Kurvi-toiminto tarjoaa neuvontaa nuorille maahanmuuttaneille. Erityisesti asiakkaat kaipaavat tietoa perheenyhdistämisestä ja oleskeluluvista.
Suomen Pakolaisavun Kurvi-hankkeen ohjaajana työskentelevä Maryam Fathollahi on työskennellyt järjestössä jo yhdeksän vuoden ajan. Itse Suomeen vuonna 2006 pakolaisena tullut Maryam suoritti ensin Pakolaisavulla työharjoittelun, minkä jälkeen hän pääsi järjestöön pysyvästi töihin.
”Olen viihtynyt Pakolaisavulla. Organisaation tavoitteet ovat merkitykselliset. Olen pakolaistaustainen ja itse läpikäynyt prosessin, missä autamme asiakkaita. Voin hyödyntää omia näkökulmiani ja kokemuksiani työssäni”, Maryam sanoo.
Kurvi-toiminnon neuvonta tarjoaa apua Suomeen muuttaneille, 18–29-vuotiaille ihmisille. Neuvontaa tarjotaan maahanmuuton eri vaiheisiin. Apua voi pyytää myös Suomessa oleville perheenjäsenille tai ystäville.
Työssään Maryam vastaa asiakkaiden neuvonnasta. Hän päivystää kerran viikossa Helsingin Ohjaamossa, tekee neuvontaa puhelimitse, osallistuu erilaisiin koulutuksiin ja pitää infotilaisuuksia esimerkiksi persian kielellä. Lisäksi Maryam tekee vaikuttamistyötä esimerkiksi toimimalla eri verkostoissa ja tekemällä blogikirjoituksia.
”Esimerkiksi pari viikkoa sitten pidin tilaisuuden Mannerheimin Lastensuojeluliiton naisten ryhmälle. Ensi viikolla pidän vieraskielisten ikääntyneiden yhteisössä infotilaisuuden oleskelulupiin ja kansalaisuuteen liittyen”, hän kertoo.
Maryamin mukaan asiakkaat kysyvät eniten perheenyhdistämiseen ja oleskelulupiin liittyvistä asioista. Hallituksen esitys uudesta kansalaisuuslaista on herättänyt myös kysymyksiä viime aikoina.
Pakolaisavun ohjaajat päivystävät Ohjaamossa viikoittain kerrallaan neljä tuntia. Siinä ajassa ehtii auttaa vain rajallista määrää asiakkaita, koska esimerkiksi yhden oleskelulupahakemuksen tai kansalaisuushakemuksen tekeminen vie helposti tunnin. Näin olleen viikoittain kasvokkain autetaan noin 20–30 asiakasta.
Yksilöneuvonnan avulla eteenpäin elämässä
Lisäksi Kurvi tarjoaa asiakkaille pidempikestoista yksilöneuvontaa. Tällä hetkellä yksilöasiakkaita on yhteensä kymmenkunta, mutta tilaa olisi vielä useammalle. Asiakkaaksi voi tulla maahanmuuttanut nuori tai nuori aikuinen, joka asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Yksilöasiakkaaksi valikoituvat sellaiset henkilöt, joilla on pitkäaikainen tuen tarve ja jotka eivät ole virallisten kotouttamistoimenpiteiden piirissä.
Tukisuhteen kesto on yksilöllinen ja tukea voi saada joustavasti muutamasta kuukaudesta vuoteen.
”Asiakasta autetaan siihen saakka, että tiedetään, että asiakkaat voivat toimia itsenäisesti, ovat päässeet elämässä eteenpäin tai tietävät, mistä saada apua tai palveluita. Joskus elämässä tulee joku kriisi, eikä voida päättää asiakkuutta, vaikka asiakkuus olisi kestänyt vuoden. Emme jätä ketään yksin”, Maryam avaa asiaa.
Kulttuurierot ja traumaattiset kokemukset tulee ottaa huomioon
Maryamin mukaan työtä hankaloittaa ajoittain byrokratia ja järjestelmien monimutkaisuus.
