Kaikki, Uutiset

Vuoden pakolaisnainen 2021 Sara Al Husaini

Sara Al Husaini
22
kesä

Vuoden 2021 pakolaisnaisella Sara Al Husainilla on kerrottavaan hieman erilainen tarina kuin aiemmin palkituilla: Sara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja saapui kiintiöpakolaisena Suomeen alle kuukauden ikäisenä vuonna 1992. Passiin ei ole merkitty kansalaisuutta eikä syntymämaata vaan pelkästään Rahfan pakolaisleiri. Suomeen Sara pääsi isänsä, äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Virkailija oli näyttänyt perheelle kuvia kesäisestä Suomesta, josta Al Husaneilla ei ollut muuta aikaisempaa tietoa.

– Vanhempani ovat kertoneet, että kuvan perusteella he luulivat Suomessa olevan aina aurinkoista ja vehreää. Vuodenajat tulivat kuitenkin tutuiksi, mutta marraskuinen Suomi saattoi olla alkuun hieman sokki, Sara naurahtaa.

SARA AL HUSAINI

  • Ikä: 28
  • Perhe: Puoliso, äiti, isä, sisarukset
  • Asuu: Espoossa
  • Ammatti: Maisterivaiheen opiskelija, aloittaa syksyllä 2021 filologian opinnot Helsingin yliopistossa
  • Tullut Suomeen: Saudi-Arabian pakolaisleiriltä kiintiöpakolaisena vuonna 1992
  • Erityistä: Unelmoi kirjoittavansa kirjan pakolaistaustaisuudesta ja naisten oikeuksista.
Saran perhe joutui pakenemaan Irakista isän poliittisten mielipiteiden vuoksi; isä vastusti avoimesti sen hetkistä hallitusta, oli korkeasti koulutettu ja runoilija. Lähi-idässä runot ovat usein poliittisten ajatusten levittämisen keino. Isä joutuikin hetkeksi mielipidevangiksi, mutta hänet vapautettiin yllättäen Saddam Husseinin syntymäpäivänä.
 
– Vapauduttuaan isäni jatkoi yhteiskunnan epäkohtien esiintuontia. Lopulta perheeni joutui lähtemään pakoon. Määränpäänä oli Amerikka ja ajatuksena vain väliaikainen oleskelu toisessa maahan siihen asti, kunnes Irakin yhteiskunnallinen tilanne rauhoittuu. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan pakomatka kesti 2 vuotta. Reitti kulki kahden eri pakolaisleirin kautta lopulta Kuopioon.
 
Lapsuus Kuopiossa oli Saran sanojen mukaan kaunis kokemus; naapureiden kanssa oli hyvä yhteishenki eikä hän kokenut eroavansa paljon muista paikallisista lapsista. Sara kuitenkin toteaa, että passi ilman synnyinmaamerkintää ja se, että ulkopuoliset myöhemmin kyseenalaistivat hänen suomalaisuutensa, vaikuttivat hänen henkiseen hyvinvointiinsa ja identiteettiinsä.
– Olen kiitollinen, että Suomi hyväksyi perheemme tänne. Olen kasvanut täällä, koen olevani täysin suomalainen, tämä on kotimaani. Kuitenkin se, kuinka ympäristö kyseenalaistaa ja suhtautuu erinäköisiin lapsiin ja nuoriin, vaikuttaa väistämättä heidän omakuvaansa.
 
Vuoden pakolaisnaisena ja oman kokemuksensa vuoksi Sara tahtookin nostaa esiin pakolaistaustaisten lasten ja nuorten asemaa uudessa yhteiskunnassa. Sara tahtoo erityisesti puhua rooleista, joihin lapset usein joutuvat.
 
– Pakolaistaustaiset lapset kasvavat ja oppivat uudessa ympäristössä, mutta joutuvat usein myös tukemaan vanhempiaan kotoutumisessa – esimerkiksi toimimaan tulkkina erilaisissa tilanteissa, kuten vanhempainilloissa. Tahdon myös kiinnittää huomiota näiden lasten kohtaamiseen ja heidän taustojensa ymmärtämiseen. Kerran esimerkiksi opettajani ei uskonut äitini allekirjoittaneen koelappuani – äidilläni ei ollut aikaisemmin mahdollisuutta opetella kirjoittamaan, joten hän kirjoitti nimensä tikkukirjaimilla.
 
Saran sydäntä lähellä on myös naisten asema, ja hän tahtookin puhua aiheesta myös ex-muslimin näkökulmasta. Kun perhe päätti muuttaa takaisin Irakiin Saran ollessa 14-vuotias, hän huomasi erot kahden maan kulttuureissa. Hän koki, että Suomessa tasa-arvo toteutuu paremmin, ja päätti aikuisena muuttaa takaisin Suomeen ja myöhemmin luopua islamin uskosta. Sara tahtoo tuoda ex-musliminaisten ääntä esiin myös varmistaakseen, etteivät poliitikot ja puolueet pystyisi populistisoimaan aihetta lisää omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
 
Aikaisemmin Malmön ja Oulun yliopistoissa opiskellut ja ylioppilastoimikunnassa aktiivisesti mukana ollut Sara vietti tämän kevään Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa Brysselissä. Harjoittelussa Sara pääsi käsittelemään erilaisia aloitteita ja vaikuttamaan niihin omien kehitysideoidensa kautta.
 
