KAIKILLA ON OIKEUS PERHEESEEN. MYÖS PAKOLAISILLA.

Maailmassa on tällä hetkellä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan yli 110 miljoonaa kotinsa pakon edessä jättänyttä ihmistä. Kun ihminen perheineen joutuu jättämään kotinsa sodan, vainon tai muun kriisitilanteen seurauksena, on hyvin yleistä, että perheenjäsenet ajautuvat olosuhteiden pakosta erilleen. Usein perheillä ei ole varaa tai mahdollisuutta matkustaa yhdessä pitkiä matkoja päästäkseen turvaan. Matkalle turvaa etsimään saattaa lähteä ensimmäisenä vain se, johon kohdistuu kaikista suurin uhka. Perheitä myös erotetaan pakolla, eivätkä he puutteellisten asiakirjojen vuoksi kykene aina osoittamaan olevansa perheenjäseniä.

Puolusta kanssamme perheitä ja perheenyhdistämisen helpottamista. #OikeusOllaYhdessä

Perheenyhdistäminen on määritelty ulkomaalaislaissa. Se tarkoittaa sitä, että ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa Suomeen sen perusteella, että hänellä on Suomessa läheinen perheenjäsen. Perheenjäseneksi katsotaan lain mukaan Suomessa asuvan henkilön avio- tai avopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Alaikäisten lasten kohdalla perheenjäsenen katsotaan olevan lapsen huoltaja. Perheenyhdistämisen kautta ei siis ole pääsääntöisesti mahdollista saada luokseen esimerkiksi isovanhempia, sisaruksia tai serkkuja.

Miksi ihmisillä pitäisi olla oikeus perheenyhdistämiseen?

Oikeus perhe-elämään on määritelty ihmisoikeudeksi YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Oikeus perhe-elämään on myös kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden olla vanhempiensa hoidettavana. Sopimus määrää, että silloin kun lapsi on joutunut eroon vanhemmistaan, valtion tulee käsitellä hakemus perheen yhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. Mikäli perheenyhdistäminen tehdään kohtuuttoman vaikeaksi, loukkaa valtio ihmisoikeuksia sekä erityisesti lapsen oikeuksia.

Mitä hyötyjä perheenyhdistämisellä on?

Perheen poissaolo ja huoli perheestä vaikuttavat ihmiseen syvästi. Perheestään erossa elävillä on useammin masennusoireita, univaikeuksia ja ahdistuneisuutta. Heillä on tutkimuksen mukaan myös heikompi kielitaito kuin perheensä kanssa elävillä ja lisäksi heidän riskinsä keskeyttää koulutus on suurempi. Pakolaisperheissä vanhempi joutuu useasti vastentahtoisesti yksinhuoltajaksi ja kantamaan yksin vanhemmuuden vastuuta. Perheen rakkaus on voimavara, jota yhteiskunta ei pysty ikinä korvaamaan. Elämä oman rakkaan perheen kanssa tukee tutkitusti maahanmuuttaneiden kotoutumista yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointia.

Mitä esteitä perheenyhdistämiselle on?

Suomi on kiristänyt perheenyhdistämiseen liittyviä lakeja ja käytäntöjä useaan otteeseen 2010-luvulla. Viimeisimpänä on vuonna 2016 tehty lakimuutos, jonka myötä myös kansainvälistä suojelua saaneiden tulee täyttää tietyt toimeentuloedellytykset saadakseen perheensä luokseen Suomeen. Toimeentuloedellytys tulee voimaan, jos henkilön, jolle suojelua on myönnetty, perheenjäsen ei pysty jättämään perheenyhdistämishakemusta kolmen kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä.

1 Toimeentuloedellytys esteenä

Kun Suomeen saapuneelle henkilölle on myönnetty kansainvälistä suojelua eli turvapaikka, on hänen ulkomailla oleskelevalla perheenjäsenellään kolme kuukautta aikaa jättää perhesidehakemus. Kun kolme kuukautta on kulunut, on pakolaisen osoitettava, että hänellä on riittävä toimeentulo elättääkseen perheenjäsenensä. Saadakseen perheenjäsenensä Suomeen on Suomessa olevan perheenjäsenen siis ansaittava säännöllisesti tietyn verran rahaa. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, verojen jälkeen toimeentuloon vaadittavista tuloista tulee jäädä käteen 2 600 euroa kuukaudessa.

Tässä esimerkkitapauksessa lähes puolet suomalaisista palkansaajista ei saisi perheenjäseniään Suomeen vaadittujen tulojen perusteella. On kohtuutonta vaatia, että suomen kieltä taitamaton ja konfliktien keskeltä paennut henkilö pääsisi heti Suomeen tullessaan kokoaikatyöhön ja saisi palkkaa saman verran tai jopa enemmän kuin keskiverto suomalainen. Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys tulee poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä.

2 Muut käytännön esteet

Nykyisen lainsäädännön mukaan perhesiteen perusteella saatavan oleskelulupahakemuksen voi laittaa vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse. Lisäksi hakemuksen voi laittaa vireille ainoastaan tietyissä määrätyissä lähetystöissä, jotka eivät välttämättä sijaitse hakijan oman maan sisällä. Näin ollen hakemuksen tekevän perheenjäsenen on usein matkustettava tunnistautumaan Suomen lähetystöön vieraaseen valtioon ja oleskeltava siellä laillisesti, kunnes hän saa päätöksen oleskeluluvasta. Erityisesti konfliktien ja kriisien keskellä matkustaminen on vaarallista ja vaikeaa. Kalliiden matkojen lisäksi perhesidehakemuksen jättäminen itsessään maksaa 520 euroa. Merkittävällä osalla paenneista ei ole tarpeeksi rahaa viisumiin tai hakemuksen jättämiseen tai tarvittavia asiakirjoja matkustamista varten. Nämä vaatimukset asettavat pakolaiset eriarvoiseen asemaan. Vain he, joilla on varaa, saavat viettää arkensa yhdessä perheensä kanssa.

Perhesidehakemuksen vireillepano on kohtuuttoman kallista ja vaikeaa pakolaisina eläville ihmisille. Turvallisissa oloissa Suomessa oleskelevalla henkilöllä eli perheenkokoajalla tulisi olla mahdollisuus laittaa perheenyhdistäminen vireille.

3 Viranomaispäätöksissä muita esteitä

Perheenyhdistäminen estetään Suomessa myös muilla tavoin. Maahanmuuttoviraston päätöksissä käytetään perusteluina kielteisille perheenyhdistämispäätöksille esimerkiksi:

Perheyhteyden katkeaminen, kun perheenjäsenet ovat joutuneet elämään pidemmän aikaa erossa toisistaan
Lapsen kohdalla ”yksilöllinen pakottava syy” maasta lähtöön on puuttunut, vaikka lapsi on saanut kansainvälistä suojelua
Katsotaan, että lapsi ja perhe pyrkivät kiertämään maahantulosäännöksiä
Toissijaista suojelua saaneet ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan ja heidän oikeutensa perheenyhdistämiseen hylätään useammin
Valtaosalle yksintulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista on myönnetty oleskelulupa yksilöllisestä, inhimillisestä syystä, ja sen myötä perheenyhdistäminen on heille lähes mahdotonta

Toteutuuko pakolaisten oikeus perhe-elämään Suomessa?

Vuosittain noin sadan lapsen perheenyhdistämishakemus hylätään, koska Suomessa olevan vanhemman tulot eivät ole riittävät. Lisäksi vuosittain noin 100–150 kansainvälistä suojelua saaneen ihmisen puolison perheenyhdistämishakemus hylätään, koska perheenkokoajan tulot eivät ole riittävän korkeat. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (2020) puolet alle 18-vuotiaista Suomeen ilman huoltajaa tulleista ei ole saanut huoltajaansa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Selvityksen mukaan lasten oikeudet eivät aina toteudu perheenyhdistämispäätöksissä. Iso osa pakolaisista ei koskaan hae perheenyhdistämistä, koska perheenjäsenet eivät yllä avattujen esteiden vuoksi kykene jättämään hakemusta.

