Empatialähettiläät: Naomi ja Wanda Holopainen

Empatialähettiläämme Naomi ja Wanda Holopainen ovat yhteiskuntavastuullisuutta ja moninaisuutta yritysmaailmassa edistävä konsulttikaksikko. Heidän tavoitteenaan on normalisoida monimuotoisuus yhteiskunnallisella tasolla empatian ja haavoittuvaisten kulttuurien avulla.

Maailmassa on tällä hetkellä paljon poliittista epävarmuutta. Puhutte paljon epävarmuuden hyväksymisestä osana yhteiskunnallista muutosta. Mitä se tarkoittaa, ja onko empatialla merkitystä tässä muutoksessa?

Ihmisinä tahdomme tehdä kaikesta mitattavaa tehden epävarmasta varmaa. Maailma ja elämä on kutenkin epävarmaa, kuten tämä vuosi on myös meille jokaiselle todistanut.

On tärkeää oppia elämään epävarmuudessa, koska maailmamme muuttuu koko ajan ja muutosta tapahtuu yhä nopeammin. Voidaksemme nojata epävarmuuteen, meidän on harjoiteltava kykyämme olla haavoittuvia.

Haavoittuvaisuus auttaa hyväksymään sisäisen ja ulkoisen epävarmuuden edesauttaen kykyämme toimia tilanteessa, jossa emme tiedä varsinaista lopputulosta. Koronavirus ja sosiaalinen liike ovat olleet hyviä esimerkkejä tulevaisuuden haasteista epävarmuuden kannalta.

Ilmastonmuutos tuo maailmaamme jatkuvaa muutosta ja epävarmuutta. Jotta voimme kehittää maailmaamme kohti toimintamalleja, jotka tukevat kestävää kehitystä, on meidän opittava toimimaan ja olemaan luovia epävarmuudessa.

Luovuus kumpuaa haavoittuvaisuudesta, jolloin olemme kytköksissä aitoon sisäiseen itseemme. Haavoittuvaisuus, rohkeus olla aidosti oma itsemme, auttaa hyväksymään epävarmuudet yksilön sekä yhteiskunnan tasolla. Tämä puolestaan luo tilaa empatialle ja muiden hyväksymiselle sellaisena kuin he ovat.

Olette mukana Suomen Pakolaisavun vaikuttajavapaaehtoisten tiimissä. Miksi vaikuttamistyö pakolaisten oikeuksien puolesta on teidän mielestänne tärkeää?

Moninaisuus ei ole Suomessa uusi asia. Ihmiset ovat liikkuneet ympäri maailman kautta historian. Koska paikan ja ajan määrite ovat tiivistyneet globalisaation ja teknologian myötä, koemme sen vaikutukset kuitenkin eri lailla.

Muutosta tapahtuu koko ajan ja sen tahti vain kiihtyy, joka tulee luomaan uusia yhteiskunnallisia haasteita. Vaikka katukuvamme muuttuu, se ei muuta meidän asenneilmapiiriämme. Kyseessä on suurempi kulttuurinen muutos, jossa suvaitsemisen sijaan pystymme ennemminkin arvostamaan ihmisten erilaisuutta. On meistä kiinni millaisiksi maahanmuuton ja pakolaisuuden seuraukset muotoutuvat, koska kotoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa Suomalaisen yhteiskunnan kanssa – pääsääntöisesti arkisissa kohtaamisissa ja tilanteissa. Meillä jokaisella on vastuu yhdenvertaisen Suomen luomisessa.

Uskomme, että olemme kaikki vaikuttajia omalla tahollamme. Jokainen meistä pystyy edesauttamaan kulttuurin muutosta omassa ympäristössään näyttämällä esimerkkiä. Kuten edesmennyt valmentajamme tahtoi sanoa ”yhden pitää palaa, että muut voivat syttyä.” Tämä on lause, joka on ohjannut meidän tekemistämme jo pienestä asti.

Yrittäjinä edesautatte moninaisuusosaamista ja yhdenvertaisuutta yritysten yhteiskuntavastuullisuuden saralla konsultteina. Mitä mieltä olette suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan?

Lähdimme painottamaan yhteiskunnallista vastuullisuutta monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden kulmalla, koska tulevaisuus on tietämätön ja epävarma. Siksi tarvitsemme enemmän erilaisia perspektiivejä eri taustoista tulevilta ihmisiltä, jotta onnistuisimme kehittämään entistä luovempia ratkaisuja kestävän kehityksen aikakautena.

Nykyiset systeemimme on rakennettu ylläpitämään yhteiskunnallisia valta-asemia ja kapitalismia, jotka ovat molemmat suuria haasteita tiellämme kohti vastuullisuutta. Siksi tarvitsemme ihmisiä eri aloilla kyseenalaistamaan nykyisiä malleja ja olemassa olevia kulttuureja. On tärkeä ymmärtää, että yhdenvertaisuus ja yhteiskunnallinen vastuu ovat suuressa osassa kestävää kehitystä.

