Suomen Pakolaisavun 60-vuotisen taipaleen yksi tärkeä luku alkoi vuonna 2019, kun aloitimme työmme Etiopiassa. Työskentely epävakauden ja konfliktien värittämissä olosuhteissa vaatii työntekijöiltämme jatkuvaa resilienssiä – puhumattakaan heistä, jotka yrittävät jatkaa elämäänsä Etiopian pakolaisleireillä.
Työmme maailmalla laajeni vuonna 2019 Etiopiaan. Etiopia on monikasvoinen Itä-Afrikan valtio, jossa yhdistyvät talouskasvu, yhteisöjen väliset konfliktit, ilmastonmuutoksen rajut vaikutukset ja merkittävät pakkomuuttoliikkeet. Kyseessä on Afrikan toiseksi väkirikkain maa, joka on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Omista haasteistaan huolimatta Etiopia on toivottanut kodeistaan paenneet tervetulleiksi avoimien ovien politiikallaan.
Pakolaisavun työ Etiopiassa sisältää sekä humanitaarista työtä että neksuslähestymistapaa, joka yhdistelee humanitaarista työtä, kehitysyhteistyötä ja rauhanrakentamista. Keskitymme erityisesti aikuiskoulutukseen sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia tukevaan työhön esimerkiksi suojelutyön, käteisavun ja heidän taitojensa kehittämisen kautta. Pakolaisavun tavoite on priorisoida työssään naisia ja vammaisia ihmisiä, ja 70 prosenttia hyödynsaajistamme onkin naisia ja 10 prosenttia vammaisia.
”Ihmiset ovat enimmäkseen optimistisia maan tulevaisuudesta ja toivovat, että vaikeudet kehittävät meistä paremman maan.”
Pakolaisavun ensimmäinen Etiopian-työn vuosi, 2019, oli maassa poliittisesti käänteentekevä vuosi, Etiopian maajohtajamme Abadi Amdu muistelee.
”Pakolaisapu näki Etiopiassa potentiaalia useilla alueilla, mutta myös haasteita oli: konflikteja, kuivuutta ja alkuvaiheessa myös koronapandemian vaikutuksia. Vuonna 2019 maan hallitus hajaantui, minkä seurauksena maan pohjoisosassa alkoi verinen sota”, hän kertoo.
Vuonna 2020 Pohjois-Etiopian Tigrayn maakunnassa järjestettiin paikallisvaalit keskushallinnon tahdon vastaisesti, ja Tigrayn asejoukot valtasivat Etiopian armeijan tukikohdan. Etiopian armeija hyökkäsi maakuntaan Eritrean joukkojen tuella. Konflikti levisi muillekin alueille Pohjois-Etiopiassa ja johti vakavaan humanitaariseen kriisiin. Afrikan Unionin edustaja Olusegun Obasanjon mukaan sisällissota vaati ainakin 600 000 ihmisen hengen.
Pakenemaan joutuneet Etiopiassa
- Etiopiassa asuu tänä päivänä yli miljoona pakolaista ja turvapaikanhakijaa sekä lähes viisi miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Maan sisäisistä pakolaisista lähes kolme miljoonaa on maan sisäisestä pakkomuutosta palanneita.
- Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet Etiopiaan Etelä-Sudanista, Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista.
- Pakolaisväestön koko kasvoi merkittävästi vuonna 2023, kun yli 160 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa muutti Etiopiaan Sudanin ja Somalian välillä alkaneen aseellisen konfliktin vuoksi.
- Etiopian pakolaistilanne on epävakaa ja jatkuvassa muutoksessa.
Sota ja koronapandemia jättivät Etiopiaan jälkensä ja ovat vaikuttaneet myös työhömme. Etiopian vahva talouskasvu on hidastunut, työttömyys on kasvanut ja korkea inflaatio vaikeuttaa perustarpeista huolehtimista. Esimerkiksi ruoan hinta kallistui OHCHR:n mukaan 25 prosentilla vuonna 2024. Sisällissota päättyi virallisesti rauhansopimukseen vuonna 2022, mutta sen vaikutukset näkyvät yhä ja eri osissa maata on aktiivisia konflikteja.