”Nyt jo 8- ja 11-vuotiaat lapseni olivat pääkaupungissa ilman isäänsä, kun Taliban nousi valtaan. En ole nähnyt lapsiani kuuteen vuoteen.”

Vuonna 2015 Suomeen saapunut Arian (nimi muutettu) joutui pakenemaan kotimaastaan Afganistanista poliittisen aktiivisuutensa vuoksi ja jättämään taakseen vaimonsa sekä silloin 2- ja 5-vuotiaat lapsensa. Saatuaan turvapaikan Suomesta vuonna 2019 Arian on useaan otteeseen yrittänyt saada perheensä Suomeen. Hän ei ole kuitenkaan saanut kriisitilassa olevasta Afganistanista lapsilleen perheenyhdistämiseen tarvittavia asiakirjoja, kuten passia. Arian tekee kahta työtä ja käyttää kaiken vapaa-aikansansa yrittäen saada apua lapsilleen ja perheelleen. Hän on tehnyt töitä koko Suomessa oleskelunsa ajan, jotta voisi itsensä lisäksi elättää lapsensa ja auttaa myös pulassa olevia sukulaisia ja ystäviään. Perheenyhdistämiseen liittyvien esteiden vuoksi tilanne tuntuu kuitenkin toivottomalta.

Miten perheenyhdistämistä tulisi helpottaa?

Toimeentuloedellytys tulisi poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä.
Lapsen edun tulisi olla ensisijainen arviointiperuste kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.
Perheenyhdistämisprosessi on tehtävä helpommaksi mahdollistamalla hakemuksen vireillepano Suomessa, laajentamalla edustusverkostoa ja kohtuullistamalla hakemusmaksuja.
Ulkomaalaislakia tulee tulkita perus- ja ihmisoikeuslähtöisesti.

Mitä sinä voit tehdä auttaaksesi?

Puolusta kanssamme perheitä; jaa, ota kantaa ja vaikuta! Ota yhteyttä kansanedustajiin ja pyydä heitä toimimaan, jotta Suomessa elävillä pakolaisilla olisi paremmat mahdollisuudet viettää perhe-elämää. Voit lähestyä päättäjiä esimerkiksi sähköpostilla omin sanoin tai käyttää luomaamme valmista kirjettä. Kansanedustajien sähköpostit löytyvät osoitteesta eduskunta.fi.

Lataa Oikeus olla yhdessä -kampanjan viesti päättäjille tästä.

Mitä enemmän saamme näkyvyyttä, sitä laajemmin ja tehokkaammin vaikutamme! Voit jakaa viestiämme sosiaalisen median kanavissa käyttämällä hashtagia #OikeusOllaYhdessä.

Yhteisellä #OikeusOllaYhdessä -kampajalla Suomen Pakolaisapu ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR lisäsivät tietoa perheenyhdistämisestä ja sen monista haasteista. Kampanjalla haluttiin muistuttaa perheenä elämisen olevan ennen kaikkea jokaiselle kuuluva perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Kampanja näkyi eri puolilla Suomea sekä sosiaalisessa mediassa 11.–28.11.2021.

KATSO LISÄÄ

Pakolaisneuvonta & UNHCR: Perheenyhdistämisen käytäntöjä Suomessa. Yhteenveto englanninkielisestä raportista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Lapset ilman perhettä – Kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen

Englanniksi:

Finnish Refugee Aid & UNHCR Report: Family Reunification Practices in Finland
UNHCR: Families together. Family Reunification for Refugees in the European Union

AJANKOHTAISTA

Kuvassa on pieni ruskeatukkainen lapsi, joka on vanhempansa sylissä nojaten tämän olkapäähän. Taustalla näkyy hiekkarantaa ja merta.