Vuoden pakolaismies 2020 Kordnejad Ebrahimi

Vuoden pakolaismies 2020, Iranista Suomeen vuonna 2006 kiintiöpakolaisena tullut kurdi, Kordnejad Ebrahimi asuu tällä hetkellä Raisiossa perheensä kanssa. Iranissa kalligrafia-ja valokuvausgallerian omistajana toimineen Ebrahimin unelmana oli opiskella elokuvaohjausta, mutta päästyään pitkän odotuksen jälkeen turvaan Suomeen hän päätyi heti kielitaidon karttuessa linja-auton kuljettajan oppisopimuskoulutukseen pystyäkseen mahdollisimman pian työllistymään ja elättämään perheensä. Kahden pojan ja vaimon kanssa asustava Kordnejad joutui pakenemaan Iranista poliittisen aktiivisuuden takia. Elämää on lisäksi varjostanut Iranin sisällissodan aikaan tapahtunut vakava, hoitamaton palovamma, jonka takia hänet on leikattu 12 kertaa.

KORDNEJAD EBRAHIMI

Ikä:44 

Perhe: Vaimo ja 2 lasta 

Asuu:Raisiossa 

Ammatti: Suomessa asiointitulkkija linja-autonkuljettaja, Iranissa oma kalligrafia-ja valokuvausgalleria 

Tullut Suomeen: Turkin kautta Iranista vuonna 2006 

Erityistä: Opettaa YouTube-videoillaan kurdinkielisille suomea 

Matka Suomeen oli pitkä ja raskas. Koti-ikävä on ollut läsnä aina lähdöstä alkaen. Elämän rankimman ajan Kordnejad kertoo kokeneensa paperittomana Turkissa, vailla tietoa tulevaisuudesta: ”Elimme Turkissa paperittomina ilman virallista pakolaisstatusta neljä vuotta. Tämä oli elämäni rankinta aikaa. Välillä olimme nälissämme useita kuukausia, koska emme saaneet lain mukaan tehdä töitä ansaitaksemme elantomme. Kiinni jääminen olisi johtanut karkotukseen takaisin Iraniin, mikä olisi taas tarkoittanut välitöntä kuolemaa.”

Suomeen perhe pääsi kiintiöpakolaisina vuonna 2006 ja sai ensimmäisen kotinsa Porvoosta, jossa perheen toinen poika syntyi. Rankkojen kokemusten jälkeen perhe oli huojentunut, mutta traumat menneistä aiheuttivat myös masennusta.

Ensimmäiset ajat Suomessa ovat jääneet Kordnejadin mieleen:”Päästyämme ensimmäisenä iltana omaan asuntoon vaimoni ja poikani nukahtivat heti, koska olimme vihdoin päässeet turvalliseen paikkaan. Itse en pystynyt nukkumaan, koska olen sellainen ihminen, että hyvien tai huonojen uutisten jälkeen valvon ja mietin asioita. Istuin monta ensimmäistä yötä valveilla aamuun asti juoden teetä ja katsellen ikkunasta maaliskuisen Suomen lumisadetta. Silti en tuntenut väsymystä, koska olin onnellinen ja tuntui kuin olisin syntynyt uudestaan.”

Kotoutuminen Suomeen on hänen mukaansa monille vaikeaa, koska suomalaisessa kulttuurissa ei ole tapana puhua vieraille ihmisille. Siksi suomalaisiin tutustuminen ja suomen kielen käyttäminen arjessa on työn takana. Varsinkin suomea on vaikea oppia vain kurssilla. Kordnejad painottaa, että Suomeen muuttavien on sitkeästi yritettävä ja yritys tuottaa usein myös tulosta:

”Olen sinnikkäästi aloittanut keskusteluja suomalaisten kanssa, ja jotkut näistä keskusteluista ovat johtaneetkin ystävyyteen, ja olen saanut paljon apua ja ohjeita”, Kordnejad sanoo.