Lisäksi Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAIDin alkuvuodesta toteuttamalla rahoituslakkautuksella on ollut vakavia seurauksia pakolaisille, maan sisäisille pakolaisille ja luonnonkatastrofeista kärsiville yhteisöille. Seuraukset ovat olleet näkyviä etenkin Gambellan alueella, jossa tuhannet ihmiset ovat saaneet tukea työstämme. Gambellan alueen pakkomuuttaneista suurin osa tulee Etelä-Sudanista. Nykyisissäkin olosuhteissa toivo kuitenkin kytee ihmisissä, kertoo Etiopian-toimistomme suojelun ja tasa-arvon asiantuntija Hanna Abate.
”Etiopian väestön resilienssi on korkealla ja ihmiset tekevät parhaansa pitääkseen perinteitä ja toivoa yllä. He ovat enimmäkseen optimistisia maan tulevaisuudesta ja toivovat, että vaikeudet kehittävät meistä paremman maan”, Hanna kertoo.
Kohti uusia alkuja Etiopiassa: mitä työmme sisältää?
Aikuiskoulutus
Pakolaisavulla vuodesta 2021 lähtien työskennellyt vammaistyön suunnittelija Mintesinot Yifru kertoo, että aikuiskoulutuksen saralla Pakolaisapu on ollut edelläkävijän roolissa:
”Kun aloimme tarjoamaan toiminnallista lukutaitokoulutusta aikuisille pakkomuuttaneille ja vastaanottaville yhteisöille, koulutusta varten ei ollut olemassa edes soveltuvaa opetussuunnitelmaa. Pakolaisavun, Gambellan alueen koulutusviraston ja monen muun toimijan yhteistyönä loimme opetussuunnitelman ja käänsimme sen paikallisille kielille”, Mintesinot muistelee.
”Ihmiset, jotka ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan ottavat aktiivisen roolin yhteisöissä: he osallistuvat erilaisiin verkostoihin ja voivat auttaa lapsiaan koulunkäynnissä. Lukutaito muuttaa sen, miten ihminen näkee omat mahdollisuutensa”, Hanna tiivistää.
Käteisapu
Pakolaisavun tarjoama käteisapu on monelle erittäin merkityksellinen tuen muoto. Käteisapu on ruoka-apua tehokkaampaa ja antaa sen vastaanottajalle mahdollisuuden tehdä itse päätökset siitä, mitä rahalla hankkii. Maailman ruokaohjelman mukaan Etiopian väestöstä 15,8 miljoonaa on ruoka-avun tarpeessa. Käteisapu, jota Pakolaisapu jakaa etenkin maan sisäisille pakolaisille ja konflikteista kärsineille vastaanottaville yhteisöille, tulee siis monelle todelliseen tarpeeseen.
”Käteisapua arvostetaan paljon sen joustavuuden vuoksi: rahalla voi ostaa sitä, mitä tarvitsee, oli se sitten ruokaa, lääkkeitä tai vaatteita”, maajohtaja Abadi täydentää.
”Menneisyyden unohtaminen ei ole helppoa, mutta ainakin he pystyvät suhtautumaan tulevaisuuteen odottavaisesti”
Vuonna 2024 7,2 miljoonaa ihmistä tarvitsi sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneille tarkoitettuja palveluita Etiopiassa. Se on 1,4 miljoonaa ihmistä enemmän kuin vuonna 2022.
Suojelu ja sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ
Vuonna 2024 Etiopiassa 7,2 miljoonaa ihmistä tarvitsi sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneille tarkoitettuja palveluita. Vuonna 2022 tämä luku oli vielä 1,4 miljoonaa pienempi. Sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin keinona. Hanna kertoo, että sukupuolittuneen väkivallan ja inkluusion osalta Pakolaisavun työ on johtanut merkittäviin muutoksiin myös yhteisöjen tasolla.
