakolaisleiri. Suomeen Sara pääsi isänsä, äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Virkailija oli näyttänyt perheelle kuvia kesäisestä Suomesta, josta Al Husaneilla ei ollut muuta aikaisempaa tietoa.

– Vanhempani ovat kertoneet, että kuvan perusteella he luulivat Suomessa olevan aina aurinkoista ja vehreää. Vuodenajat tulivat kuitenkin tutuiksi, mutta marraskuinen Suomi saattoi olla alkuun hieman sokki, Sara naurahtaa.

SARA AL HUSAINI

  • Ikä: 28
  • Perhe: Puoliso, äiti, isä, sisarukset
  • Asuu: Espoossa
  • Ammatti: Maisterivaiheen opiskelija, aloittaa syksyllä 2021 filologian opinnot Helsingin yliopistossa
  • Tullut Suomeen: Saudi-Arabian pakolaisleiriltä kiintiöpakolaisena vuonna 1992
  • Erityistä: Unelmoi kirjoittavansa kirjan pakolaistaustaisuudesta ja naisten oikeuksista.
Saran perhe joutui pakenemaan Irakista isän poliittisten mielipiteiden vuoksi; isä vastusti avoimesti sen hetkistä hallitusta, oli korkeasti koulutettu ja runoilija. Lähi-idässä runot ovat usein poliittisten ajatusten levittämisen keino. Isä joutuikin hetkeksi mielipidevangiksi, mutta hänet vapautettiin yllättäen Saddam Husseinin syntymäpäivänä.
 
– Vapauduttuaan isäni jatkoi yhteiskunnan epäkohtien esiintuontia. Lopulta perheeni joutui lähtemään pakoon. Määränpäänä oli Amerikka ja ajatuksena vain väliaikainen oleskelu toisessa maahan siihen asti, kunnes Irakin yhteiskunnallinen tilanne rauhoittuu. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan pakomatka kesti 2 vuotta. Reitti kulki kahden eri pakolaisleirin kautta lopulta Kuopioon.
 
Lapsuus Kuopiossa oli Saran sanojen mukaan kaunis kokemus; naapureiden kanssa oli hyvä yhteishenki eikä hän kokenut eroavansa paljon muista paikallisista lapsista. Sara kuitenkin toteaa, että passi ilman synnyinmaamerkintää ja se, että ulkopuoliset myöhemmin kyseenalaistivat hänen suomalaisuutensa, vaikuttivat hänen henkiseen hyvinvointiinsa ja identiteettiinsä.
– Olen kiitollinen, että Suomi hyväksyi perheemme tänne. Olen kasvanut täällä, koen olevani täysin suomalainen, tämä on kotimaani. Kuitenkin se, kuinka ympäristö kyseenalaistaa ja suhtautuu erinäköisiin lapsiin ja nuoriin, vaikuttaa väistämättä heidän omakuvaansa.
 
Vuoden pakolaisnaisena ja oman kokemuksensa vuoksi Sara tahtookin nostaa esiin pakolaistaustaisten lasten ja nuorten asemaa uudessa yhteiskunnassa. Sara tahtoo erityisesti puhua rooleista, joihin lapset usein joutuvat.
 
– Pakolaistaustaiset lapset kasvavat ja oppivat uudessa ympäristössä, mutta joutuvat usein myös tukemaan vanhempiaan kotoutumisessa – esimerkiksi toimimaan tulkkina erilaisissa tilanteissa, kuten vanhempainilloissa. Tahdon myös kiinnittää huomiota näiden lasten kohtaamiseen ja heidän taustojensa ymmärtämiseen. Kerran esimerkiksi opettajani ei uskonut äitini allekirjoittaneen koelappuani – äidilläni ei ollut aikaisemmin mahdollisuutta opetella kirjoittamaan, joten hän kirjoitti nimensä tikkukirjaimilla.
 
