PAKOLAISUUS SUOMESSA
Maailmassa on yli 100 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä. Heistä valtaosa pakenee oman kotimaansa sisällä. Heistä jotka ylittävät valtioiden rajojen suurin osa pakenee naapurimaihin. Suomeen maailman paenneista tulee vain murto-osa, 0,04 %.
Pakolaisten määrä Suomessa
Maahanmuuttoviraston mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2020 Suomessa asui yhteensä 444 031 ulkomaalaistaustaista eli henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Heistä 83 % on syntynyt ulkomailla ja 17 % on syntynyt Suomessa.* Pakolaistaustaisia heistä on vain murto-osa.
(*Lähde: Tilastokeskus)
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolisesta valtiosta. Pakolaisille on myönnetty turvapaikka, sillä heillä on perusteltu syy joutua vainotuksi.
Pakolaiset tulevat Suomeen joko uudelleensijoittamisen, eli kiintiöjärjestelmän kautta, tai turvapaikanhakijoina. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on Suomessa vielä kansainvälisesti tarkasteluna kohtalaisen uusi ilmiö. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1973 Chilestä. 1970-luvun lopulla Suomi otti vastaan noin 500 vietnamilaispakolaista. Kuitenkin valtaosalle suomalaisista pakolaisuus tuli tutuksi vasta ensimmäisten suurten somalialaisten pakolaisryhmien saapumisen myötä 1990-luvun alussa.
Turvapaikanhakijat Suomessa
Vuonna 2021 turvapaikkaa haki 2 545 ihmistä, joista vähän yli puolet, eli 1 383 ihmistä, haki turvapaikkaa ensimmäistä kertaa. Loput 1 162 ihmistä tekivät uusintahakemuksen. Hakemusten määrä oli ennätyksellisen alhainen.
Turvapaikanhakijoita tuli eniten vuonna 2021 Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Vuosina 2020–2021 Suomi sitoutui ottamaan vastaan 175 turvapaikanhakijaa Euroopan unionin sisäisten siirtojen kautta.
Kaikista turvapaikanhakijoista 70 % oli miehiä ja 30 % naisia. Noin puolet hakijoista oli nuoria aikuisia, eli 18–34-vuotiaita, ja noin neljäsosa 0–17-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen 32 476, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvapaikkahakemusten määrä kuitenkin laski huomattavasti seuraavina vuosina, ja on ollut sen jälkeen muutamia tuhansia vuodessa.
Kiintiöpakolaisjärjestelmä
Suomi vastaanottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä uudelleensijoittamisjärjestelmän kautta. Kiintiöpakolaisiksi valitaan henkilöitä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi turvallisempiin maihin. Kiintiöpakolaisten joukossa on usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vammaisia henkilöitä sekä väkivallan ja kidutuksen uhreja.
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Pakolaiskiintiön vuosittaisesta koosta päättää eduskunta.
Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö oli pitkään 750 henkilöä vuodesta 2001 alkaen. Tällä hetkellä Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 1050 kiintiöpakolaista vuodessa. Määrä on pieni, sillä esimerkiksi Ruotsin pakolaiskiintiö on 5 000.
Hallitus on päättänyt korottaa vuoden 2022 pakolaiskiintiön 1 500 henkilöön Afganistanin kriisitilanteesta johtuen.
TYÖMME SUOMESSA
Suomen Pakolaisapu tarjoaa asiantuntijatukea ja kotoutumista edistäviä palveluita viranomaisille, järjestöille ja Suomeen muuttaneille ihmisille. Toimintamme kattaa koko kotoutumisen kaaren juuri maahan saapuneista pakolaisista ja siirtolaisista Suomessa pitempään olleisiin maahanmuuttajiin. Teemme työtä myös eritysryhmien, kuten nuorten, perheiden sekä työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden parissa.
Teemme myös laaja-alaisesti vaikuttamistyötä, jotta pakolaisten ja siirtolaisten ihmis- ja perusoikeudet toteutuisivat niin valtioiden rajoilla kuin rajojen sisälläkin.
LUE LISÄÄ Lahjoita