Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut jo kolme vuotta, ja yli 46 000 sotaa paennutta on saanut turvaa Suomesta. Pakkomuuton asiantuntijana Suomen Pakolaisapu on ollut sekä sotaa paenneiden että uusiin tulijoihin varautuvien viranomaisten tukena aivan sodan ensi viikoista alkaen.
Vastaanottokeskuksen ikkunoista näkyy valkoinen maa ja lumisade. Oleskelutilan vaaleita seiniä piristävät Muumi-taulut ja paperisydämet. Suomen Pakolaisavun tilapäisen suojelun ja kuntaan siirtymisen asiantuntija Anna Makarenko istahtaa pöydän ääreen ja asettelee eteensä lomakkeita ja läppärin. On aika aloittaa jälleen yksi Suomen Pakolaisavun Ridne misto -hankkeen Ukrainan sotaa paenneille ihmisille tarkoitettu neuvontatilaisuus.
Yksilöllinen neuvonta on tärkeä tuen ja turvan tuoja sotaa paenneille ihmisille. Heistä moni on ollut Suomessa jo niin pitkään, että heille on tullut ajankohtaiseksi muuttaa vastaanottokeskuksesta kuntaan. Tämä muutos on käytännön tasolla merkittävä: pitää etsiä asunto, löytää ympärilleen tukiverkostoja uudessa asuinpaikassa ja opetella, miten kunnan palvelut toimivat. Vuokrasopimuksen tekemiseen tarvitaan esimerkiksi suomalainen henkilötunnus ja pankkitunnukset, joita kaikilla ei ole. Esimerkiksi tällaisissa asioissa asiantuntijamme ovat tukena.
”On tärkeää, että on olemassa ympäristö, jossa asiakkaat voivat puhua avoimesti,” Anna toteaa.
”Paljon tulee kysymyksiä asunnon löytämiseen ja vuokraamiseen liittyen, siihen mitä tarkoittaa toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen vuokrasopimus. Myös Kelan lomakkeista kysellään”, hän luettelee.
Oleskelutilan sohvilla istuu kaksi asiakasta odottamassa. Anna tervehtii heitä ja toinen asiakkaista esittää hänelle heti kysymyksen, johon Anna alkaa selvittää vastausta. Kolmaskin asiakas tulee tilaan kuuntelemaan.
Neljän kuukauden aikana yli 300 asiakasta
Suomen Pakolaisavun tilapäisen suojelun ja kuntaan siirtymisen asiantuntijat Anna ja hänen työparinsa Nataliia Dragan tukevat työkseen Ukrainan sotaa paenneita joka päivä. Heidän työpäiviinsä kuuluu pop up -neuvontoja, infotilaisuuksia ja yksilöohjauksen antamista sekä etäyhteyksin että kasvokkain. Asiakas voi haluta tavata Annan tai Nataliian kasvotusten esimerkiksi pankkitilin avaamiseen liittyvissä asioissa. Yksi asiakkuus voi kestää jopa useamman kuukauden.
”Jos asiakkaan kysymys vaatii enemmän selvittämistä, otan hänen yhteystietonsa ylös ja palaan asiaan,” Anna kertoo.
Ridne misto -hanke alkoi elokuussa 2024, ja Annan mukaan Ukrainasta Suomeen paenneet alkavat jo tietää, että Suomen Pakolaisapu tarjoaa heille tukea. Hankkeen neljän ensimmäisen kuukauden aikana Anna ja hänen työparinsa Nataliia neuvoivat yhteensä yli 300 asiakasta, mikä ylitti tavoitteet reippasti. Näistä kohtaamisista noin 40 oli pitkäkestoisia, useamman kuukauden kestäviä asiakkuuksia. Hanke jatkuu vielä vuoden 2025 lokakuuhun asti. Tarjoamamme neuvonta on ammattimaista ja maksutonta. Asiakkuuden päätteeksi asiakas useimmiten siirtyy asumaan kuntaan ja käyttämään kunnan palveluita.
Anna kertoo, että asiakkaiden kysymyksissä toistuvat usein samat aiheet ja lähes kaikki asiakkaat saavat vastauksen kysymyksiinsä. Välillä tulee onnistumisia, jotka jäävät erityisellä tavalla mieleen.
”Nuori pariskunta otti meihin yhteyttä ja kertoi, että haluaa siirtyä kuntaan asumaan. Yhteistyö heidän kanssaan onnistui hyvin ja asiat etenivät nopeasti: He ottivat yhteyttä maanantaina ja loppuviikosta heillä oli jo vuokrasopimus kädessä. Asiakkaat olivat tosi iloisia,” Anna muistelee ja huomauttaa, että nämä asiakkaat kävivät töissä, joten heille asunnon hankkiminen oli helpompaa.
”On tärkeää, että on olemassa ympäristö, jossa asiakkaat voivat puhua avoimesti.”
Anna kertoo ymmärtävänsä hyvin, että esimerkiksi kuntaan muuttamiseen liittyvät käytännön asiat vaikuttavat aluksi vaikeilta. Hän kuitenkin rohkaisee selvittämään asioita myös itse: kun asiaan alkaa perehtyä, se alkaa pikkuhiljaa selkeytyä. Hän kertoo, että esimerkiksi Kelalla on nykyään tarjolla selkokielisiä materiaaleja ukrainaksi ja venäjäksi, mikä on merkittävä parannus aiempaan.
