Yvapurü Ateljee – Taiteilijoiden kohtaamispaikka

Harmaa, betoninen kerrostalo. Avaamme yhden talon ovista, kuljemme läpi toisen ja laskeudumme rappuset alas kellarikerrokseen. Puuoven takaa paljastuu hämyinen, tunnelmallinen studio, joka on yksi kerrostalon monista erilaisista tiloista. Studio on täynnä yksityiskohtia; tauluja, afrikkalaisia naamareita, piano, jonka päällä on valokuvakehys sekä kynttilöitä. Keskellä huonetta on nojatuoli, sohva ja jonkinlainen pöytä. Kun katsoo tarkemmin, huomaa, että tilassa on kolme työskentelypöytää ja jokaisen pöydän ympärillä erilaista taidetta.

Tämä on Yvapurü ateljee, jonka jakavat Yvapurü Samaniego, Aryan Vandi ja Miguel Diaz.

 

YVAPURÜ SAMANIEGO 

Kolmikon saman studion katon alle toi monitieteinen taiteilija Yvapurü Samaniego. Paragualainen Yvapurü saapui Suomeen ensimmäisen kerran 11 vuotta sitten lomalle, mutta muutti maahan rakkauden perässä 2 vuotta myöhemmin. Ennen tätä Yvapurü asui monta vuotta New Yorkissa ja Barcelonassa. 

”Ensimmäisellä reissullani tapahtui kaikkea kummallista – ex-tyttöystäväni isä halvaantui, tuttavani menehtyi ja juna, jonka kyydissä olin, osui asemarakennukseen. Silloin sanoin, etten ikinä muuttaisi Suomeen, mutta tässä sitä ollaan”, Yvapurü naurahtaa.

Ennen Suomeen tuloaan Yvapurü opiskeli taidetta Paraguayssa ja valokuvausta New Yorkissa. Elämä vei hänet myös Barcelonaan, jossa asui monta vuotta tehden erilaisia projekteja ja järjestäen taidenäyttelyitä: mies kuvailee itseään muun muassa piirtäjäksi, maalaajaksi, kuvanveistäjäksi, valokuvaajaksi ja esiintyjäksi. Suomessa hän on työskennellyt erilaisissa taideresidensseissä ja toiminut taidekasvattajana sekä erilaisten projektien kuratoijana sekä taiteellisena tuottajana.  

”Huomasin, että Suomessa minun oli helppo työllistyä. Ihmiset ovat hyvin käytännöllisiä ja pyysivät minua moneen mukaan. Jos jossain on ongelma, tarkastelen tilannetta ja tarjoan siihen ratkaisua. Sanoisin olevani monipuolinen taiteilija, joka voi tehdä mitä tahansa mitä näillä voi vain tehdä”, Yvapurü virnistää ja näyttää käsiään.  

Barcelonassa Yvapurülla oli vuosia oma studio, ja niinpä Suomessa ollessaan hän kaipasi omaa tilaa. Verkostojensa kautta hän kuuli osoitteessa Nilsiänkatu 10 olevasta rakennuksesta, joka oli täynnä erilaisia tiloja.  

”Minut erääseen taideprojektiin kutsunut mies omisti tiloja täältä, ja vinkkasi tyhjillään olevista huoneista. Niinpä päätin vuokrata studion keväällä 2021. Täällä koen olevani vapaa, enemmän turvassa kuin omassa kodissani. Minusta on kuva 11 vuoden takaa istumassa hylätyllä sohvalla erään rakennuksen oven edessä – ja sehän sattui olemaan nykyisen studioni edustalta.” 

Yvapurün mukaan hän on saanut Suomessa mahdollisuuden näyttää omia, monipuolisia taitojaan ja päässyt mukaan erilaisiin projekteihin. Taiteenteko ja taidepiirien kautta tapaamansa ihmiset hän näkee olleen kuin silta yhteiskuntaan. Nyt hän tahtoo tehdä ja tekeekin samaa muille maahanmuuttaneille sekä suomalaisille taiteilijoille: hän tarjoaa ja pyrkii luomaan erilaisia mahdollisuuksia yhteisöihin ja projekteihin. 

