Ukraina-hankkeen työntekijät Irina Eteläaho ja Maria Lavonen aloittivat työn ukrainalaisten parissa vapaaehtoisina. Sittemmin siitä on tullut heidän ammattinsa.
Pakolaisapu aloitti ukrainalaisten pakolaisten auttamisen heti, kun heitä alkoi saapua Suomeen keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Työ jatkuu edelleen, tätä nykyä Ukraina-hankkeen muodossa. Tämän vuoden alussa käynnistynyt hanke toimii yksityisten lahjoitusten avulla.
Hankkeessa työskentelevät ohjaaja Irina Eteläaho ja asiantuntija Maria Lavonen. Irina on kotoisin Ukrainasta ja tuli Suomeen yli 30 vuotta sitten.
”Luonnollisesti sodan alkaessa helmikuussa 2022 ainoa oikea päätös oli auttaa ukrainalaisia jollain tapaa. Koska olen asunut Suomessa kauan ja puhun suomea, ajattelin, että voisin auttaa enemmän informatiivisella puolella kuin esimerkiksi keräämällä rahaa tai lajittelemalla tavaroita.”
Irinan mukaan Suomessa oli tuolloin yllättävän vähän ukrainan kieltä osaavia ihmisiä. Irina aloitti työnsä vapaaehtoisena, mutta siirtyi myöhemmin Pakolaisavun palkkalistoille. Sen myötä myös työnkuva on muuttunut.
Myös Maria auttoi ukrainalaisia ensin vapaaehtoisena, mutta sittemmin työ on vaihtunut vakituiseksi työpaikaksi. Marian ajoi vapaaehtoistoimintaan se, että hän oli opiskellut venäjää ala-asteelta saakka.
”Halusin kielitaidon kautta auttaa ihmisiä.”
Maria kehuu Pakolaisapua ketteräksi toimijaksi.
”Oli tosi helppoa hakeutua vapaaehtoiseksi, koska Ukraina-toiminta oli käynnistynyt nopeasti.”
Suomalainen palvelujärjestelmä on ukrainalaisille vaikeasti saavutettava
Irina auttaa ja opastaa ukrainalaisia yleisissä asioissa aina asunnon vuokraamisesta Kelan etuusviidakossa navigoimiseen ja kunnan terveydenhuoltopalveluihin.
Maria puolestaan neuvoo työllisyyteen liittyvissä asioissa. Ukrainalaisilla on tilapäisen suojelun statuksen myötä automaattinen työlupa Suomessa, joten moni etsii työtä, ja useat ovat saaneet työpaikan Suomessa. Sen myötä tarvitaan tietoa suomalaisesta työelämästä ja nimenomaan työntekijän oikeuksista ja työehdoista.
”Kysytään paljon työsopimuksista ja siitä, mitä tulee tehdä, jos tulee jotain haasteita. Lisäksi kysytään, mistä löytää työtä ja miten voi hakeutua työllisyyspalveluiden asiakkaaksi”, Maria kertoo.
Suomeen saapuvat ukrainalaiset ovat traumatisoituneita. Joukkoon kuuluu myös lapsiperheitä, vammaisia ja iäkkäitä ihmisiä. Etenkin heille palvelujärjestelmä on vaikeasti saavutettava, ja vähäinen kielitaito hankaloittaa tilannetta entisestään.
”Annamme tietoa, joka helpottaa heidän elämäänsä Suomessa. Tunnistamme tarpeita ja yritämme olla niissä apuna”, Irina kertoo.
Hankkeen kielet ovat ukraina, venäjä, suomi ja englanti.
”Toimintamme vahvuus on siinä, että palvelemme ukrainalaisia heidän omalla kielellään, emme puhelintulkkauksen tai Google-kääntäjän avulla”, Irina sanoo.
Hyvä tuntuma ukrainalaisten kuulumisista
Irina ja Maria kohtaavat työssään päivittäin asiakkaita kasvokkain.
”Meillä on melko hyvä tuntuma siitä, mitä heille kuuluu tänä päivänä. Aika nopeasti saadaan signaaleja kentältä, jos on jokin asia, mikä kiinnostaa tai häiritsee. Pystymme myös reagoimaan siihen”, Irina kertoo.
He työskentelevät avustuskeskuksessa Helsingin Vallilassa sekä muun muassa vastaanottokeskuksissa ja oppilaitoksissa. Lisäksi he tarjoavat neuvontaa puhelimitse ja sosiaalisessa mediassa. Resurssien puitteissa he käyvät myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
”Emme oleta, että ukrainalaiset löytävät luoksemme, vaan teemme etsivää työtä”, Maria selventää.
Parasta työssä on Marian ja Irinan mielestä juuri asiakkaiden kohtaaminen. Irina saa energiaa asiakkaiden palvelemisesta.
”Välillä tulee kiitoksia ja pystyn auttamaan konkreettisesti. Kaikkia ongelmia ei aina pysy ratkaisemaan, mutta tulee kiitosta siitä, että kuuntelemme ja pyrimme auttamaan. Sekin merkitsee ukrainalaisille paljon”, Irina sanoo.
Asiakkaiden tarinat jäävät mieleen
Vaikeinta työssä on Irinan mukaan traumatisoituneiden ihmisten kohtaaminen.
”On odottamattomia tarinoita ja kohtaloita. Aina en pysty olemaan täysin ulkopuolinen, koska otan ne tosi lähelle sydäntäni. Muistelen joitakin tapauksia vieläkin.”
Marian mukaan vaikeaa on myös se, että autettavien tarinat jäävät kesken, kun heidät ohjataan eteenpäin muiden palveluiden piiriin, esimerkiksi tilanteissa, jossa ukrainalainen on joutunut työperäisen hyväksikäytön kohteeksi työpaikalla. Ihmiset jäävät mieleen ja heidän kohtalonsa jäävät mietityttämään.
”Asiakkaat saavat apua, koska Suomessa on toimiva palvelujärjestelmä, mutta se jää mietityttämään, miten asiakkaan tilanne lopulta järjestyy hänen omaksi parhaaksi.”
Ukrainasta saapuu edelleen pakolaisia Suomeen, vaikkakin vähemmän kuin sodan alkumetreillä. Irina ja Maria kuitenkin muistuttavat, että uusi joukko pakolaisia voi olla vielä tuloillaan.
Lue lisää Ukraina-hankkeesta verkkosivuiltamme: Ukrainan kriisi – Suomen Pakolaisapu