”Kun itse tulin Suomeen kymmenen vuotta sitten, ei silloin ollut mitään materiaaleja tarjolla”, Anna naurahtaa.
Asiakkaita yhdistää kokemus Ukrainan sodasta
Vastaanottokeskuksen asukkaiden neuvonta jatkuu. Anna täyttää ihmisten tietoja lomakkeisiin, kuuntelee ja on läsnä. Tarvittaessa hän kysyy tarkentavia kysymyksiä ja soittaa eri tahoille, joilta saa lisätietoja. Asiakkaiden joukossa on miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja ihmisiä. Heitä yhdistää kokemus Ukrainan sodasta ja oman kotinsa jättämisestä. Asiakkaat juttelevat keskenään, auttavat toisiaan ja nauravatkin välillä. Tunnelma on kuitenkin keskittynyt.
Annan puhelin soi jälleen. Tällä kertaa puhelimessa on myyntineuvottelija, jonka välittämästä asunnosta Anna on kysellyt. Anna keskustelee hänen kanssaan, tiedustelee yksityiskohtia ja kertoo asiakkaansa tilanteesta. Puhelun jälkeen hän kertoo vieressä odottavalle asiakkaalle hyvät uutiset: hän on löytänyt asiakkaalle mahdollisen asunnon. Ja mikä parempaa, uudessa rakennuksessa on tilaa kahdelle uudelle asukkaalle, eli myös asiakkaan ystävä voisi saada kodin samasta osoitteesta. Kuullessaan hyvät uutiset asiakkaan suu kääntyy varovaiseen hymyyn. Anna on antanut hänelle työllään annoksen toivoa.
Pop up -neuvonnan aikana koetaan useita eri tunteita, nauretaan ja turhaudutaan yhdessä. Työpäivän jälkeen asiakkaiden asiat jäävät helposti pyörimään mieleen.
”Ajantasainen tieto on tärkeää. On todella tärkeää, että on olemassa sellainen palvelu, jossa ihmiset voivat saada neuvontaa omiin kysymyksiin ja että ihmiset tietävät tämän palvelun olemassaolosta,” Nataliia toteaa.
Suurin osa haluaa jäädä Suomeen
Suurin osa Annan ja Nataliian asiakkaista on päättänyt hakea kotikuntaa Suomessa ja he haluavat kotoutua Suomeen. Anna kertoo, että asiakkaat kyselevät paljon siitä, mitä mahdollisuuksia heillä on jäädä Suomeen sen jälkeen, kun tilapäinen suojelu päättyy vuoden 2026 maaliskuussa. Noin puolet eli 23 000 Ukrainan sotaa paenneista Suomessa olevista ihmisistä on muuttanut kuntaan, loput asuvat vielä vastaanottokeskuksissa.
”Kunnan asukkaana saa erilaisia yhteiskunnan tukia eri tavalla kuin vastaanottokeskuksessa. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saamiseen tarvitsee kotikunnan,” Anna kertoo.
Osa Ukrainan sotaa paenneista toivoo kuitenkin palaavansa Ukrainaan ja asuu siksi mieluummin vastaanottokeskuksessa kuin kunnassa. Anna kertoo, että hyvinvointialueiden kuormittuneisuuden vuoksi vastaanottokeskuksessa saa myös parempaa terveydenhuoltoa kuin joissakin kunnissa. Siksi etenkin he, joilla on paljon terveyshuolia, saattavat haluta jäädä vastaanottokeskukseen asumaan.
”Suurin osa asiakkaista haluaa jäädä Suomeen. Osa haluaa kuitenkin palata Ukrainaan tai etsiä parempaa elämää muualta,” Nataliia tiivistää.
Asiantuntijamme Anna ja Nataliia ovat itse paenneet Ukrainasta Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Annan mielestä hänen työssään on etu, että tuntee, miten turvapaikkaprosessi toimii ja millaista on elää vastaanottokeskuksessa. Hänelle neuvontatyön tekeminen tuntuu todella tärkeältä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa Anna aloitti Telegram-kanavan, jossa kertoi miten Suomesta voi hakea turvaa ja miten eri lomakkeet ja kotoutumiseen liittyvät asiat toimivat. Nyt hän jatkaa samaa työtä Suomen Pakolaisavulla.
”Tuntuu, että olen omassa paikassani ja olen todella iloinen tästä työstä. En koskaan ajatellut, että oma osaamiseni voisi olla näin tärkeää ja arvokasta.”
Ridne misto -hanke on EU:n Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) osarahoittama hanke.
Suomen Pakolaisapu tukee Ukrainan sotaa paenneita monin tavoin
Me olemme Ukrainasta paenneiden tukena. Tarjoamme monipuolisesti neuvontaa ja koulutusta muun muassa oleskeluun liittyviin asioihin, kuntaan siirtymiseen ja asunnon hankintaan sekä reilun työelämän pelisääntöihin ja työntekijän oikeuksiin liittyen.
Lisäksi olemme toteuttaneet useita Ukrainan sotaa paenneille tarkoitettuja tukitoimia ja hankkeita sodan syttymisestä tähän päivään asti: