ILMASTONMUUTOS JA PAKOLAISUUS: IHMISKUNTAA RAVISTELEVAT GLOBAALIT ILMIÖT

Itä-Afrikassa sijaitseva Uganda on ottanut vastaan pakolaisia itsenäistymisestään saakka, mutta viime vuosina konfliktit naapurimaissa ovat voimistuneet entisestään. Nykyisin Ugandassa on pakolaisia kolmanneksi eniten maailmassa. Suomea hieman pienemmässä maassa asuu lähes 1,4 miljoonaa pakolaista.

Lue lisää

Ugandan pakolaislainsäädäntö on yksi maailman edistyneimmistä. Kaikille turvapaikkaa hakeville myönnetään pakolaisasema, ja heti saavuttuaan heillä on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, työskentelyyn, yrittäjyyteen sekä opiskeluun ugandalaisissa kouluissa. Uganda on yksi maailman köyhimmistä valtioista, jonka väestöstä noin 75 % elää maaseudulla pitkälti omavaraisesti maanviljelyn varassa. Lähes 70 % väestöstä on alle 25-vuotiaita, ja maan kehitys on hidasta. Silti pakolaiset nähdään suurimmaksi osaksi mahdollisuutena.

Vaikka Afrikka tuottaa alle 4 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä, vaikuttavat ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt maanosaan poikkeuksellisen voimakkaasti. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt afrikkalaisten arjessa. Maanviljelyn kaltaisten luontoon voimakkaasti pohjaavien elinkeinojen harjoittaminen on muuttunut ajoittain mahdottomaksi arvaamattomien ilmasto-olosuhteiden vuoksi. Monet viljely- ja asuinalueet ovat muuttuneet elinkelvottomiksi.

Suomen Pakolaisavun Ilmastonmuutos ja pakolaisuus: ihmiskuntaa ravistelevat globaalit ilmiöt -näyttely ilmentää sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia kolmen ugandalaisen pakolaisasutusalueen arjessa. Nakivale, Kyangwali ja Adjumani sijaitsevat satojen kilometrien päästä toisistaan eri puolilla Ugandaa, mutta ilmastokriisi vaikuttaa asutusalueilla jokaisen pakolaisen elämään.

Kuvat ovat myynnissä. Ota yhteyttä: toimisto@pakolaisapu.fi.

Näyttelyn kuvat ja konseptointi: Outi Neuvonen
Tekstit: Ilse Kerminen ja Suomen Pakolaisapu

Klikkaamalla mitä tahansa kuvaa saat kuvat näkymään suurempana.

PAKOLAISET SAAPUVAT

Yksi kongolaispakolaisten käyttämistä reiteistä kulkee Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla sijaitsevan Albert-järven yli. Matka huterassa kalastusveneessä kestää noin neljä tuntia ja maksaa viitisen euroa. Ne, joilla ei ole varaa lippuun, korvaavat maksun äyskäröimällä veneeseen kertyvää vettä yli laidan. Uimataidottomalle matka on hengenvaarallinen. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan usein ole.

Vene vesille
Pakolaisia UNHCR:n teltan edustalla

VASTAANOTTOKESKUS

Ugandan vanhin pakolaisasutusalue Nakivale perustettiin vuonna 1960 maan eteläosaan. Asutusalueen vastaanottokeskukseen saapuu viikossa 200–300 ihmistä. Keskuksessa on 600 paikkaa, mutta marraskuussa 2019 se majoitti moninkertaisesti kapasiteettinsa verran, 2 150 henkeä. Burundista vasta saapunut Ngabire Amina jakaa hätämajoituksen pressuista kasatun teltan yhdessä viiden lapsensa ja satojen toisten pakolaisten kanssa.

Aurinkopaneeli

NAKIVALE

Nakivalen pakolaiset tulevat Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etelä-Sudanista, Somaliasta, Etiopiasta, Eritreasta, Burundista ja Ruandasta. Pakolaisten itse rakentamissaan kodeissa ei ole sähköjä tai vesipisteitä. Aurinkoenergia antaa paneelin omistajalle mahdollisuuden parempaan elintasoon sähkön ja yrittäjyyden kautta. Matkapuhelinten latauspalvelut ovat suosittuja pakolaisten keskuudessa.

Mutakuoppa

HIEKKAKAIVAUKSET

Uganda kärsii pahasta deforestraatiosta eli sen metsäpinta-ala pienenee nopeasti. Kehittyvä maa kantaa kohtuuttoman taakan pakolaisten vastaanotosta, ja vaikka hallitus on sitoutunut lukuisiin ilmastosopimuksiin, näkyy ekosysteemien pilaantuminen erityisesti alueilla, joiden väkiluku on moninkertaistunut lyhyen ajan sisällä. Ruandalainen Edson Jeanmarce työskentelee hiekkakaivauksilla, josta uudet pakolaiset saavat materiaalia talojensa rakentamiseen Nakivalessa.