Kordnejad kiittää entisen kotikaupunkinsa Porvoon antamaa kielikoulutusta, jonka kautta hän oppi tehokkaasti kurdinkielisen opettajan johdolla suomea jo ennen varsinaista kotoutumiskoulutusta. Hän onkin vahvasti sitä mieltä, että maahanmuuttajia ja heidän osaamistaan tulisi hyödyntää uusien tulijoiden kotoutumisprosessissa nykyistä enemmän. Hän itse opettaa YouTube-videoillaan suomea kurdinkielisille ihmisille. Videoilla käsitellään myös suomalaista tapakulttuuria. Koronan myötä videot saivat myös uuden tehtävän, kun Kordnejad alkoi kääntää virallisia ohjeistuksia kurdiksi:

”Huomasin, että ajankohtainen tieto ei kulkenut tehokkaasti Suomen kurdiyhteisöön kielimuurin takia. Koin, että kurdin kielen taitoisena velvollisuuteni oli jakaa heille tietoa heidän omalla äidinkielellään. Jaoin joka päivä YouTube-kanavallani tietoja ja ohjeistuksia koronaviruksesta kurdiksi. Koin, että jos edes yksi kurdi Suomessa saa oikeaa tietoa kanavani kautta, olen tehnyt tärkeää työtä.”

Myöhemmin perhe muutti Raisioon, ja Kordnejadin vaimo sai työtä Uudenkaupungin autotehtailta. Kordnejad on hyvin ylpeä vaimostaan, joka ei Suomeen tullessaan osannut lukea tai kirjoittaa. Pitkään linja-autonkuljettajana työskennellyt Kordnejad joutui vammansa ja jatkuvien leikkausten takia työkyvyttömyyseläkkeelle liian fyysisen työnsä vuoksi. Hän oli kuitenkin päättänyt olla antamatta periksi ja kouluttautui asioimistulkiksi, minkä myötä hän työllistyi uudestaan mielenkiintoiselle alalle. Monen yhdistyksen hallituksessa istuva Kordnejad on lisäksi ollut ehdolla kuntavaaleissa, ja hän laajensi tänä kesänä osaamistaan kouluttautumalla vapaaehtoiseksi sovittelijaksi.

Vapaa-ajallaan Kordnejad harrastaa vapaaehtoistyön lisäksi lukemista ja sauvakävelyä. Sotaa ja sortoa kokeneena Kordnejad toivoo tulevaisuudelta rauhaa ja terveyttä:

”Toivon, että lapseni löytävät oman paikkansa niin kuin minä olen löytänyt Suomesta. Toivon, että pysymme terveinä ja löydämme vaimoni kanssa aikaa myös itsellemme ja toisillemme nyt, kun lapset alkavat olla aikuisia. Haaveenani on myös se, että Suomi pysyy turvallisena maana asua ja vältymme kriiseiltä, mitä on tapahtunut esimerkiksi Ukrainassa. Turvallisuuteen vaikuttaa myös Suomen talous ja toivon, että selviämme myös taloudellisesti koronakriisin yli.”

KotoTeko-finalisti Youpret-sovellus tuo tulkkauspalvelut vaivattomasti saataville ja mullistaa vuorovaikutuksen 

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna neljännen kerran KotoTeko-tunnustuksen toimintamallille, palvelulle, tuotteelle tai teknologialle, joka innovatiivisella ...

KotoTeko-finalisti Herizon ry painottaa työllistymisessä verkostoitumista ja oman osaamisen markkinointia  

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna neljännen kerran KotoTeko-tunnustuksen toimintamallille, palvelulle, tuotteelle tai teknologialle, joka innovatiivisella ...

KotoTeko-finalisti Auroras-verkoston missiona on suomalaisen työelämän moninaisuus ja yhdenvertaisuus 

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna neljännen kerran KotoTeko-tunnustuksen toimintamallille, palvelulle, tuotteelle tai teknologialle, joka innovatiivisella ...

Haemme kansalaisyhteiskunnan ja neuvonnan asiantuntijaa

Haluatko rakentaa moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa, tukea aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa toimivia väestösuhteita Suomessa? Haluatko työskennellä arvostetussa ...

Antirasismi on mielenterveysteko

Rasismi on yhteiskunnan rakenteita ja tasoja läpileikkaava ongelma niin Suomessa kuin maailmalla. Se vaikuttaa merkittävin ...

Tukemalla järjestöjä rakennamme hyviä väestösuhteita

Yhteiskunta on monimuotoinen verkosto, jossa eri väestöryhmät elävät rinnakkain ja vaikuttavat toistensa elämään. Näiden suhteiden ...

Vuoden 2024 KotoTeko-tunnustuksen finalistit on valittu

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna neljännen kerran KotoTeko-tunnustuksen toimintamallille, palvelulle, tuotteelle tai teknologialle, joka innovatiivisella ...