Nyrkkeilijä ja Vuoden pakolaismies 2019 Nourdeen Toure saapui Suomeen yksin vuonna 2011. Maasta hän ei tiennyt mitään. Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa Helsingissä tuntui, että ainoa perhe Suomessa oli poliisi ja maahanmuuttovirasto. Pian Toure kuitenkin löysi nyrkkeilyn, ja elämä muuttui.
”Lähdin Togosta samasta syystä kuin moni Afrikassa lähtee kotoaan: sodan ja konfliktien vuoksi”, kertoo Vuoden Pakolaismies Nourdeen Toure, 28, taustoistaan. Togosta Toure lähti Libyaan, jossa vietti lähes kahdeksan kuukautta. ”Libya oli täynnä afrikkalaisia siirtolaisia. Tuntui, ettei siellä ollut mitään mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan”, Toure sanoo.
Matka Suomeen kulki Libyan lisäksi Turkin, Kreikan ja Espanjan kautta, ja yhteensä se vei lähes kaksi vuotta. Toure muistaa yhä päivän, jona saapui Suomeen. ”Helmikuussa oli kauhean kylmää, minulla oli päälläni vain huppari ja seurasin uutisia siitä, kuinka Egyptin presidentti oli syösty vallasta.”
Matkallaan Toure oli haaveillut turvallisesta ympäristöstä, jossa olisi mahdollista tehdä töitä ja saavuttaa vakaa elämä. Kun hänelle myönnettiin oleskelulupa Suomesta, tavoitteeksi muodostui suomen kielen oppiminen ja työn saaminen. Yksinäisyys oli kuitenkin vaikeaa. Ainoat sosiaaliset kontaktit Suomessa olivat viranomaisia ja ikävä perhettä kohtaan suuri. Erityisesti Toure kertoo kaipaavansa isoäitiään, joka oli läsnä koko lapsuuden.
Nyrkkeilysalilta ensimmäinen oikea koti
Käänne tapahtui, kun Toure aloitti nyrkkeilyn Helsingin työväen nyrkkeilijöissä Töölön kisahallilla. ”Sain heti paljon ystäviä. Huomasin ihmisten hyvyyden: sillä minkä värinen olet tai mistä tulet ei ollut nyrkkeilyporukassa väliä. Kisahalli tuntui ensimmäiseltä kodilta Suomessa.” Toure todella otetiin lämmöllä vastaan, kun jo ensimmäisien päivien jälkeen hänelle oli järjestetty valmentaja ja varusteita.
”Sain heti paljon ystäviä. Huomasin myös ihmisten hyvyyden: sillä minkä värinen olet tai mistä tulet ei ole väliä. Kisahalli tuntui ensimmäiseltä kodilta Suomessa.”
Kahdeksan kuukautta Suomeen tulonsa jälkeen Toure kilpaili ensimmäistä kertaa amatööritasolla. Pian lahjakkaan miehen huomasi huippuvalmentaja Pekka Mäki, jonka valmennettavista löytyy muun muassa Edis Tatli ja Amin Asikainen. Vuonna 2014 Toure otteli ensimmäisen kerran ammattilaistasolla ja voitti. Sen jälkeen voittoja on tullut kymmenestä käydystä ottelusta kahdeksassa.
Toure suhtautuu nyrkkeilyyn kunnianhimoisesti, mutta laji on hänelle muutakin kuin tavoitteellista urheilua. ”Liikunnalla oli valtava merkitys kotoutumiselleni. Sain ystäviä Suomesta ja itsetuntoni vahvistui. Pääsin myös työharjoitteluun monikansallisten naisten liikuntaharrastusmahdollisuuksia edistävään Monaliiku ry:hyn. ”Haluan edistää harrastusmahdollisuuksia muille maahanmuuttajataustaisille.”
Kotoutuminen oma polkua kulkien
Toure kannustaa muita maahanmuuttajia ottamaan aktiivisen roolin omassa kotoutumisessa. ”Jos Suomessa ei opiskele kieltä ja hanki koulutusta, elämästä tulee kauhean vaikeaa. On tärkeää huomata mahdollisuutensa luoda omaa polkua. Monilla on ennakkoluuloja Suomesta ja suomalaisista. Neuvoni kaikille on, että näe ennakkoluuloja pidemmälle ja etsi hyvää ihmisestä. Varsinkin nuoret Suomessa ovat tottuneet monenlaisiin ihmisiin, mutta myös vanhemmasta sukupolvesta löytyy upeita ihmisiä”, hän muistuttaa.
Tourelle on ollut tärkeää löytää oma polku elämässä. Siihen kuuluu paitsi nyrkkeilijänura, myös kouluttautuminen sosionomiksi ja oma perhe. Kumppaninsa Toure tapasi metromatkalla kahdeksan vuotta sitten. Nyt heillä on puolitoistavuotias lapsi. Häitä juhlitaan samalla viikolla, kun Tourelle myönnetään Vuoden pakolaismiehen palkinto.
”Haluan olla hyvä maahanmuuttaja ja kannustan muitakin Suomeen muuttaneita siihen. Pitää muistaa, että maahanmuuttajat ovat yhteiskunnalle monella tapaa tärkeitä. Eduskunnan tulee tehdä päätöksiä niin, että pärjäämme ja menestymme Suomessa.”