– Kevät opetti paljon ja toivon tulevaisuudessani pääseväni vaikuttamaan asioihin kansainvälisellä tasolla. Mutta sitä ennen keskityn syksyllä Helsingin yliopistossa alkaviin filologian opintoihini ja vaikuttamisen paikkoihin, joita Vuoden pakolaisnaisen titteli mahdollistaa, Sara summaa.
 
Vuoden 2021 pakolaisnainen ja -mies ovat lähtöisin samasta maasta, mutta kertovat kaksi erilaista tarinaa. Sara tuo keskusteluun pakolaisleirillä syntyneen, pakolaistaustaisen nuoren naisen äänen, joka saapui Suomeen alle kuukauden ikäisenä ja kasvaessaan tuki sisarustensa kanssa vanhempiaan kotoutumisessa. Ahmed Mesaedy puolestaan nostaa esiin nuoren miehen näkökulman, joka saapui uuteen maahan vuonna 2015, jolloin pakolais- ja turvapaikkatilanne herätti huomiota sekä Suomessa että globaalisti. 
 
 
Aikuinen ja nuori kävelevät ulkona. Aikuinen pitää kättää nuoren olkapäällä.
Rikoksilla oireilu ei kerro nuoresta ihmisenä vaan on merkki yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunteesta

Nuorten väkivaltarikollisuudesta käydään ajoittain vilkasta keskustelua, mutta liian usein se kaventuu yksilön syyllistämiseen. Puhe kohdistuu vanhempiin, kulttuuriin, ...

15
joulu
Kuvassa on Pakolaisavun perustaja Helvi Sipilä ja Pakolaisavun juhlavuoden logo.
Suomen Pakolaisapu 60 vuotta

10.12.2025 Suomen Pakolaisapu ry (Finlands’s Flyktingshjälp/Finnish Refugee Council) täytti 60 vuotta. Vuosikymmenien kokemuksella pakkomuuton parissa ...

11
joulu
Collective NGO Statement on Release of the 2026 Global Humanitarian Overview

This statement is issued on behalf of 89 local, national, regional, international, women-led, and refugee-led ...

09
joulu
Kuvassa kaksi henkilöä kirjoittaa paperille. Kuva on Suomen Pakolaisavun Myanmarin koulutustoiminnasta
Yhteiskunta voi edistyä vain, jos kaikki sen jäsenet pääsevät mukaan

Joka vuosi 3. joulukuuta maailma pysähtyy viettämään kansainvälistä vammaisten päivää. Päivää, jolloin tunnustetaan vammaisten henkilöiden ...

05
joulu
Etiopialainen Yismaw Tege istuu ulkona penkillä ja kirjoittaa paperilehtiöön. Taustalla näkyy rakennelmia.
Väkivallan keskeltä kohti omavaraisuutta – lukutaitokoulutus auttoi Yismawia rakentamaan itsenäistä elämää Etiopian pakolaisleirillä

Etiopia on yksi Afrikan suurimmista pakolaisia vastaanottavista maista, jossa on yli miljoona pakolaista ja turvapaikanhakijaa. ...

03
joulu
Kuvassa näkyy pöydän päällä kahden ihmiset kädet, tietokone ja puhelin.
Vierasblogi: Pystymme parempaan Ukrainasta muuttaneiden naisten työllistymisen edistämisessä

Suomi on tukenut ja kannustanut Ukrainaa näkyvästi Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan kuluessa. Ukrainasta paenneet ovat voineet ...

10
marras
Viisi ihmistä istuu aurinkoisessa säässä kallioilla. Osa katsoo kameraan ja osa keskustelee keskenään.
Blogi: Kiitoskirje monikulttuurisille järjestöille

Järjestöjen rahoituksia on viime aikoina leikattu rajusti, ja hallituksen säästölinjaukset ovat horjuttaneet monien yhdistysten toimintaedellytyksiä. ...

03
marras
Ihmiset tutustuvat Ugandan taidenäyttelyyn toimiston pihalla.
Arvokkaita esineitä, kertomattomia tarinoita – valokuvanäyttely Ugandassa avaa pakenemaan joutuneiden kokemuksia

Suomen Pakolaisapu Ugandassa juhlistaa 60 vuoden työtään pakenemaan joutuneiden tukena kiertävän valokuvanäyttelyn kautta. Pakolaisavun Pohjois-Ugandassa ...

28
loka