Saran sydäntä lähellä on myös naisten asema, ja hän tahtookin puhua aiheesta myös ex-muslimin näkökulmasta. Kun perhe päätti muuttaa takaisin Irakiin Saran ollessa 14-vuotias, hän huomasi erot kahden maan kulttuureissa. Hän koki, että Suomessa tasa-arvo toteutuu paremmin, ja päätti aikuisena muuttaa takaisin Suomeen ja myöhemmin luopua islamin uskosta. Sara tahtoo tuoda ex-musliminaisten ääntä esiin myös varmistaakseen, etteivät poliitikot ja puolueet pystyisi populistisoimaan aihetta lisää omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
 
Aikaisemmin Malmön ja Oulun yliopistoissa opiskellut ja ylioppilastoimikunnassa aktiivisesti mukana ollut Sara vietti tämän kevään Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa Brysselissä. Harjoittelussa Sara pääsi käsittelemään erilaisia aloitteita ja vaikuttamaan niihin omien kehitysideoidensa kautta.
 
– Kevät opetti paljon ja toivon tulevaisuudessani pääseväni vaikuttamaan asioihin kansainvälisellä tasolla. Mutta sitä ennen keskityn syksyllä Helsingin yliopistossa alkaviin filologian opintoihini ja vaikuttamisen paikkoihin, joita Vuoden pakolaisnaisen titteli mahdollistaa, Sara summaa.
 
Vuoden 2021 pakolaisnainen ja -mies ovat lähtöisin samasta maasta, mutta kertovat kaksi erilaista tarinaa. Sara tuo keskusteluun pakolaisleirillä syntyneen, pakolaistaustaisen nuoren naisen äänen, joka saapui Suomeen alle kuukauden ikäisenä ja kasvaessaan tuki sisarustensa kanssa vanhempiaan kotoutumisessa. Ahmed Mesaedy puolestaan nostaa esiin nuoren miehen näkökulman, joka saapui uuteen maahan vuonna 2015, jolloin pakolais- ja turvapaikkatilanne herätti huomiota sekä Suomessa että globaalisti. 
 
 
Suomen Pakolaisapu tukee nuoria rinnalla kulkien kohti itsenäistä arkea

Kurvi-toiminto on Suomen Pakolaisavun matalan kynnyksen neuvontapalvelu, joka toimii erityisesti 18–29-vuotiaiden maahanmuuttaneiden nuorten aikuisten tukena. ...

Monikielisen yhteiskuntaorientaation matka ideasta lakiin

Kymmenen vuoden määrätietoinen työ tuotti tulosta, kun monikielinen yhteiskuntaorientaatio kirjattiin osaksi lakia kotoutumisen edistämisestä. Suomen ...

Vammaisinkluusio on tärkeä osa työtämme Myanmarissa – “Aiemmin pidin itseäni heikkona, mutta nyt minulla on tuplasti enemmän voimia”

Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta käynnistyneessä Myanmarin kriisissä on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Maaliskuussa maahan iskeneet maanjäristykset ...

Pakolaisapu tukee naisten kouluttautumista: Therese oppi lukemaan 75-vuotiaana

Korkeiden pensasaitojen reunustama pieni polku johtaa punamultaisen talon sisäpihalle. Pyykit kuivuvat narulla etuoven edessä, koulupukuiset ...

Uusi Suomen Pakolaisapu x Sita Salminen -empatiamallisto on pian täällä – tuotteet saatavilla 8. toukokuuta!

Meillä on iloisia uutisia: Suomen Pakolaisavun sekä kirjailija ja somevaikuttaja Sita Salmisen yhteistyönä luotu mallisto ...

”Ihmiset tekevät parhaansa pitääkseen toivoa yllä” – Työmme Etiopiassa tähtää vakauteen

Työmme maailmalla laajeni vuonna 2019 Etiopiaan. Etiopia on monikasvoinen Itä-Afrikan valtio, jossa yhdistyvät talouskasvu, yhteisöjen ...

Tervetuloa Vuoden pakolainen -julkistustilaisuuteen 12.6.2025 klo 14.00–16.00 Eurooppasaliin!

Suomen Pakolaisapu valitsee vuosittain Vuoden pakolaisen. Vuoden pakolainen -tunnustuspalkinnon tarkoituksena on tukea pakolaisia heidän omien ...

Suomen Pakolaisavun tutkimus: Ukrainalaispakolaiset Suomessa – sosiaalinen yhteenkuuluvuus vahvaa, mutta työllistyminen ja kielitaito suurimpia kotoutumisen haasteita

Suomen Pakolaisapu on julkaissut uuden tutkimusraportin pakenemaan joutuneiden ukrainalaisten sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta pääkaupunkiseudulla. Raportti osoittaa, että ...