”Olen mukana erilaisissa taidekollektiiveissa, the Council of Global Art Point, Kulttuurikeskus Ninhossa ja Kulttuuria kaikille -toiminnassa, joiden tarkoituksena on tuottaa erilaisia taidealustoja ja -mahdollisuuksia ja tuoda ihmisiä yhteen, sekä lisätä keskustelua ja ihmisten tietoutta taiteista ja sen mahdollisuuksista Suomessa. Perustin myös kansainvälisen taidekollektiivin, Pehmeän Vandalismin. Koen, että on todella tärkeää luoda tällaisia mahdollisuuksia tänne muuttaville taiteilijoille”, Yvapurü pohtii. 

Vaikka Yvapurü on vuosien aikana kohtaamisten, verkostojen ja aktiivisuutensa ansiosta saanut rakennettua elämästään itsensä näköistä, ei kotoutuminen ole ollut kokonaan ongelmatonta. Oleskelulupaa ei saanut helpolla, mutta asuttuaan Euroopassa yli 10 vuotta ja osoitettuaan tekevänsä aktiivisesti palkka- ja vapaaehtoistöitä, sai Yvapurü lopulta myös Suomen kansalaisuuden. 

”Suomi on vastakohta monelle muulle paikalle, jossa olen asunut. Valitsin maan kodikseni, ja nyt myös taitelijan urasta haaveileva tyttäreni ja hänen miehensä muuttivat tänne. Aion jatkaa samaa rataa – tekemällä monipuolista taidetta ja tuomalla maahanmuuttaneita että suomalaisia yhteen. Siksi tahdoin myös avata studioni kahdelle muulle taiteilijalle.” 

ARYAN VANDI

Yksi studion työskentelynurkista kuuluu Aryan Vandille. Iranista kotoisin oleva Aryan sattui syksyllä 2021 Helsingin keskustassa sijaitsevaan taidegalleriaan ja tapasi siellä Yvapurün, joka antoi hänelle esittelykierroksen galleriassa. Esittelyn lomassa selvisi, että tilan taiteet olivat Pehmeä Vandalismi -kollektiivin jäsenten tekemiä ja Yvapurü sen perustaja. Aryanin oma taide oli samantyyppistä, joten hän päätti liittyä tähän taiteilijajoukkoon. 

”Kollektiivin kautta olen tavannut paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja saanut kontakteja, joiden kautta ja kenen kanssa olen päässyt mukaan erilaisiin projekteihin. Samalla minusta ja Yvapurüsta tuli hyvät ystävät, ja kun tuli puhetta, että etsin työskentelytilaa, Yvapurü ehdotti, että tulisin osaksi tätä studiota”, Aryan muistelee. 

Puoli vuotta aikaisemmin, helmikuussa 2021, Aryan saapui Suomeen tekemään pohjoismaisen visuaalisen viestinnän ja taidekasvatuksen opintoja Aalto-yliopistoon. Koronapandemian vuoksi ensimmäinen opiskeluvuosi meni etäopiskeluna Teheranista käsin. Aryanin mukaan Suomi on tarjonnut hänelle mahdollisuuksia niin opiskelu- kuin työelämän näkökulmasta. 

”Koen, että täällä olen päässyt toteuttamaan itseäni niin opiskeluiden kuin töidenkin kautta, ja tapaamani ihmiset ovat auttaneet minua siinä monin eri tavoin. Itseasiassa yliopisto-ohjaajani kautta löysin myös nykyisen työnikin – toimin after school -kuvataideopettajana Helsingin eurooppalaisessa koulussa.” 

Aryan kokee olevansa onnekas, sillä hän on pystynyt jatkamaan elämäänsä Suomessa lähes samoin tavoin kuin Iranissa: opintojen ja opettamisen lisäksi Aryan tekee erilaisia projekteja freelancer-kuvittajana sekä -graafisena suunnittelijana.

Studiossa hän pääsääntöisesti työstää omia taiteitaan ja valmistelee niitä myytäväksi tai taidefestivaaleille, joissa on mukana. Aryan kokee, että hänen opintonsa, opettajana toiminen ja hänen taiteilijauransa ovat sujuvasti lomittuneet yhteen: kaikki ne tukevat häntä kasvamaan ja tutustumaan itseensä taiteilijana. 

