Vuoden pakolaisnainen 2019 Rand Mohamad Deeb: ”Opiskelin suomea kahdeksan tuntia päivässä”

Vuoden pakolaisnainen 2019 Rand Mohamad Deeb

Rand Mohamad Deeb oli 14-vuotias, kun hänen perheensä pakeni Syyrian sisällissotaa. Suomeen hän saapui vuonna 2017. Viisi kuukautta saapumisensa jälkeen hän opiskeli lukiossa, josta kirjoittaa nyt ylioppilaaksi huippuarvosanoin. Suomalaisuudessa Deebille on tärkeää erityisesti arvot: yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja se, että ollaan aina ajoissa.

Vuoden Pakolaisnaisen 2019 Rand Mohamad Deebin, 18, elämä mullistui Syyrian tuhoisan sisällissodan vuoksi hänen ollessaan vasta 14-vuotias.”Perheeni asui Aleppon keskustassa, mutta lähdimme sieltä maaseudulle, kun kaupunginosaamme alettiin pommittaa. Isäni kuuli, että Mauritaniassa on pulaa lääkäreistä, joten hän lähti sinne töihin.” Deebin muu perhe pakeni Syyrian sotaa Mauritaniaan vuoden päästä isän lähdöstä.

Muutto Mauritaniaan oli aluksi shokki kehittyneessä Syyriassa kasvaneelle Deebille. Mauritania on Saharan autiomaassa, eikä maassa ollut juurikaan mahdollisuuksia nuorelle ihmiselle. ”Aloitin kuitenkin uuden elämän, opiskelin ranskaa ja pääsin lukioon. Totuin ajatukseen siitä, että tämä maa olisi kotini.”

Kolme kuukautta ennen Deebin ylioppilaskirjoituksia hänen perheensä otettiin kiintiöpakolaisina Suomeen. Muutto musersi Deebin: ”Opiskelu on ykkössijalla elämässäni ja olin aina haaveillut lääketieteellisen opinnoista. Tuntui, että kaikki tekemäni työ valui hukkaan. Monet Suomeen muuttaneet sanoivat, että kieli on mahdottoman vaikeaa oppia ja että lukio Suomessa on vain kaukainen haave maahanmuuttajalle. Ajattelin, etten enää voisi opiskella. Elin pimeässä ajatuskuplassa, josta ei tuntunut olevan ulospääsyä. Ilman perheeni tukea en olisi pärjännyt”, Deeb kuvailee ensimmäisiä kuukausiaan Suomessa.

Suomenkieliseen lukioon vain kuukausien kielenopiskelun jälkeen

Valon pilkahdus elämään tuli suomen kurssilla Lahdessa, jossa kielenopettaja huomasi ryhmästä ulkopuoliseksi jääneen Deebin. ”Tämä opettajani oli enkelini: hän näytti, että minun on mahdollista oppia suomea. Yhdessä kertasimme asioita ruokatunnillakin ja hän vastaili loputtomiin kysymyksiini.”

Deeb opiskeli paljon myös yksin. Päivittäin hän puhui suomea omassa huoneessaan seinille seitsemästä kahdeksaan tuntiin. Myös toinen opettaja huomasi ahkeran opiskelijan kehityksen ja ehdotti, voisiko hän voisi hakea vielä samana kesänä lukioon. ”Se tuntui uskomattomalta, mutta opettajani loivat minuun uskoa itseeni.” Viisi kuukautta Suomeen saapumisensa jälkeen Deeb hyväksyttiin opiskelijaksi suomenkieliseen lukioon.

”Vuoden pakolaisnaisena haluan näyttää, että suomen oppiminen ja opiskeluiden jatkaminen eivät ole mahdottomuuksia. Olen havainnut, että moni maahanmuuttaja ajattelee kielen oppimisesta pessimistisesti. Ehkä tarinani voisi olla silloin tuomassa toivoa ja inspiraatiota.”

Deeb on löytänyt myös konkreettisen keinon auttaa kieltä opiskelevia. Youtube-kanavallaan hän opettaa suomea arabiaksi. ”Opiskelin suomea kahdeksan tuntia joka päivä, jotta ymmärtäisin sen logiikan. Haluan keventää muiden taakkaa. Omalla äidinkielellä oppiminen on helpompaa.” Muiden auttaminen on Deebin intohimo. ”Kun kuulen, että videoistani on ollut apua, se on paras tunne. Auttaminen täydentää ihmisyyden.”

Suomalaiset arvot tuntuvat omilta

Alku lukiossa oli yksinäinen. ”Kukaan ei puhunut minulle, mutta toisaalta eivät suomalaiset puhuneet toisillekaan, joten en lannistunut siitä, etten aluksi saanut ystäviä.” Deebin oli vaikea ymmärtää puhekielistä suomea, eikä hän tuntenut lukiojärjestelmää ollenkaan. Rand kertoo kuitenkin saaneensa paljon tukea Nastopolin lukion opettajilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta.

Ryhmätöiden kautta löytyi lopulta myös kavereita. ”Suomalaisiin voi olla vaikea tutustua, mutta usein se on vain luonteen varautuneisuutta, eikä negatiivista suhtautumista ulkomaalaistaustan vuoksi. Syyriassa ollaan sosiaalisempia, mutta en halua pyytää suomalaisia muuttamaan luonnettaan. Arvostan sen erityisyyttä.”

Deeb valmistuu ylioppilaaksi keväällä 2019, ja todistuksesta löytyy jo kaksi laudaturia syksyltä. Lääketieteellisen pääsykokeisiin lukeva Deeb kertoo ilahtuneensa, kun ei joutunut Suomessa silmätikuksi hyvän menestyksensä vuoksi, vaikka on ulkomaalaistaustainen. Kateellisena kansana Deeb ei suomalaisia pidä. ”Eniten arvostan yhdenvertaisuutta, sitä että hyväksytään erilaiset ihmiset ja että ollaan aina ajoissa!”

 

Katso myös