Chance Innocence

INNOCENCE CHANCE

”En aio käyttää Ugandassa viettämiäni vuosia kotiinpaluuta odotellessa. Jos haluamme kehitystä, muutoksen on lähdettävä meistä itsestämme”, kertoo koko perheensä aseistetun ryhmän hyökkäyksessä menettänyt parikymppinen Innocence Chance.

Innocence opettaa vapaaehtoisesti naapuruston lapsia itse rakentamassaan huterassa luokkahuoneessa. ”Suurin haaste lasten oppimiselle ovat toistuvat rankkasateet. Ajoittain opetus täytyy keskeyttää tulvien vuoksi.”

Hiekkapölyä (Outi Nevonen, 2019)

HIEKKAMYRSKY

Viime vuosina pakolaisasutusalueiden elämää on varjostanut sään heittely ääripäästä toiseen. Samat alueet kärsivät sekä äärimmäisestä kuivuudesta että rankasateista, jotka pyyhkivät mennessään kaiken. Ilmaston muututtua arvaamattomaksi myös maanviljelyyn perustuvasta elämästä on tullut epävarmaa.

Naiset pakenevat hiekkamyrskyä sadekauden lopulla Nakivalessa.

Veneilyä Nakivale-järvellä

KALASTAJA

Saastunut Nakivale-järvi ylläpitää 120 000 pakolaisen elämää. Järvessä kylvetään, kalastetaan, pestään pyykkiä ja juotetaan karjaa. Sieltä pumpataan myös asutusalueen juomavesi. Nakivalessa asuva ugandalainen kalastaja Mukasa Joseph Mutay kertoo elinkeinonsa kärsineen, sillä tavallista pidemmät kuivat kaudet haihduttavat suuren osan järvestä. Huvenneet resurssit ovat aiheuttaneet konflikteja pakolaisten ja ugandalaisten välillä.

Iramkunda Francine

OMPELIMON NAISET

”Kuivalla kaudella veden kulutus lisääntyy, eikä käsiteltyä pumppuvettä riitä kaikille. Vuonna 2016 ainoa vaihtoehtoni oli turvautua järviveteen. Sairastuin kuumetta ja polttelua aiheuttavaan bruselloosiin ja jouduin tiputukseen kahdeksi kuukaudeksi”, kertoo 30-vuotias ompelija Iramkuda Francine.

”Oireet eivät ole vieläkään kadonneet, mutta lääkkeitä ei ole saatavilla. On vain parasetamolia”, burundilaisnainen sanoo.

LAYLO SAHAL ABSHIRIN

Laylo Sahal Abshirin pitää somalialaista ravintolaa Nakivalessa. Aviomies työskentelee sähkömiehenä, ja perheellä on keskivertoa paremmat tulot. Nuorin tyttö on kuitenkin vakavasti sairas, eikä rahaa hoitoihin ole.

”Kukaan ei tiedä, missä on vika. Terveyskeskuksesta saimme erilaisia luontaislääkkeitä, mutta ne eivät ole auttaneet. Minulla ei ole varaa viedä häntä Mbararan sairaalaan, jossa pystyisimme ottamaan verikokeet.”

Perhe säästää tällä hetkellä 35 euron klinikkamaksuun.

Nainen puhumassa
Paikallisia istumassa

ETIOPIALAINEN RAVINTOLA

Ilmastonmuutos iskee kovimmin kaikkein huono-osaisimpiin, joiden jokapäiväistä elämää ohjaa nälkä. Erot ruuansaannissa ja varallisuudessa ovat suuria jopa asutusalueiden sisällä. Tuottavien yritysten omistajat ovat vähemmän haavoittuvassa asemassa kuin he, jotka hankkivat lisätuloja vihanneksia myymällä. Seitsemän euron avustussumma ei riitä kuukaudeksi suurperheelle. Yrittämisen aloittaminen on kuitenkin hankalaa, sillä selviytyäkseen perheiden on priorisoitava ruokaa, lääkkeitä ja lasten koulumaksuja.

Kyläläisiä Ugandassa

KYANGWALI

Ugandan länsiosissa Albert-järven kupeessa sijaitseva Kyangwalin pakolaisasutusalue on raivattu sademetsään, joten ilmasto on sateisempi kuin Nakivalessa.

Lisääntyneet rankkasateet ylikuormittavat alkeellista viemärijärjestelmää, ja veden pyyhkiessä yksinkertaiset saniteettitilat mennessään pääsevät bakteerit ympäristöön.

Malaria testing available here

APTEEKKARI

”En kykene tarjoamaan potilailleni haluamaani hoitoa, sillä minulla ei ole riittävästi lääkkeitä ja välineitä. Vaikka taudit olisivat helposti hoidettavissa, tulee niistä köyhissä oloissa tappavia”, kertoo apteekin Kyangwalissa omistava Mohawe Eliah.

Asutusalueen yleisimmät taudit ovat malaria, lavantauti, kolera ja erilaiset suolistoon pesiytyvät loiset. Taudit ovat tappavia erityisesti lapsille, vanhuksille ja aliravituille.