Yvapurün ja muiden ihmisten kohtaamiset ovat Aryan mukaan auttaneet sopeutumaan uuteen maahan. Hän kokee, että tapaamalla ihmisiä, joilla on samanlaisia mielenkiinnon kohteita ja joiden kanssa voi jakaa ideoita ja toteuttaa niitä, tekee se jokaisesta päivästä helpompaa ja antaa tietynlaista mielenrauhaa. Sama pätee missä tahansa olitkaan – niin kotimaassa tai maassa, johon olet juuri saapunut. 

”Samanhenkisten ihmisten tapaaminen antaa tunteen kodista ja turvasta.” 

Vaikka muutto uuteen maahan ja tottuminen vieraaseen kieleen tuntui ajoittain haasteellisesta ja töitä ei heti löytynyt kielitaidon puutteen vuoksi, Aryan kokee elämänsä palasten asettuneen helposti paikoilleen. Valmistumisen jälkeen Aryanin suunnitelmissa on jäädä Suomeen, keskittyä taiteiden tekoon ja opiskella suomen kielen, jonka hän uskoo avaavan paljon ovia.  

”Elämä on tällä hetkellä hyvä monella tapaa ja tuntuu turvalliselta – sekä työ- että henkilökohtainen elämäni on täynnä hienoja ihmisiä. Aina on joku, jolta pyytää apua. Sanoisin, että olen matkalla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.” 

MIKEL BASQUIAT

Kolmannen pöydän ääressä työskentelee Miguel Diaz, taiteilija nimeltään Mikel Basquiat. Miehen Espanjasta Suomeen toi rakkaus neljä vuotta sitten. Kotimaassaan Mikel teki töitä parturina ja on toiminut visuaalisena taiteilijana jo 23 vuotta – hän on tuottanut materiaaleja niin piirtäen ja maalaten muun muassa öljy- ja akryyliväreillä. 

Nykyisen studionsa hän löysi Facebookin taideryhmän kautta. Yvapurü tuli ostamaan Mikelilta taidetta hiussalongin seinältä, jossa hän myös työskentelee. Miehet keskustelivat ja Yvapurü vinkkasi vapaana olevasta pöydästä. Lokakuusta 2021 asti Mikel onkin tehnyt taiteitaan tämän studion katon alla. 

”Täältä minut löytää pari kolme kertaa viikossa. Yleensä saavun studiolle heti aamusta työstämään eri projektejani; valmistelen tilaustöitä ja teen omaa, kokeilevaa taidettani.” 

Mikel kertoo taiteen olevan hänelle elämäntapa itsessään – elämä on pitkälti rakentunut sen ympärille ja tahtoo sen olevan niin tulevaisuudessakin. Taide on tuonut Mikelin elämään mielenkiintoisia kohtaamisia ja näkee sen rakentaneen siltoja ja yhteyksiä hänen ja muiden ihmisten välille. Yhdessä järjestettävät taidenäyttelyt ja sinne saapuva yleisö ovat mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa monenlaisten ihmisten kanssa. 

Mikelille sopeutuminen uuteen maahan oli aluksi vaikeaa; kaikki oli uutta eikä hän tuntenut olevansa koskaan kotona. Pikkuhiljaa arki alkoi kuitenkin muotoutua, ja eräänä päivänä Mikel huomasikin, että hänellä on kaksi kotia. Naapurien moikkailut, tutun bussikuskin kasvot ja muut pienet asiat auttoivat kotoutumaan. 

”Päivä päivältä elämä alkaa pyöriä paremmin ja omaan tahtiinsa. Oma taustani ja aikaisempi elämäni kulkevat mukanani, mutta eivät ole enää keskeisimpinä ajatuksissani. Kotoutuminen on kuin ruuanlaittoa: täytyy olla kärsivällinen, keittämällä hitaasti ja hartaasti lopputulos on aina parempi ja maukkaampi”, Mikel naurahtaa.  

Tulevaisuudessa Mikel aikoo jatkaa taiteiden tekemistä ja ottaa päivän kerrallaan. Hän uskoo, että yhteistyö muiden taiteilijoiden kanssa kantaa tulevaisuudessakin. Nilsiänkatu 10 on sille hyvä tukikohta. 

Kuvassa näkyy hämärässä valaistuksessa miehen sivuprofiili. Taustalla seinä, johon on kiinnitetty kahdeksan eri kokoista afrikkalaista maskia.

