Arktiset maahanmuuttajat – Aman tarina

Taksi kaarta rovaniemeläiselle kotitaloalueelle, ja hyppäämme auringonpaisteeseen. Marssimme suoraan yhdelle talojen takapihoista kulkematta sisäkautta tai koputtamatta ovelle. Nauru raikaa, joku kaataa kahvia, yksi näyttää puhelimestaan kuvia, toinen istahtaa terassituolille, yksi osoittaa pihalla olevia laatikkoistutuksia ja kertoo edellisenä kesänä järjestetystä naisten puutarhapäivästä.

Pian takaovi avautuu ja nainen vihreässä mekossaan ja tietokone käsissään huikkaa:

”Moi, meillä on 10 minuuttia ennen omaa seminaariesitystäni”.

Sitten alkaa tapahtua – naiset juoksevat nurmikolle ja asettautuvat kuvattavaksi alkukesän vehreydessä olevan puun eteen. Hymy on herkässä ja tuntuu, että koko Lapin raikas ilma täyttyy lämmöstä. Tämä on Ama.

Naiset, Intisar Mushaileh, Shaista Tasneem, Yousra Alasaad, Riitta Kemppainen-Koivisto ja Nafisa Yeasmin, ovat Arktiset Maahanmuuttajat -yhdistyksen eli Aman hallituksen jäseniä. Kaikki ovat olleet mukana yhdistyksen perustamisesta lähtien, ystävänpäivästä 2014.

Henkilö seisoo taulujen edessä ja katsoo oikealle.

Ajatuksesta kaikille avoimeen yhdistykseen

Ama otti ensiaskeleensa alkuvuodesta 2014, kun yhdistyksen sihteeri, tuolloin toimittajana työskennellyt Riitta Kemppainen-Koivisto oli tekemässä maahanmuuttoon liittyvää gallupkyselyä ja päätyi haastattelemaan Rovaniemen Arktisen keskuksen tutkijaa Nafisa Yeasminia. Bangladeshista kotoisin olevan Nafisan ja Riitan keskustelu ohjautui kaupungissa asuviin, eri maista kotoisin oleviin ihmisiin ja ryhmien hajanaisuuteen. Nafisa heitti ilmoille ajatuksen yhteisöstä, joka kokoaisi ja toisi nämä ihmiset yhteen. Riitalla sattui olemaan kokemusta yhdistyksen perustamisesta, ja niinpä pian lehdessä olikin jo ilmoitus, jolla kutsuttiin ihmisiä mukaan edistämään kansainvälisyyttä Rovaniemellä. Seuraavaksi kaupunginkirjastolla järjestettiin perustamiskokous, jossa ei poliittiselle- ja ei uskonnolliselle -yhdistykselle keksittiin nimi. Ystävänpäivänä virallistetun yhdistyksen pääperiaate oli selvä alusta asti: yhdistys tulisi olemaan avoin kaikille.

Yhdistys polkaistiin käyntiin ja sille ryhdyttiin keräämään rahaa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti: amalaiset kontaktoivat eri verkostoja ja ihmisiä ympäri kaupunkia, järjestivät tapahtumia eri paikoissa ja myyjäisiä paikallisissa ostoskeskuksissa. Amalaiset olivat mukana hankkimassa Sie&Mie Keskus osuuskunnalle 150 pyörää, jotka olivat jääneet Ivaloon Venäjältä tulleilta turvapaikanhakijoilta. Kun osuuskunta sai poliisilta luvan tulla ottaa pyörät, hommattiin rekka hakemaan ne Rovaniemelle.

”Osuuskunta vuokrasi erään kerrostalon alakerrassa tyhjillään olleen huoneen, ja tarjotaksemme töitä kutsuimme yhdessä turvapaikanhakijoita kunnostamaan pyöriä. Lopulta myimme ne kirpputorilla. Tempauksemme sai mediassa hyvin positiivista näkyvyyttä ja näin saimme lisättyä keskustelua ja ihmisten tietoutta maahanmuuttaneista ja turvapaikanhakijoista”, Riitta muistelee.

