Rasismi on yhteiskunnan rakenteita ja tasoja läpileikkaava ongelma niin Suomessa kuin maailmalla. Se vaikuttaa merkittävin tavoin yksilöiden ja ihmisryhmien hyvinvointiin, mielenterveyteen ja mahdollisuuksiin elämässä. Kun yksilö kohtaa rasismia arjessaan säännöllisesti, hän kuormittuu ja joutuu pitkäkestoisten vaikutusten alaiseksi. Rasismin mielenterveydellisiä oireita voivat olla esimerkiksi itsesyytökset, yksinäisyys, ahdistus, masennus ja häpeä. Kasautuessaan rasismikokemukset voivat vahingoittaa ihmisen mieltä suuresti ja johtaa jopa posttraumaattiseen stressihäiriöön.
Tällä hetkellä rasismin kitkemiseksi tehdään kasvavassa määrin hienoa ja tuloksellista työtä. Rasismin juuret yltävät kuitenkin pitkälle historiaan, ja tämänhetkinen elintärkeä antirasistinen kehittämistyö toimii vasta laastarina vuosisatoja jatkuneelle sorrolle sekä pahoinvoinnille. Kehittääksemme ratkaisuja ongelmaan meidän täytyy ensin tunnistaa sen alkuperä. Ei haavaakaan tikata sokkona. On tärkeää kehittää entistä enemmän tutkimukseen ja tietoon pohjautuvaa ymmärrystä siitä, mitä rasismi on, mistä se juontuu ja miten se vaikuttaa ihmisten elämään. Vasta tämän jälkeen voimme siirtyä tehokkaasti pohtimaan sitä, kuinka tilannetta voidaan parantaa. Meidän tulee repiä laastari irti, tutkia mistä vuoto johtuu ja kehittää systeemi, joka paikkaa haavan pidemmäksi ajaksi, ja rakentaa uusi kestävämpi solukko suojaksi.
Rasismi on hämmentävä kokemus yksilölle mutta myös sen parissa työskenteleville. Sen vuoksi on hyvä hyödyntää työkaluja, jotka ohjaavat meitä tuottamaan enemmän hyötyä kuin hallaa. Ennaltaehkäisevä antirasistinen työote on hyvä esimerkki tärkeästä välineestä rasismia kokeneiden tukemisessa. Se on strateginen ja tehokas lähestymistapa, jolla voidaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta palveluissa läpileikkaavasti. Mielenterveyden näkökulmasta antirasistinen työote keskittyy rasismin vaikutusten ymmärtämiseen ja poistamiseen. Sen avulla luodaan turvallisia ja kunnioittavia tiloja, joissa asiakkaat voivat käsitellä kokemuksiaan ja hämmennystään vapaana pelosta tai tukea tarjoavan tunnekuorman kannattelusta. Onnistunut työote vaatii myös valppautta syrjinnän eri muotojen suhteen ja tietämystä henkisesti tukevien palveluiden rakentamisesta haavoittuvalle asiakaskunnalle.
Rinnakkain – antirasismia arkeen -hankkeessamme olemme tarttuneet rasismin seurauksiin kolmella tavalla. Puramme rakenteellista rasismia kouluttamalla tahoja, jotka saattavat kohdata rasismia kokeneita maahanmuuttaneita työssään. Koulutamme vapaaehtoisia vertaistukiryhmiin, joissa tarjoamme psykososiaalista tukea vertaistuen avulla rasismia kokeneille. Tarjoamme rasismia kohdanneille myös ohjausta ja neuvontaa, jotta yksilöiden voimavarat vahvistuvat heidän elämässään. Toimintamuotomme vaikuttavat yksilön elämään monin tavoin: ne edistävät yksilön hyvinvointia ja rakentavat ympäröivää yhteiskuntaa yhdenvertaisemmaksi. Antirasistisessa työssä keskiössä onkin kokonaisvaltainen kehittämisote.
Omassa arjessa jokainen meistä voi soveltaa antirasistista työotetta kehittämällä jatkuvasti omaa tietoisuutta rasismista, puuttumalla syrjivään käytökseen, edistämällä yhdenvertaisuutta kaikissa kohtaamisissa ja kenties tärkeimpänä, tarjoamalla empatiaa. Jokapäiväisillä sanoilla ja teoilla on väliä, erityisesti mielenterveyden kanssa kamppailevalle.
Tänään 10.10. vietämme maailman mielenterveyspäivää, jona toivon meidän kiinnittävän katseemme entistä tiukemmin nykyhetkeen, joka toimii perustana tulevaisuuden rakentumiselle. Tarvitsemme lisää ymmärrystä, resursseja ja moninaisia osaajia palveluntarjoajiksi, jotta voisimme aidosti tarjota rasismia kokeville sitä tukea ja apua, mitä he tarvitsevat ja mitä me kaikki tarvitsemme jokaisen yksilön potentiaalin valjastamiseksi osaksi isompaa kokonaisuutta. Kun väestö voi hyvin, se heijastuu myös yhteiskuntaamme positiivisesti. Pahoinvoinnin hinta yksilölle ja yhteisölle on merkittävä. Hyvinvointiin panostaminen taas rakentaa vahvaa perustaa kehittämiselle ja kukoistamiselle. Uskon tämän olevan yhteinen tavoite ihan meille kaikille Suomessa ja maailmalla.
Uskon meidän myös jakavan luontaisesti arvoissamme, työssämme ja arjessamme inhimillisen halun auttaa toinen toistamme. Se on yksinkertainen ja tärkeä kyky, jota kehittämällä tehdään jo suurta muutosta. Haastankin tänä päivänä jokaisen kysymään itseltään, mitä he voisivat tehdä seuraavan kerran kohdatessaan rasismia kohdanneen tukeakseen hänen mielenterveyttään ja hyvinvointiaan. Usein jo pelkkä läsnäolo, kuuntelu ja kohtaaminen vievät meitä ison askeleen eteenpäin ja toisiamme kohti. Mikäli voit, ota siis hetki oman inhimillisen valtasi ymmärtämiselle ja sen valjastamiselle yhteisen hyvän vuoksi. Maailma on sellainen, millaiseksi päätös, teko ja ajatus kerrallaan sen rakennamme.
Amani Al-mehsen
Asiantuntija, antirasismi ja ohjaus- ja neuvontapalvelut (Rinnakkain-hanke)
Lue lisää aiheesta MIELI ry:n blogista.
Rinnakkain-hanke on Pakolaisavun ja MIELI ry:n yhteishanke, ja se on EU:n Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) osarahoittama hanke.