Ystävyyttä ja taiteellista vertaistukea 

Kolmikko istahtaa studion keskellä oleville sohville ja tuoleille ja pohtivat, mitä studio heille merkitsee. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että studio itsessään on turvallinen ja vapaa tila, jossa voi syventyä omiin mielenmaisemiin, päästää luovuuden valloilleen ja tehdä mitä haluaa. Mikelin sanojen mukaan se on kuin kuntosali urheilijalle tai harjoitukset jalkapalloilijalle ennen peliin menoa – studiossa antaa osan itsestään taideteoksiin, jotka sen jälkeen tulevat nähtäviksi taidenäyttelyihin. Luovuuden ja työskentelyn rinnalla paikka toimii myös tapahtuma- ja kohtaamispaikkana muiden taiteilijoiden ja yleisön kanssa.  

“Järjestämme täällä avointen ovien päiviä sekä musiikkitapahtumia. Viime talvena pidimme myös joulumarkkinat ja yllätykseksemme paikalle tuli pienellä mainostuksella yli 200 ihmistä. Ihmiset tutustuivat taiteisiimme, tapasimme erilaisia ihmisiä ja uusia ideoita alkoi viritä. Tällaiset kohtaamiset auttavat meitä uusien verkostojen luomisessa”, Yvapurü mainitsee. 

Usein nämä kolme taiteilijaa ovat studiolla hieman eri aikoihin, mutta kun kohtaavat, ideoita ja ajatuksia vaihdetaan lennosta. Ystävyyden lisäksi toistensa taiteellinen vertaistuki on ollut tärkeää uudessa kotimaassa. 

”Täällä työskentely Yvapurün ja Mikelin kanssa on antanut ideoita ja näkökulmaa omiin taiteisiin ja uraan. Koskaan ei tiedä, millaisiin mielenkiintoisiin projekteihin keskustelumme johtavat”, Aryan summaa. 

MAAHANMUUTTOFAKTAA PARAGUAYSTA

Vaikka Paraguayn hallinto on pyrkinyt 1800-luvun lopulta saakka houkuttelemaan uudisasukkaita Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, on maahanmuutto Paraguayihin ollut 100 kertaa vähäisempää kuin naapurimaihin Argentiinaan ja Brasiliaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana Paraguayihin on kuitenkin muuttanut uutta väkeä työn perässä; erityisesti libanonilaisia, kiinalaisia ja korealaisia työntekijöitä on tullut Paraguayhin siellä toimivien brasilialaisten yritysten työntekijöiksi. Ulkomaalaisten määrä Paraguayssa on kuitenkin edelleen pieni. 

Sen sijaan maastamuutto Paraguaysta erityisesti Yhdysvaltoihin ja Espanjaan on sen sijaan ollut suurta johtuen mm poliittisesta epävakaudesta, diktatuurihallinnoista ja korkeasta työttömyydestä. Arvioiden mukaan vuonna 2010 paraguaylaisia asui ulkomailla noin 777 000, eli lähes 12 % maan väestöstä. Lähde: IOM

MAAHANMUUTTOFAKTAA IRANISTA

Iran on maantieteelliseltä sijainniltaan sekä poliittisen järjestelmänsä vuoksi merkittävä siirtolaisten kohde-, kauttakulku- ja lähtömaa. Afganistanin rajanaapurina miljoonat afgaanit ovat paenneet Iraniin viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Iranissa on hetkellä rekisteröityneitä pakolaisia noin 800 000, joista valtaosa on kotoisin Afganistanista. Rekisteröimättömien pakolaisten määrää on sen sijaan vaikea arvioida. 

Iranilaisia on muuttanut ulkomaille maan tutkimuslaitoksen mukaan yli 1,8 miljoonaa. Suurin osa asuu Yhdysvalloissa tai Euroopan maissa. Iranin kohdalla puhutaan usein rajusta “aivovuodosta”, sillä heikon taloustilanteen sekä sosiaalisten ja poliittisten vapauksien puute saa erityisesti korkeakoulutetun väestön lähtemään herkästi muihin maihin. Suomessa asuu noin 8 500 iranilaista. 

