Reilu työelämä -hankkeen vahvuuksia ovat monikielisyys, valtakunnallisuus sekä ennaltaehkäisevä ja etsivä työ. Asiakkaan luottamus on helpompi voittaa kasvotusten kuin tietokoneen näytön tai puhelimen välityksellä.
Pakolaisavun Reilu työelämä -hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä Suomessa tapahtuvaa työperäistä hyväksikäyttöä ja tukea työperäisen hyväksikäytön uhreja pääsemään tukipalveluihin.
”Annetaan ohjeita ja neuvoja siitä, mitä reilu työelämä tarkoittaa. Järjestetään asiakkaille infotilaisuuksia ja pop up -tapahtumia. Lisäksi on yksilöllistä ohjausta. Asiakas voi hakeutua sinne itse tai sosiaalityöntekijän ohjaamana”, hankkeen asiantuntija Ahmed Mesaedy kuvaa toimintaa.
Lisäksi ammattilaisille annetaan koulutusta hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Neuvontaa annetaan suomeksi, englanniksi, arabiaksi, kurdiksi, persiaksi ja dariksi.
”Hankkeen vahvuudet ovat monikielisyys, ennaltaehkäisevä työ ja valtakunnallisuus. Jalkaudumme ympäri Suomea aina Helsingistä Rovaniemelle”, hän tiivistää.
Ahmedin asiakkaat kaipaavat ennen kaikkea tietoa työelämästä. Netistä löytyy paljon materiaalia, mutta se ei saavuta kaikkia ihmisiä. Sen takia on tärkeää kohdata heitä kasvokkain ja jakaa tietoa. Asiakkaan luottamus on myös helpompi voittaa kasvotusten kuin tietokoneen näytön tai puhelimen välityksellä.
Ahmedin työ sisältääkin asiakkaiden etsimistä. Asiakkaita voidaan tavoittaa sosiaalisesta mediasta, erilaisista infotilaisuuksista tai sidosryhmien kautta. Reilu työelämä -hanke tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Helsingin työllisyyspalvelujen kanssa.
Moni ei uskalla raportoida kohtaamistaan ongelmista
Ahmedin mukaan asiakkaiden ongelmien kirjo on laaja.
”Olen törmännyt paljon siihen, että ei makseta tarpeeksi palkkaa ja teetetään liian paljon töitä.”
Hankkeen tavoitteena on lisätä työelämän yhdenvertaisuutta ja murtaa työntekijöitä alistavia rakenteita.
”Jokaisella on oikeus turvalliseen ja oikeudenmukaiseen työhön. Moni ei valitettavasti uskalla raportoida kohtaamistaan ongelmista.”
Ahmed lähtee ratkomaan asiakkaidensa ongelmia kartoittamalla ensin, onko kyse työperäisestä hyväksikäytöstä vai erimielisyydestä ja ohjaamalla heitä tarvittavien palveluiden piiriin. Ensin hän selvittää, kuuluuko asiakas ammattiliittoon. Joissain tapauksissa puolestaan käännytään esimerkiksi avin, rikosuhripäivystyksen tai oikeusaputoimiston puoleen.
”Toimimme siltana asiakkaiden ja viranomaisten välillä.”
Asiakasta ei missään kohtaa jätetä oman onnensa nojaan.
”Meillä on tapana, että vaikka ohjataan eteenpäin, ei suljeta ovea. Jos asiakasta ei kuunnella tarpeeksi, eivätkä asiat etene, niin sitten hän voi soittaa takaisin”, Ahmed tiivistää.
Työntekijät tarvitsevat tietoa oikeuksistaan
Ahmedin mukaan on monia syitä sille, miksi maahanmuuttaneet joutuvat työperäisen hyväksikäytön kohteiksi muita useammin. Yksi selittävä tekijä on kulttuurien väliset erot.
”Joissain kulttuureissa työnantajalla on perinteisesti ollut vahvempi asema. Tällöin työntekijät eivät välttämättä osaa vaatia sellaisia oikeuksia, jotka työntekijälle Suomessa kuuluvat.”
Tämän takia Ahmedin mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää lisätä tietoa työntekijän oikeuksista.
Toinen ongelma on, että vaikka työntekijä tunnistaisi ongelmat, hänellä ei ole mahdollisuutta jättää työpaikkaa. Pelkona on, että muita vaihtoehtoja ei ole tässä maassa tarjolla.
Yleisesti Ahmed toivoisi nopeampaa puuttumista työelämän vääryyksiin. Hidas byrokratia laittaa kapuloita rattaisiin. Lisäksi hän peräänkuuluttaa viranomaisten laajaa yhteistyötä.
”Yhteiskunnan pitää reagoida hyväksikäyttöön nopeammin ja tarjota enemmän mahdollisuuksia haavoittuvassa asemassa oleville työntekijöille”, Ahmed sanoo.
Työntekijät eivät usein tunne monimutkaista lainsäädäntöä. Myös Ahmedin täytyy päivittää tietämystään jatkuvasti, jotta hän pysyy lainsäädännön muutoksissa mukana.
Lue lisää Reilu työelämä -hankkeesta Pakolaisavun sivuilta.