Mitä Helvi tekisi?

Helvi Sipilä perusti Suomen Pakolaisavun 55 vuotta sitten. Kampanjallamme haluamme juhlistaa tämän upean naisen elämäntyötä sekä muistuttaa siitä, että Helvin kaltaisia ihmisiä sekä Suomen Pakolaisavun työtä tarvitaan edelleen tänäkin päivänä. Kotinsa jättämään joutuneita ja hädän keskellä eläviä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin toisen maailmansodan jälkeen.

Kuka oli Helvi Sipilä?

Maailman keisarinnaksikin kutsuttu Helvi Sipilä oli uranuurtaja: hän oli ensimmäinen YK:n apulaissihteerinä toiminut nainen sekä ihmisoikeuksien väsymätön puolestapuhuja.

Helvi syntyi vuonna 1915 Helsingissä ja kasvoi Maukolan tilalla Kärkölässä perheen ainoana lapsena. Helvin vanhemmat Ilho ja Aleksandra Lucia Maukola arvostivat kovasti koulutusta ja olivat kiinnostuneita ihmisoikeuksista ja ihmisten hyvinvoinnista, mikä välittyi myös Helvin kasvatukseen.

Lapsuudenkodissani opin, että on aina tehtävä työtä muiden hyväksi. Ja työtä on tehtävä paljon.

Helvi kävi Lahden yhteiskoulun ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1933. Samana vuonna hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa ensimmäisten naisten joukossa. Opinnot sujuivat erinomaisesti, ja 1940-luvulla Helvistä tulikin Suomen toinen naispuolinen asianajaja. Hän teki töitä perustamassaan asianajotoimistossa lähes 30 vuotta.

Helville tärkeää oli ihmisten välinen tasa-arvo. Hän teki paljon vapaaehtois- ja luottamustoimintaa ja toimi aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä. Vuonna 1972 hänestä tuli YK:n apulaissihteeri ja 10 vuotta myöhemmin hän oli ehdolla presidentinvaaleissa.

Aktiivisten ihmisoikeustyövuosien aikana Helvi perusti perheen puolisonsa Sauli Sipilän kanssa. Parille syntyi 4 lasta.

Pakolaisavun perustaja Helvi Sipilä nuorena.
Pakolaisavun perustaja Helvi Sipilä

Helvi ja Suomen Pakolaisapu

Helvi perusti Suomen Pakolaisavun vuonna 1965 YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n varainkeruu- ja tiedotusjärjestöksi. Helvi johti järjestöä 7 vuotta, aina vuoteen 1972 asti.

Kiinnostus ja huoli pakolaisten hyvinvoinnista valtasi Helvin 1950-luvulla, kun hän näki pakolaisleirejä matkoillaan ja koki olonsa kyvyttömäksi auttaakseen heitä, Helvin olo kuitenkin muuttui hänen ollessaan toista kertaa Libanonissa, jossa hän tapasi palestiinalaisten pakolaisten avustus- ja työjärjestö UNRWA:n suhdetoiminnan hoitajan Constantin C. Vlachopoulouksen. Tämän tapaamisen pohjalta Helvi päätyi tutustumaan palestiinalaisten pakolaistyttöjen ammattikouluun ja pakolaisleiriin Ramallahissa ja ymmärsi, että jokainen yksilö pystyy auttamaan pakolaisia.

Yksikin ihminen voi auttaa.

Lisää tietoa pakolaisten oloista ja pakolaistyöstä Helvi sai tutustuessaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ään. YK:n yleiskokouksessa Helvi kuuli, että tanskalaiset suunnittelivat kansallista pakolaisapujärjestöä. Tästä Helvi sai idean perustaa Suomen Pakolaisavun, koska uskoi sille olevan tarvetta ja tilaa myös kotimaassaan. Aluksi Pakolaisavun kautta kerättiin rahaa myös Ramallahissa sijaitsevalle tyttöjen ammattikoululle.

Mitä Helvi tekisi tänään?

Helvi puhui aina ihmisoikeuksien ja erityisesti pakolaisten oikeuksien puolesta, ja korosti naisten aseman parantamista osana pakolaistyötä. Niin Helvi tekisi myös tänään. Me Suomen Pakolaisavussa varmistamme, että Helvin tärkeä työ jatkuu.

Pakolaisapu auttaa pakolaisia niin Suomessa kuin maailmalla, ja on nykyisin Suomen suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö. Autamme vuosittain tuhansia ihmisiä toipumaan konflikteista ja kotoutumaan uusiin yhteiskuntiin. 55 vuoden aikana työmme on näkynyt Suomen lisäksi Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa.

Kotinsa pakon edessä jättäneitä ihmisiä on tänään enemmän kuin koskaan. Helvi sanoi usein, että yksikin ihminen voi auttaa.

Auta sinäkin ja tue Helvin työn jatkumista lahjoittamalla täällä.

Pakolaisavun perustaja Helvi Sipilä katsomassa kameraan.