Vuoden pakolaismies 2021 Ahmed Mesaedy

Vuoden pakolaismies 2021 Ahmed Mesaedy hymyilee kameralle ulkona kesäisessä säässä.
Vuonna 2015 Suomeen saapui Irakista joukko turvapaikanhakijoita, joista yksi oli tuolloin 28-vuotias Ahmed Mesaedy. Kotimaassaan lakimiehenä työskennellyt Ahmed matkusti Euroopan halki kohti Saksaa, mutta 23 päivän kuluttua hän huomasikin saapuneensa pohjoiseen Suomeen. Ennestään tuntemattomassa maassa Ahmed päätyi Tornion kautta ensin Tampereelle Hervannan hätämajoitukseen, sitten Kangasalan vastaanottokeskuksen kautta Harjavaltaan ja sieltä edelleen Kokemäelle. Vuonna 2017 matka jatkui Kokemäeltä takaisin Tampereelle, jonne Ahmed asettui asumaan ja opiskelemaan.
 
Kotimaastaan Irakista Ahmed joutui lähtemään epävakaan yhteiskunnallisen tilanteen ja häneen kohdistuneen vainon vuoksi. Ahmed lähti matkaan yhdessä naapurissa asuneen ystävänsä kanssa. Salakuljettajien armoilla kuljettu reitti kiersi monen maan halki.
 

AHMED MESAEDY

  • Ikä: 33
  • Perhe: Äiti, sisarukset
  • Asuu: Tampereella
  • Ammatti: Suomessa sosiaaliohjaaja, Irakissa lakimies
  • Tullut Suomeen: Irakista turvapaikanhakijana vuonna 2015
  • Erityistä: On kehittänyt suomen kielen taitoaan kirjoittamalla runoja.

– Matkasimme monien maiden, kuten Turkin, Kreikan, Serbian ja Unkarin, läpi. Salakuljettajat kohtelivat meitä kuin meillä ei olisi ollut ihmisarvoa ja vaativat meiltä valtavasti rahaa. Kuten arvelimmekin, matka oli erittäin raskas ja vaarallinen, ja siksi äitini ja sisarukseni jäivät Irakiin.

Ennen Suomeen tuloa Ahmedin arkea Bagdadissa varjosti kotimaan poliittinen tilanne, mutta vastapainona päivät sisälsivät myös voimaa ja iloa tuottavia asioita. Päivät kuluivat lakimiehen töitä tehden, iltaisin urheiltiin ja kokoonnuttiin yhteen perheen ja muiden läheisten kanssa. Ahmedin mukaan elämä oli täysin erilaista kuin Suomessa, josta hän tiesi entuudestaan vain Nokian ja Sami Hyypiän.

– Elämäni Irakissa oli todella sosiaalista ja sukulaisia tavattiin usein, mutta turvallisuustilanne oli erittäin vakava ja korruptio oli levittäytynyt yhteiskunnan joka tasolla. Vaikka uusi kulttuuri ja yhteisöllisyys tuntuivat alkuun vieraille, Suomessa pystyin heti alusta asti luottamaan viranomaisiin ja yhteiskunnan palveluihin sekä luomaan ihmissuhteita.
Tällä hetkellä Ahmed asuu Tampereella ja on pian valmis sosionomi, jonka elämään tärkeänä osana kuuluu muiden maahan muuttaneiden auttaminen ja heidän oikeuksiensa edistäminen. Pari vuotta Suomeen tulonsa jälkeen Ahmed meni asiakkaana maahanmuuttajille tarkoitettuun matalankynnyksen ohjaus- ja neuvontapaikkaan Kototoriin, mutta olikin jo pian itse työharjoittelijan ja työntekijän roolissa neuvomassa ja tukemassa vertaisiaan. Tämän lisäksi Ahmed kävi Tampereen ammattikorkeakoulun järjestämän kokemusasiantuntijakoulutuksen, jonka pohjalta hän on kertonut tarinaansa eri tilaisuuksissa ja ollut kehittämässä Tampereen kaupungin palveluja.
 
Vuoden pakolaismiehenä Ahmed tahtoo edistää tasa-arvoa ja erityisesti pakolais- ja maahanmuuttajataustaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Hän tahtoo tuoda rohkeasti esiin esimerkiksi kotoutumisjärjestelmän kehityskohteita ja työelämän epäkohtia.
 
–   Tavoitteeni on opiskella oikeustieteen maisteriksi Suomessa ja sitä kautta vaikuttaa kotouttamisjärjestelmään lakien tasolla. Tahdon omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että kaikilla ihmisillä olisi sataprosenttisesti samat mahdollisuudet niin työ- kuin opiskelumaailmassa että yhteiskunnan jäseninä. Erityisen tärkeää on kehittää kotoutumista yksilölliseksi prosessiksi, jossa huomioidaan ihmisen ainutlaatuinen tilanne, esimerkiksi opiskelutausta sekä tulevaisuuden haaveet.
 
Ahmedin mukaan keskeistä on kohdata pakolaiset ja maahanmuuttajat ihmisinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Osallisuus motivoi ja avaa ikkunoita yhteiskuntaan. Ahmed kannustaa uusia tulijoita myös aktiivisesti tutustumaan paikallisiin ja opiskelemaan suomen kieltä.
 
– Kieltä voi oppia matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa tai tekemällä esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Mutta kaikista yksinkertaisin tapa on kuunnella ympäristöä, radiota ja tv:tä. Itse katsoin alkuun esimerkiksi Siskonpetiä ja A-Studiota ja kirjoitin jopa runoja suomeksi, Ahmed naurahtaa.
 
Vuoden 2021 pakolaismies ja -nainen ovat lähtöisin samasta maasta, mutta kertovat kaksi erilaista tarinaa. Ahmed nostaa esiin nuoren miehen näkökulman, joka saapui uuteen maahan vuonna 2015, jolloin pakolais- ja turvapaikkatilanne herätti huomiota sekä Suomessa että globaalisti. Sara Al Husaini puolestaan tuo keskusteluun pakolaisleirillä syntyneen, pakolaistaustaisen nuoren naisen äänen, joka saapui Suomeen alle kuukauden ikäisenä ja kasvaessaan tuki sisarustensa kanssa vanhempiaan kotoutumisessa.
 
Monikulttuurinen yhdistyskenttä yhteiskunnallisena vaikuttajana

Mitä monikulttuurisissa yhdistyksissä ajatellaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta? Pakolaisavun Järjestöhautomo teetti vuoden vaihteessa kartoituksen monikulttuurisesta yhdistyskentästä, joka ...

Uusi raportti nostaa esiin ukrainalaisten pakolaisten kokemuksia Pohjoismaissa

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkaisi toukokuussa raportin “If you really want to stay, you will do ...

Kehitysyhteistyön rahoituksesta leikkaaminen on pieni säästö Suomelle ja valtava isku haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille

Kävelemme kumisaappaat jalassa keskellä vehreitä peltoja polttavassa auringonpaisteessa Kyangwalin pakolaisasutusalueella lähellä Kongon ja Ugandan rajaa. ...

Järjestöjen kannanotto: Suomi ei saa sulkea rajojaan humanitaariselta maahanmuutolta

Suomi ei saa sulkea rajojaan humanitaariselta maahanmuutolta Konfliktit ja ilmastokriisi ovat kiihdyttäneet pakkomuuttoliikettä. UNHCR on ...

Toiminnallinen aikuislukutaitokoulutus luo toivoa paremmasta tulevaisuudesta Etiopian pakolaisasutusalueella

Riek yat Wich Duel, 57-vuotias perheenisä, kuuluu eteläsudanilaiseen Nuer-heimoon. Hän muistaa hyvin hetken, kun etninen ...

Vaikuttava työ vaatii luottamusta ja uskoa

Kuvittele, että muutit toisen maahan asumaan kumppanisi kanssa, lähdit työn tai opiskelun perässä tai jouduit ...

Pakolais- ja lapsijärjestöjen puoluekysely: keskusta ja kokoomus eivät ole valmiita pitämään kiinni oikeudesta hakea turvapaikkaa

Useat puolueet ovat valmiita poistamaan perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen, keskusta ja kokoomus eivät ole valmiita pitämään kiinni ...

Leskestä yrittäjäksi – Toimeentulokoulutus tukee naisten taloudellista itsenäisyyttä Ugandassa

Kolmen lapsen äiti, Mapendo Sifa, 30, on asunut Ugandassa lähes kolmetoista vuotta. Mapendo menetti aviomiehensä ...