Yksilöt muodostavat kokonaisuuden

Jokaisen naisen suusta tulee sama lausahdus: Amaa eteenpäin vievä voima on jokaisen yksilölliset ja erilaiset taustat, uniikit ajatukset ja kokemukset. Eräs naisista kuvailee yhteisöä vartaloksi: yksi on sen aivot, yksi silmät, toinen korvat, yksi jalat ja niin edelleen. Näin sen jäsenet muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Seitsemän vuoden aikana Ama on tuonut ihmisiä yhteen järjestämällä kokkaus- ja ompelukerhoja, naisten monikulttuurisia festareita ja puutarhapäiviä, ruokabasaareja, keskustelutilaisuuksia ja nuorten projekteja. Naisten mukaan yhdistys on tarjonnut heille tukea, yhteisöllisyyttä, ruohonjuuritason toimintaa ja mahdollisuuden tehdä myös vaikuttamistyötä. Mukana on tällä hetkellä 5 aktiivista hallituksen jäsentä ja 78 yhdistyksen jäsentä.

Yksi tärkeimmistä, joka vuotisista kohokohdista on Vuoden maahanmuuttajan valinta. Valinta on tehty aina yhdistyksen perustamisesta alkaen, ja kriteerinä on ollut valitun henkilön oman kotoutumisen ohella muiden maahanmuuttaneiden auttaminen. Valinnalla on tahdottu lisätä maahanmuuttaneiden ääntä ja osallisuutta Rovaniemellä sekä lisätä ihmisten ymmärrystä ja kohtaamista. Vuoden maahanmuuttajien joukossa on ollut esimerkiksi kuutta lastaan yksin kasvattava somalialainen äiti sekä jalkapallon kautta muille maahanmuuttaneille valoa tuova nuori mies. Kuten Aman toiminnassa ylipäätään, myös vuoden maahanmuuttajan valinta tehdään demokraattisen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tavoin; valinnan tekee erillinen työryhmä eikä itseään tai perheenjäseniä voi asettaa ehdolle.

Spontaani perheyhteisö

Palaamme naurun remakan saattelemana takaisin Aman tukikohtaan, Riitan kerrostaloasuntoon. Täällä amalaiset kokoontuvat, järjestävät toimintaa ja ideoivat tulevaa. Ilmassa leijuu huumaava tuoksu ja pian pääsemme pakistanilaisten ruokapatojen ääreen.

Kun naisilta kysytään, millä sanoilla he kuvailisivat yhdistystä, ilmoille nousevat heti yhteisö, lämpö, perhe, valo, spontaanius. Viimeistä sanaa naiset täsmentävät: vaikka kyseessä on virallinen yhdistys, asioita ei tehdä kankeasti kalenteria ja kokouskutsuja tuijottaen.

Jos joku tahtoo järjestää kesäretken, kirjoittaa lehteen, kuokkia kasvimaata tai tarvitsee apua, puolessa tunnissa puhelin on jo soinut ja pian olemmekin kokoontuneet yhteen. Tätä Ama parhaimmillaan ja yksinkertaisuudessaan on: kuka tahansa ja mikä tahansa idea on tervetullut yhteisöömme. Keittiönkaapissa on aina kahvipaketteja odottamassa”, hallituksen puheenjohtaja Intisar Mushaileh naurahtaa.

Tämä on Ama.

INTISAR MUSHAILEH

Palestiinalaistaustainen Intisar Mushaileh saapui miehensä ja neljän lapsensa kanssa Suomeen 2009. Suomi oli valinnut perheen Syyrian pakolaisleiriltä tuodakseen heidät turvaan. Uudessa kotimaassa perhe asettautui asumaan Rovaniemelle.

Intisar kasvoi Jordaniassa, mutta naimisiinmenon myötä hän muutti Irakiin. Perhe joutui kuitenkin pakenemaan Irakin levottomuuksia Syyrian pakolaisleirille, jossa he asuivat kolmen vuoden ajan.