”Työssämme on kyse elämien pelastamisesta ja toivon rakentamisesta tulevaisuutta varten. Ihmiset, joiden kanssa työskentelen, ovat kokeneet erilaisia haasteita. He ovat kohdanneet traumaattisia kokemuksia, menettäneet omaisuutensa eivätkä välttämättä tiedä esimerkiksi, missä heidän perheenjäsenensä ovat. Työmme kautta he saavat tukea tilanteeseensa ja oppivat uusia taitoja, jotka auttavat heitä eteenpäin elämässä”, sukupuolittuneen väkivallan kohteeksi joutuneiden aseman parantamisen eteen työskentelevä Hanna jatkaa.
Vammaisinkluusio
Kaikki tekemämme työ Etiopiassa tähtää kotinsa pakon edessä jättäneiden tukemiseen kohti uusia alkuja. Resilienssin rakentaminen on tärkeä osa työtämme, ja siksi esimerkiksi inklusiivisuuteen liittyvät kysymykset ovat työmme keskiössä. Vammaisuus on sotien ja konfliktien vuoksi keskimääräistä yleisempää pakon edessä muuttaneiden keskuudessa. Tämä korostaa inklusiivisuuden tärkeyttä työssämme.
”Vammaisinkluusiolle on suuri tarve, mutta siihen on saatavilla rajatusti resursseja. Koulutamme yhteisöohjaajia ja vapaaehtoistyöntekijöitä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kehitämme työkaluja inkluusion parantamiseksi”, vammaistyön suunnittelija Mintesinot kertoo.
Tulevaisuuden rakentaminen ja omien tarpeiden puolustaminen vaatii resilienssiä
Juhlavuotemme teema, resilienssi, on läsnä kaikessa työssämme Etiopiassa. Maajohtaja Abadi painottaa, että Pakolaisapu pyrkii luomaan ympäristöjä, jotka vahvistavat ihmisten tietoja ja taitoja, itsetuntoa, itsevarmuutta ja kykyä puolustaa omia oikeuksiaan. Tämä vaatii korkeaa resilienssiä ja sitoutuneisuutta myös työntekijöiltämme.
”Etiopian nykyinen tilanne on vaikea ja työllemme on valtava tarve. Monissa osissa maata on sisäisiä konflikteja ja taisteluita, jotka vaikeuttavat humanitaarista tilannetta. Olen ylpeä siitä, että saan palvella eniten marginalisoituja ja haavoittuvaisia yhteisöjä. Se antaa mielelleni rauhan”, Abadi sanoo.
”Tavoitteenamme on antaa ihmisille toivoa ja vakautta. Työmme tuella vaikeita olosuhteita, kuten konflikteja tai pakkomuuttoa, kokeneet ihmiset ovat valmiimpia kohtaamaan tulevaisuutensa ja tuntevat olonsa turvallisemmiksi. Menneisyyden unohtaminen ei ole helppoa, mutta ainakin he pystyvät suhtautumaan tulevaisuuteen odottavaisesti”, Hanna toteaa.
Etiopian tulevaisuuteen vaikuttaa moni epävarmuustekijä, mutta me tähtäämme kohti jälleenrakentamisen aikaa. Maan nuoressa väestössä ja resursseissa on paljon potentiaalia. Maajohtaja Abadin näkemys Pakolaisavun Etiopian-työn tulevaisuudesta on selvä:
”Tulevaisuudessa toivomme Etiopian hallituksen strategian ja politiikan mukaisesti, että voimme siirtyä kohti jälleenrakentamista, rauhantyötä sekä sosiaalista koheesiota hyödyntäen humanitaarista työtä, kehitysyhteistyötä ja rauhanrakentamista yhdistävää lähestymistapaa. Aikuiskoulutuksen osalta tämä neksuslähestymistapa onkin jo käytössä, mutta meidän tulee entisestään vahvistaa sitä”, hän kertoo.
Lue lisää Etiopian-työstämme täältä.