Suomesta suojelua hakevat ihmiset ajautuvat pakkotyön ja hyväksikäytön uhreiksi yhä useammin

Tänään vietetään ihmiskaupan vastaista päivää. Ihmiskaupassa uhri alistetaan toisen ihmisen määräysvaltaan, jonka myötä tekijä usein hyötyy siitä taloudellisesti. Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusrikkomus ja rikos. Heikossa asemassa olevat ihmiset, erityisesti vailla yhteiskunnan tukea ja suojaa olevat, ajautuvat epätoivoisiin tekoihin. Siksi he ovat helppo kohde ihmiskaupalle. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) puhuu modernista orjuudesta ja arvioi, että maailmassa oli vuonna 2016 noin 40,3 miljoonaa modernin orjuuden uhria, joista 24,9 miljoonaa oli pakkotyössä ja 15,4 miljoonaa pakkoavioliitossa. Joka neljäs heistä on lapsi. Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa on seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi yleisimpiä ihmiskaupan muotoja maailmassa. Ihmiskaupan uhreista maailmassa 99 % arvioidaan olevan naisia.

Ihmiskauppa ja siihen rinnastettava työvoiman hyväksikäyttö ja pakkotyö on todellisuutta myös Suomessa. Orjuuden kaltaiseen tilanteeseen joutuu useammin Suomessa asuva ulkomaalainen kuin suomalainen. Myös Ukrainan sodan arvioidaan lisänneen ihmiskauppaa Euroopassa, ja Suomenkin olisi tehostettava toimiaan sen ehkäisemiseksi. Suomea sitovat lukuisat kansainväliset ihmiskauppaan liittyvät sopimukset ja velvoitteet, joiden myötä ihmiskauppaa tulisi torjua ja sen uhreja auttaa. Tietoisuus ihmiskaupasta on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa on vuodesta 2006 ollut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jonka asiakasmäärät ovat yli kolminkertaistuneet viimeisen neljän vuoden aikana: vuoden 2021 lopussa järjestelmässä oli 992 henkilöä. Suomen nykyinen hallitus on kiitettävästi ryhtynyt toimeen, mm. tekemällä ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman ja lisännyt resursseja ihmiskaupan vastaiseen työhön. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, ja esimerkiksi ulkomaalaislainsäädäntö ei ihmiskaupparaportoijana toimivan yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suojele ihmiskaupan uhreja riittävästi nykyisellään.  Työtä riittää siis seuraavillekin hallituksille.

Suomesta kansainvälistä suojelua hakeneet ihmiset, eli turvapaikanhakijat sekä paperittomiksi jääneet ihmiset ajautuvat yhä useammin ihmiskaupan uhreiksi. Vuosia kestävä paperittomuus ajaa ihmisiä marginaaliin, piiloon normaalien laillisten työmarkkinoiden piiristä. Siellä ihmiset tekevät työtä epäinhimillisissä olosuhteissa, liian pienellä palkalla, vailla oikeutta taukoihin tai lomiin. He jäävät usein ilman palkkaa eivätkä voi puolustaa itseään joutuessaan rikollisen työnantajan hyväksikäytön uhriksi. Paperittomuus johtaa ihmiskauppaan, ja siksi kasvava paperittomien joukko myös johtaa ihmiskaupan kasvuun.

Suomen Pakolaisapu antaa monikielistä apua ja neuvontaa vastaanottokeskuksissa, jotta turvapaikanhakijat tietäisivät oikeuksistaan työelämässä ja osaisivat toimia tilanteissa, jossa heillä on riski joutua ihmiskaupan uhreiksi. Työmarkkinoiden piiloteltua hyväksikäyttöä on käsitelty myös Pakolaisavun podcastissa.

Ahmed Mesaedy
Asiantuntija, Reilu työelämä -hanke