Empatialähettiläs: Henri Muroke

Empatialähettiläs Henri Muroke

Empatialähettiläämme Henri Muroke toimii Suomen Pakolaisavun vapaaehtoisena Punavuoren vastaanottokeskuksessa, ja on mukana järjestämässä toimintaa turvapaikanhakijoille samalla tukien heitä kotoutumaan Suomeen ja yhteiskuntaamme. Murokkeen mukaan empatialla on tärkeä merkitys yhteiskunnallemme, mikä korostuu erityisesti nyt koronakriisin aikana.

Mihin yhteiskuntamme tarvitsee empatiaa?

Yhteiskunta tarvitsee empatiaa selviytyäkseen. Korona tuo mukanaan valtavan määrän turvattomuutta tulevaisuudesta. Osa ihmisistä joutuu olemaan kotona karanteenissa. Osa taas toimii etulinjassa, kuten hoito-, siivous- tai kaupan alalla toimivat ihmiset. Ja vaikka kotona työskentely on etuoikeus, esimerkiksi opettajien työmäärä on luultavasti etätyön myötä lisääntynyt. Lisäksi monien alojen päälle on laskeutumassa varjona pelko lomautuksista.

Tämän turvattomuuden keskellä voi olla vaikeaa asettua ihmisen saappaisiin, joka on saattanut paeta sotaa ja jolla oli mahdollisesti turvaton olo silloin, kun yhteiskuntamme toimi vielä hyvin. Tämän vuoksi empatia on niin tärkeää yhteiskunnallemme, jotta ymmärtäisimme, miten eri tavalla koronan aikakausi tulee iskemään eri ihmisiin. Toki tarvitsimme empatiaa jo aiemminkin, mutta nyt se korostuu. Voin itse Suomessa melkein koko ikäni asuneena parhaani mukaan kuunnella, noudattaa ja itseäni osaavampia arvostaa. Tarvitsemme empatiaa ymmärtääksemme, miten vaikea paikka tämä voi olla henkilölle, joka on vasta saapunut tänne. Henkilölle, joka oli jo ennen koronaa mahdollisesti kokenut paljon turvattomuutta.

Mistä saat voimaa olla empaattinen?

En ehkä onnistu siinä aina, mutta saan voimaa olla empaattinen siitä, että yritän koko ajan kehittyä kuuntelijana. Harvalla meistä on aina vastauksia itsellemme, saati sitten muille. Sen sijaan, että sanoisin aina muille, miten minä teen asiat, haluan mieluummin kuunnella toisia ja sitten miettiä sitä kautta mikä heistä voisi tuntua hyvältä.

Kärsivällisyys tarvitsee ystäväkseen myös rehellisyyttä. Vaikka pidän asioiden huolella pohtimisesta, analysointikyvystä ei ole mitään hyötyä, jos ei kykene olemaan rehellinen lopputulokselle, johon päätyy. Ja juuri tästä saan voimaa olla empaattinen. Etten neuvo tietä, vaan mieluummin kuuntelen ja pyörittelen toisen kanssa asioita, kunnes hän löytää polkunsa itse. Aina se ei ole mahdollista, mutta se tapahtuu silti useammin kuin moni tajuaakaan.

Toimit Pakolaisavun vapaaehtoisena. Onko sinulle jäänyt mieleen tältä ajalta jotain mieleenpainuvaa, empaattista hetkeä?

Toimin Lähiluotsina Punavuoren vastaanottokeskukselle ja järjestimme sen asukkaille retkiä. Päätimme kevään aina Seurasaareen, ja kauden viimeisellä reissulla opin hyvin, kuinka erilaisia ihmiset ovat. Joku halusi tutustua alueen historiaan, joku urheilla, joku vain olla, istua rauhassa ja seurata vierestä. Ryhmämme vapaaehtoisista moni osasi eri kieliä kuten arabiaa, espanjaa tai ruotsia, minkä ansiosta useat asukkaista pystyivät tarvittaessa puhumaan myös äidinkielellään. Sillä ne aidosti tärkeät asiat yleensä kerrotaan. Ja oikeastaan kaiken tämän ansiosta koko retki Seurasaareen oli empaattinen hetki.

Miten nyt koronan aikana voisi vapaaehtoisena auttaa ja levittää empatiaa?

Korona muuttaa monien arjen täysin. Esimerkiksi itse olen ollut kotona sairaana ja siksi karanteenissa. Näen ihmisiä vain päätteen kautta. Yksi tapa empatialle voisikin olla tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa. Voi kertoa, mistä kukin voisi saada tietoa koronasta omalla äidinkielellään. Myös suomen kielen opetusta ja tarvittaessa kriisiapua erilaisiin tilanteisiin saa jo netin kautta. Kaikki eivät vain tiedä näistä vielä. Monella vapaaehtoisella on normaalia paremmat tietoväylät ja siksi tämä voisi olla yksi keino auttaa ja levittää empatiaa.

Oletko oppinut vapaaehtoisena toimiessasi jotain lisää empatiasta ja empatiakyvystä?

Olen vapaaehtoisena oppinut, miten tärkeää on olla oma itsensä. Se ei ole aina helppoa, mutta silloin on helpompaa jutella ihmisten kanssa. Moni aistii nopeasti, jos olet jotain muuta. Usein vapaaehtoisena voit vain olla rauhassa ja läsnä. Ihmiset kyllä tutustuvat sinuun, jos he niin haluavat. Olen myös oppinut, miten tärkeää on tajuta, että jokainen ihminen taustoistaan riippumatta on yksilö. Esimerkiksi moni Suomeen muualta saapunut oppii suomen kieltä yllättävän nopeasti. Saatan itse välillä puhua liian nopeasti, ja tämän vuoksi ohjattavat aiemmin vaihtoivat helposti suomesta englantiin. On minun vastuullani tajuta puhua hitaammin. Nykyään osaan tämän jo hieman paremmin.

Kenelle henkilölle/järjestölle/yritykselle myöntäisit empatiatunnustuksen?

Oikeastaan empatiatunnustuksen voisi antaa monille, mutta haluaisin antaa sen itse Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalolle. Honkasalolla on pitkä tausta henkilönä, joka tekee todella monipuolista ja tärkeää työtä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta. Koronan aikana hän on ollut myös yksi ensimmäisistä, jotka ovat ottaneet toimissaan vahvasti huomioon vähempiosaiset ja heille tärkeät palvelut. Honkasalon viestintä on jäänyt muutenkin mieleen hyvin positiivisella tavalla. Virallisten kanavien lisäksi hän saattaa vastata kysymyksiin myös Instagramissa ja vastaukset ovat olleet kattavia. Jos hänellä ei vielä kysyttäessä ollut tietoa, Honkasalo kertoi, onko asiasta tehty selvitys ja sen mahdollisesta aikataulusta.