Puita kannetaan metsässä

SUOJELLUT METSÄT

Kyangwali on raivattu viljelys- ja asuinmaaksi, ja viimeisetkin asutusalueen puut ovat päätyneet polttopuiksi. Kivihiilellä toimivista, puustoa säästävistä ekoliesistä ei ole tullut suosittuja, sillä hiili on kallista. Asukkaita kannustetaan luonnonsuojeluun, uusien puiden istuttamiseen sekä hiiltä ekologisempien puubrikettien käyttöön.

Ugandan pakolaisasioita hoitava pääministerin kanslia on sitoutunut lukuisiin ilmastosopimuksiin ja rajoittanut puiden hakkuun sademetsässä yhteen päivään viikossa.

Mies Ugandassa

VITALI MANDRO

”On hyvä, että sademetsään pääsyä rajoitetaan. Samalla se kuitenkin rajaa mahdollisuuksiamme puhdistaa juomavettä ja laittaa ruokaa. Matka hakkuualueelle on pitkä, enkä saa yhdellä kertaa kannettua tarpeeksi puuta koko viikoksi”, kertoo 49-vuotias Vitali Mandro, joka pakeni Kongon demokraattisesta tasavallasta kaksi vuotta sitten vaimonsa ja yhdeksän lapsensa kanssa.

Pyöräilyä sumussa

ADJUMANI

Nelisenkymmentä kilometriä Etelä-Sudanin rajalta sijaitseva Adjumani on yli 210 000 ihmisen kotina Ugandan toiseksi suurin pakolaisasutusalue. Maan pohjoisosissa viljelyolosuhteet ovat kaikkein haastavimmat. Kuivuutta jaksottavat epäsäännölliset myrskyt ja rankkasateet eivät enää osu sadekausille, minkä vuoksi maanviljely ja arjesta selviytyminen on yhä vaikeampaa. Lähes puolet Ugandaan tulleista pakolaisista elää ja yrittää tulla toimeen maan pohjoisosissa.

Lapsia uimassa

TULVAVEDET

Ristiriitaisesti Adjumani kärsii samaan aikaan sekä äärimmäisestä kuivuudesta että rankkasateiden tuhoamista viljelyksistä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vaikea hallita ilman resursseja. Pakolaisasutusalueilla vettä ei kyetä varastoimaan, joten sateiden jälkeen ihmiset kerääntyvät hyödyntämään tulva-alueita.

Eteläsudanilaiset koulutytöt vilvoittelevat keskipäivän polttavassa kuumuudessa.

Kokko

PELLON KASKEAMINEN

Puute on Adjumanissa äärimmäistä ja koskettaa kaikkia. Ruoka-apua ei riitä koko kuulle, vaan sitä tulee täydentää omilla tuloilla ja viljelmillä. Elämä pohjoisessa on täysin riippuvaista vedestä ja tulesta. Vähäiset roskat hävitetään polttamalla, vesi desinfioidaan kuumentamalla ja pellot kasketaan tulta apuna käyttäen.

Caasho Ibraahim polttaa peltoa Adjumanissa.

Tavaroiden vientiä autolla

JUUTTUNUT AUTO

Paksuun mutaan vajonnut ajoneuvo ja sitä joukolla irrottavat ihmiset ovat sateiden jälkeen yleinen näky pakolaisasutusalueilla. Logistiset ongelmat ovat yksi suurista pakolaistyön haasteista, sillä huonokuntoiset tiet puuroutuvat helposti käyttökelvottomiksi. Sadekaudella ruoka-avustusten toimittaminen on ajoittain mahdotonta.

Zahra Ahmed

SAHRA AHMED JAMA

”Ugandassa minulla on pulaa kaikesta – ruokaa ei ole eikä peruselintarvikkeisiin ole varaa. Minun ja lapseni turvallisuus menee kuitenkin kaiken edelle”, kertoo 27-vuotias yksinhuoltaja Sahra Ahmed Jama, joka pahoinpideltiin pakomatkalla Somaliasta vuonna 2013.

Somalia on yksi ilmastonmuutoksen kriisimaista. Vuoden 2019 lopulla Itä-Afrikka koki jakson rankkasateita, joiden synnyttämät tulvat vaikuttivat 2,8 miljoonan ihmisen elämään. Somaliassa 370 000 ihmistä menetti kotinsa.

Valo pimeydessä

KOHTI HUOMISTA

Moni pakolainen kaipaa kotiaan, ja osalle Uganda on vain hengähdystauko konfliktien päättymistä odottaessa. Monet ovat kuitenkin päättäneet jäädä. Vaikka pakolaisten elämää varjostavat krooninen puute, taudit, traumat ja arvaamaton ilmasto, on Ugandan pakolaisasutusalueilla jotain kaikkea tätä paljon tärkeämpää. On rauha, eikä yötä tarvitse valvoa peläten.

Vihanneskojuja suljetaan Nakivalessa. Torimyyjät nousevat aamulla viideltä jatkamaan työtään.

EU lippu
Frame voice report
Fingon logo

Pakolaisavun FVR-hanke, hankkeeseen kuuluva valokuvanäyttely sekä tämä verkkosivu on tuotettu Euroopan unionin rahoitustuella. Näyttelyn sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.