Lähteet: Tilastokeskus, UNHCR, Migration Policy Institute 

MAAHANMUUTTOFAKTAA ESPANJASTA

Espanja on historiallisesti katsottuna maastamuuton maa. Esimerkiksi Francisco Francon diktatuurin viimeisten 14 vuoden aikana 1962–1976 melkein 2 miljoonaa ihmistä muutti Ranskaan, Länsi-Saksaan ja Sveitsiin. Espanjan talouden kehityksen myötä 1980-luvun alusta saakka Espanja on vetänyt puoleensa uusia asukkaita. Vuosien 1998 ja 2008 Espanjassa asuvien ulkomaalaisten määrä nousi 1 prosentista 13 prosenttiin. Viime vuosina Espanjaan on muuttanut noin puoli miljoonaa ulkomaalaista vuosittain, joista suurin osa tulee Etelä-Amerikasta sekä Afrikasta.

Lähde: Migration Policy Institute

Koko kuva – tarinoita maahanmuuton takaa -projekti käsittelee suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumista ja ihmisten välisten suhteiden merkitystä uuteen maahan kotoutumiselle. Projekti avaa myös maahanmuuton globaalia tilannetta. Valokuvanäyttelyn ja verkkokampanjan muodossa Koko kuva kutsuu tutustumaan kuuteen keskenään erilaiseen inhimilliseen tarinaan ja pohtimaan, näemmekö yksilöitä tilastojen takaa. Projektin valokuvat ja henkilöhaastattelut on toteutettu kesän ja syksyn 2022 aikana.

TUTUSTU KAIKKIIN TARINOIHIN

Blogi: Uskallatko palkata maahanmuuttaneen?

Suomalaisia yrityksiä vaivaa tällä hetkellä työvoimapula. Samanaikaisesti kymmenet tuhannet maahanmuuttaneet haluaisivat kipeästi töihin. Tilanne on nurinkurinen. Suomi-Syyria Ystävyysseuran, HyTen sekä ...

LUE LISÄÄ
Zahra ja Mervi – ystävyyttä ilman yhteistä kieltä

Kielen opiskelua ja kardemumman tuoksua Toimiessaan vapaaehtoisena Mervi päätti kutsua vastaanottokeskuksen naisia kotiinsa opettaakseen heille suomen kieltä. Kymmenen naisen porukka, ...

LUE LISÄÄ
Yvapurü Ateljee – Taiteilijoiden kohtaamispaikka

Barcelonassa Yvapurülla oli vuosia oma studio, ja niinpä Suomessa ollessaan hän kaipasi omaa tilaa. Verkostojensa kautta hän kuuli osoitteessa Nilsiänkatu ...

LUE LISÄÄ
Risto ja Fatma – kuin nyrkkeilysalin isä ja tytär

Tärkeintä luottamus ja kohdatuksi tuleminen Vuodesta 2019 Fatma ja Risto ovat treenanneet yhdessä ja kiertäneet kotimaan kisojen lisäksi ulkomailla – ...

LUE LISÄÄ
Suomalais-somalialainen perheyhteisö – huolenpitoa tanssin ja naurun lomassa

Hawan perhe muutti Suomeen 1990-luvulla: Biyonde sai tuotua sisarensa kolme vanhinta lasta turvaan vuonna 1994 ja muu perhe saapui maahan ...

LUE LISÄÄ
Raymundo ja Anniina – Rakkaus lennätti pohjoiseen

Heinäkuu 2019, Jyväskylä. Tuore aviopari astuu hymyillen ulos maistraatista ympärillään muutama ystävä. Sormukset on vaihdettu ja seuraavaksi uutta elämänvaihdetta lähdetään ...

LUE LISÄÄ
Arktiset maahanmuuttajat – Aman tarina

Ajatuksesta kaikille avoimeen yhdistykseen  Ama otti ensiaskeleensa alkuvuodesta 2014, kun yhdistyksen sihteeri, tuolloin toimittajana työskennellyt Riitta Kemppainen-Koivisto oli tekemässä maahanmuuttoon ...

LUE LISÄÄ
Koko Kuva – valokuvanäyttely avaa tarinoita maahanmuuton takaa

“Yhteisö on kuin ihmisvartalo: yksi on sen aivot, yksi silmät, toinen korvat, yksi jalat ja niin edelleen. Näin muodostamme kokonaisuuden ...

LUE LISÄÄ