Pakolaisleirillä Intisar järjesti lapsille opetusta, perusti naisille oman arabiankielisen ryhmän ja toimi englannin kielen tulkkina. Suomessa nainen opiskeli kielen, kouluttautui kokiksi ja hakeutui vapaaehtoistehtäviin. Näin Intisar päätyi myös mukaan Aman toimintaan, jonka hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2022. Tällä hetkellä hän työskentelee myös lastenohjaajana päiväkodissa ja toimii aktiivisena jäsenenä islamilaisessa yhdyskunnassa.

Intisarille Ama tuntuu perheeltä. Yhdistyksessä mukana olo on voimaannuttanut naista: hän on päässyt vaikuttamaan, tuomaan omaa ääntää esiin ja pystynyt puhumaan naisten oikeuksien puolesta.

”Yhdistys on minulle kuin perhe: nauramme ja itkemme yhdessä, tiedämme toistemme salaisuudet. Yhteisö on kuin ihmisvartalo: yksi on sen aivot, yksi silmät, toinen korvat, yksi jalat ja niin edelleen. Näin muodostamme kokonaisuuden ja yhdessä voimme avata yhteiskunnan ovia.”

SHAISTA TASNEEM

Shaista Tasneem saapui Rovaniemelle 10 vuotta sitten perheensä kanssa. Pakistanista lähtöisin oleva perhe, johon Shaistan lisäksi kuuluu mies, yksi tytär ja kolme poikaa, asui Thaimaassa ennen Suomeen saapumistaan.

Lappiin asettauduttuaan Shaista opiskeli suomen kieltä ja valmistui leipurikondiittoriksi. Shaistan mies puolestaan toimii kaupungissa Wolt-yrittäjänä. Perheen arki pyörii vahvasti hyvän ruuan ympärillä: Shaista kuvailee koko perheen osallistuvan ruokatarvikkeiden hankintaan, mutta hän on pääkokki. Shaista valmistaa pakistanilaisia ruokia ei pelkästään perheelleen vaan myös myyntiin Rovaniemen lähiruokaringin kautta.

Shaista on ollut alusta asti Aman jäsen ja toimii tällä hetkellä myös yhdistyksen työntekijänä. Hän järjestää yhdistyksen kautta ompelu- ja kokkipajoja ja kirjoittaa ruokablogeja Aman verkkosivuille. Shaista on tuottanut myös Aman vuosikalenterin ja haaveilee amalaisten blogikirjan toimittamisesta.

”Vaikka aluksi vastassa olikin haasteita, elämä Rovaniemellä on todella hyvää. Ama on auttanut siinä valtavasti ja antanut minulle paljon; se on tuonut minulle uusia läheisiä, työpaikan ja erityisen paljon ilon ja naurun hetkiä”.

yousra Alasaad

Palestiinalainen Yousra Alasaad syntyi ja kasvoi Irakissa. Nainen opiskeli kirjanpitäjäksi, mutta päätyi matkaoppaaksi ja koki ja näki monta upeaa paikkaa. Sodan pakottamana Yousra joutui kuitenkin jättämään tutun arkensa ja pakenemaan Syyriaan.

Syyriassa Yousra onnistui rakentamaan elämäänsä uudelleen: taiteilijana hän avasi oman galleriansa, oli mukana vapaaehtoistoiminnassa ja hänet pyydettiin työntekijäksi Lääkärit ilman rajoja -järjestöön. Elämä tuntui jälleen mieleiseltä, kunnes Yousra joutui toistamiseen pakenemaan Syyrian sodan vuoksi ja päätyi Suomeen.

Yousra saapui Suomeen 8 vuotta sitten ja on asunut koko ajan Rovaniemellä. Hän on opiskellut kaupungissa valokuvausta ja jatkanut työskentelyä taiteilijana. Amassa hän on ollut aina perustamiskokouksesta lähtien ja järjestänyt muun muassa ruokabasaareja, taidetyöpajoja, opettanut muille maahanmuuttaneille suomen kieltä ja tehnyt yhteistyöprojekteja nuorten kanssa.

”Ihana! Sitä Ama on! Yhdistys tarkoittaa minulle ystäviä, uusia näkökulmia, uusia mahdollisuuksia. Se voimaannuttaa – erilaiset kulttuurit vievät meitä kaikkia eteenpäin.”

MAAHANMUUTTOFAKTAA PALESTIINASTA

Palestiinalaiset ovat eläneet pakolaisuudessa jo vuosikymmeniä. Palestiinalaisia rekisteröityneitä pakolaisia on noin 5,7 miljoonaa, ja kaiken kaikkiaan kotinsa pakon edessä jättäneitä palestiinalaisia arvioidaan olevan yli 7 miljoonaa. Heistä 1,5 miljoonaa asuu virallisella pakolaisleirillä. Leiri ovat olleet pystyssä vuosikymmeniä ja niistä on tullut pysyviä asuinpaikkoja, joissa synnytään ja vanhetaan. Tilanteen pitkittyneisyys ja toivottomuus ajaa ihmisiä hakemaan parempaa elämää myös muualta kuin lähialueilta.

Lähde: UNRWA

MAAHANMUUTTOFAKTAA PAKISTANISTA

Pakistan on Afganistanin naapurivaltio ja siksi Afganistanin sodat ja humanitaarinen tilanne on merkinnyt suurta maahanmuuttoa Afganistanista Pakistaniin vuosikymmenien ajan. Maassa asuu arviolta 1,2 miljoonaa rekisteröitynyttä afganistanilaista sekä satoja tuhansia paperittomina vailla virallista oleskeluoikeutta. Afganistanilaisten lisäksi Pakistanissa asuu merkittävä määrä Intian kansalaisia.

Pakistanista muutetaan pois työn ja paremmin elämän perässä ulkomaille. Vuonna 2019 yli 11 miljoonaa pakistanilaista työskenteli oman maansa ulkopuolella ja heistä 96 % Perisanlahden valtioissa. Maastamuuttoa vauhdittaa köyhyys, heikko turvallisuustilanne sekä erityisesti viime aikoina luonnonkatastrofit. Syksyllä 2022 pitkittyneet monsuunisateet aiheuttivat maassa järkyttäviä tulvia, jotka vaikeuttivat 33 miljoonan ihmisen elinolosuhteita. Suomessa asuu noin 3 800 Pakistanin kansalaista.

Lähteet: UNHCR Data Portal, Tilastokeskus, ILO

MAAHANMUUTTOFAKTAA BANGLADESHISTA

Valtaosa Bangladeshiin muuttaneista ovat Kaakkois-Aasiasta ja erityisesti Myanmarista, josta noin miljoona rohingyaa on paennut vainoa rajan yli. Yhteensä ulkomaalaisia elää Bangladeshissa noin 2,1 miljoonaa. Arviolta 7,4 miljoonaa Bangladeshin kansalaista elää maan rajojen ulkopuolella. Noin kolmasosa asuu Intiassa ja toinen kolmannes Persianlahden maissa, kuten Saudi Arabiassa, Arabiemiraateissa sekä Kuwaitissa.

Tärkeimpiä syitä maastamuutolle ovat työn tai perheenjäsenen perään muuttaminen. Suomessa asuu noin 3 600 Bangladeshin kansalaista.

Lähteet:Tilastokeskus, UNHCR Data Portal, IOM

Koko kuva – tarinoita maahanmuuton takaa -projekti käsittelee suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumista ja ihmisten välisten suhteiden merkitystä uuteen maahan kotoutumiselle. Projekti avaa myös maahanmuuton globaalia tilannetta. Valokuvanäyttelyn ja verkkokampanjan muodossa Koko kuva kutsuu tutustumaan kuuteen keskenään erilaiseen inhimilliseen tarinaan ja pohtimaan, näemmekö yksilöitä tilastojen takaa. Projektin valokuvat ja henkilöhaastattelut on toteutettu kesän ja syksyn 2022 aikana.