”Ammattilaisten pitäisi ottaa huomioon monta asiaa ja arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia ja muodostamaan kokonaiskuvan asiakkaiden ja maahanmuuttaneiden tilanteesta. Maahanmuuttaneet tulee nähdä yksilöinä.”
Maryam painottaa, että tulisi ottaa huomioon, että ihmisillä on taustalla traumaattisia kokemuksia ja henkiset voimavarat saattavat olla vähissä.
Myös kulttuurierojen ottaminen huomioon on oleellista.
”Monen maahanmuuttaneen on vaikea sanoa, että en voi hyvin tai kärsin jostain asiasta. He haluavat näyttää, että kaikki on okei, vaikka ulkopuolisen mielestä asiakas voi olla kriisissä. Aina ei hahmoteta, miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat mielenterveyteen ja toimintakykyyn. He saattavat lähteä töihin tai opiskelemaan, vaikka eivät olet työ- tai opiskelukykyisiä”, Maryam avaa asiaa.
Arkiset kohtaamiset ovat osa kotoutumista
Maryam nostaa esille jokaisen yksilön vastuun maahanmuuttaneiden kotouttamisessa. Kotoutuminen on paljon muutakin kuin virallinen prosessi.
”Jokainen kohtaaminen naapurin ja bussikuskin kanssa auttaa kotoutumaan. Jokaisella on vastuu rakentaa itselle ja toisille parempaa elämää vuorovaikutuksessa. Kun tulin Suomeen naapurit eivät tervehtineet meitä, emmekä uskaltaneet puhua heille. Tosi vaikeaa henkisesti, kun ei ole kontaktia muihin. Oli iso asia, kun minut kutsuttiin kylään Suomessa. On tärkeää, että tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan.”
Maryam huomauttaa, että tämäkin asia lähtee liikkeelle ruohonjuuritasolta ja jo koulusta lapsia kasvattamalla.
Maahanmuuttaneet mukaan palveluiden suunnitteluun
Maryam näkee työssään karusti sosiaalitoimen heikot resurssit. Siellä ei ole riittäviä resursseja ja aikaa, vaikka sosiaalitoimi on yleensä ensimmäinen kontakti pakolaisille ja maahanmuuttaneille.
”Äsken asiakas soitti ja kertoi, ettei saa apua sosiaalitoimesta.”
Palveluiden suunnittelussa ei oteta myöskään tarpeeksi huomioon kohderyhmän tarpeita. Maryam on itse vuosien ajan tehnyt tutkimustyötä THL:ssä, jotta saisi maahanmuuttaneiden äänen kuuluviin palveluiden suunnittelussa.
Maryam on kohdannut itse myös outoja tilanteita kotoutumisprosessissa. Hän on opiskellut synnyinmaassaan Iranissa yliopistossa kirjanpitäjäksi, mutta Suomessa kielikurssin jälkeen hänelle suositeltiin lähihoitajaksi opiskelemista.
Hän kuitenkin ajatteli, että ihmisläheisessä työssä hän oppii kielen paremmin kuin tietokoneen näyttöä katsomalla. Maryam palasi elokuussa töihin opintovapaalta sosionomin opinnoista. Näillä näkymin hän valmistuu joulukuussa.
Parasta Maryamin työssä on se, kun hän näkee, miten asiakkaan elämä muuttuu parempaan suuntaan.
”Eräs asiakas oli umpikujassa, kun hän löysi meidät. Asiat toistuivat, eikä hän saanut apua. Nykyään hän auttaa muita maahanmuuttaneita ja tekee vapaaehtoistyötä. Hän haluaa tehdä sitä, koska on saanut itse apua ja haluaa jakaa saman muille. Paras tulos, mitä työltä voi toivoa.”
Lue lisää Kurvin toiminnasta hankkeen sivuilta: Kurvi – Suomen Pakolaisapu