PAKOLAISUUS MAAILMALLA
Konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan aiemmin, yli 100 miljoonaa. Heistä suurin osa elää köyhissä ja hauraissa maissa, ja vain pieni osa hakee turvaa Suomen kaltaisista valtioista.
Maailmassa ennätysmäärä kodeistaan paenneita
Vuoden 2021 loppuun mennessä maailmassa oli 89,3 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta. Heistä 27,1 miljoonaa on pakolaisia, 53,2 miljoonaa kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita ja 4,6 miljoonaa turvapaikanhakijoita. Vuoden 2022 puolella Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja muut kriisit Afrikasta Afganistaniin ovat nostaneet pakenemaan joutuneiden määrän yli dramaattisen 100 miljoonan virstanpylvään.
Valtaosa maailman pakolaisista on kotoisin vain kuudesta kriisimaasta: Syyriasta, Ukrainasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Kaikista maailman pakolaisista 83 % asuu kehittyvissä maissa.
Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia on eniten Libanonissa. Lukumäärällisesti eniten pakolaisia on puolestaan Turkissa, jossa oli vuoden 2021 lopussa arviolta 3,8 miljoonaa pakolaista. Muita merkittäviä vastaanottajamaita ovat Kolumbia, Pakistan, Uganda ja Saksa. (Lähde: UNHCR Global Trends 2021.)
Paenneista suurin osa elää kehittyvissä maissa
Suurin osa kodeistaan paenneista ihmisistä, 53,2 miljoonaa, asuu kotimaansa rajojen sisäpuolella. Eniten kotimaansa sisällä paenneita on Kolumbiassa, Syyriassa, Kongossa, Jemenissä ja Etiopiassa. (Lähde: UNHCR Global Trends 2021.)
Konfliktit ja vaino pakottavat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja etsimään turvaa muualta kotimaansa sisältä. Luonnonkatastrofit ovat kuitenkin suurin syy pakenemiseen. Luonnonkatastrofien takia kotimaansa sisällä paenneiden määrä on jopa kolminkertainen konfliktien ja vainon takia paenneiden määrään verrattuna. (Lähde: IDMC, Global Report on Internal Displacement 2020.)
Heistä, jotka ylittävät valtioiden rajat, 72 % jää kotimaansa naapurivaltioon. Monet toivovat pikaista paluuta kotimaahansa, minkä lisäksi matkustaminen kauas kotimaasta on kallista ja vaarallista – sekä usein mahdotonta. Mitä kauemmin sota tai konfliktit kestävät, sitä epätodennäköisemmin paenneet pääsevät palaamaan takaisin kotiseudulleen. (Lähde: UNCHR Global Trends 2021.)
Pakolaiseksi voi joutua kuka tahansa
41 % maailman pakolaisista on lapsia, ja lasten osuus pakolaisista on ollut jatkuvassa nousussa. Miehiä ja naisia on pakolaisina vain hieman enemmän.
(Lähde: UNHCR Global Trends 2021.)
Pakolaisuus koskettaa ihmisiä sukupuolesta, varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. Sota, vaino ja luonnonmullistukset voivat pakottaa kenet tahansa kodistaan, etsimään turvaa muualta. Kuitenkin, ilmastonmuutoksen kaltaiset tekijät vaikuttavat kaikista suurimmin alueilla, jotka ovat jo valmiiksi hauraita ja joilla yhteiskuntien kyky vastata katastrofeihin sekä auttaa paenneita on jo valmiiksi heikko. Kehitysyhteistyöllä voidaan vahvistaa yhteiskuntia ja yksilöitä, jotta heidän selviytymiskykynsä vahvistuisi.
Joka päivä 25 000 ihmistä joutuu pakenemaan kodistaan. Yhteenlaskettuna tämä tarkoittaa, että lähes Turun kaupungin asukasmäärän kokoinen joukko joutuu pakenemaan joka ikinen viikko.
TYÖMME MAAILMALLA
Suomen Pakolaisapu on tukenut pakenemaan joutuneiden selviytymistä ja uuden elämän rakentamista ulkomaan toimintamaissa jo 30 vuoden ajan. Toimintamme keskiössä on aikuisten luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen, itsenäisen toimeentulon tukeminen, naisten aseman ja tasa-arvon parantaminen, demokratian rakentaminen sekä vastaanottavien yhteisöjen ja pakolaisten vuorovaikutuksen edistämiseen. Tällä hetkellä Suomen Pakolaisapu toimii Ugandassa, Myanmarissa ja Etiopiassa.