Olemme erityisen huolissamme niistä arvoista, jotka valuvat yritysmaailman kapitalismista viestinnän ja markkinoinnin kautta yhteiskuntaamme. Eri instituutiolla ja organisaatiolla, mukaan lukien joukkoviestintä, on suuri vastuu yhteiskunnassamme, koska ne ylläpitävät normeja ja kulttuuria, joissa elämme.

Kuten kuuluisa sanonta kuuluu, on helpompi kuvitella maailman loppu kuin kapitalismin loppu.

Yritysmaailmassa tarvitaan siis hyvin suuria muutoksia, jotta voimme oikeasti liikkua kohti kestävää kehitystä. Tämä pääsääntöisesti lähtee kulttuurimuutoksesta, jossa päästään suuren kasvun tavoittelemisesta johdon mukaiseen kehitykseen. Monesti asiat, jotka meistä tuntuvat eniten välttämättömiltä, ovat juuri ne asiat, joita meidän tulisi kyseenalaistaa ja muuttaa.

Mihin asioihin haluatte vaikuttaa Empatialähettiläinä?

Pyrkimyksemme on luoda yhteiskunnassamme tilaa haavoittuvaisuudelle. Sitä kautta luomme kulttuurin, jossa jokainen ihminen voi tulla kuulluksi ja nähdyksi sellaisenaan kuin hän on. Kulttuurin, jossa jokainen voi olla ylpeästi uniikki oma itsensä. Haavoittuvaisessa kulttuurissa ihmiset tulevat nähdyksi ja kuulluiksi aitoina paljaina itsenään.

Haavoittuvuuden kulttuurilla pystytään omaksumaan erilaisuutta sen sijaan, että vain suvaitaan erilaisuutta. S iksi sen sijaan, että puhuisimme ”meidän ja heidän” eroavaisuuksista, puhumme vain ”meidän” eroavaisuuksista. Olemme kaikki ihmisinä erilaisia.

Kenelle myöntäisit empatiatunnustuksen?

Haluaisimme antaa empatiatunnustuksen eläinkunnalle, koska haluaisimme siirtää empatiapuheen laajemmalle skaalalle. Miten pystymme olemaan empaattisia myös eläinkunnan kanssa?

Jokaisella on uniikkia tietämystä, jopa eläimillä, josta pystyy oppimaan, jos vain olemme valmiita seuraamaan ja kuuntelemaan. Meidän tulisi siirtyä kaikkivaltiuden asemasta ymmärtämään, että olemme osa laajempaa systeemiä. Toivomme, että jossain vaiheessa voisimme päästä eroon ’me’ ja ’te’ asettelusta puhumaan meidän eroista ihmisinä, yhtenä lajina eläinkunnan monimuotoista ryhmää.

Tällä hetkellä emme taistele vain pelastaaksemme luontoa. Taistelemme ihmiskunnan tulevaisuuden ja tulevien sukupolvien puolesta.

Joint Statement: EU Leaders should Uphold Right to Asylum in Europe – 10 steps for the EU to ensure sustainable and rights-based asylum systems

10 steps for the EU to ensure sustainable and rights-based asylum systems In light of ...

12
marras

Kaikki

Empatialähettiläät: Naomi ja Wanda Holopainen

Empatialähettiläämme Naomi ja Wanda Holopainen ovat yhteiskuntavastuullisuutta ja moninaisuutta yritysmaailmassa edistävä konsulttikaksikko. Heidän tavoitteenaan on normalisoida monimuotoisuus yhteiskunnallisella tasolla empatian ja haavoittuvaisten kulttuurien avulla.

Maailmassa on tällä hetkellä paljon poliittista epävarmuutta. Puhutte paljon epävarmuuden hyväksymisestä osana yhteiskunnallista muutosta. Mitä se tarkoittaa, ja onko empatialla merkitystä tässä muutoksessa?

Olette mukana Suomen Pakolaisavun vaikuttajavapaaehtoisten tiimissä. Miksi vaikuttamistyö pakolaisten oikeuksien puolesta on teidän mielestänne tärkeää?

Yrittäjinä edesautatte moninaisuusosaamista ja yhdenvertaisuutta yritysten yhteiskuntavastuullisuuden saralla konsultteina. Mitä mieltä olette suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan?

Mihin asioihin haluatte vaikuttaa Empatialähettiläinä?

Kenelle myöntäisit empatiatunnustuksen?

Blogi: Harjoittelijana kansainvälisessä asiantuntijajärjestössä – syksyn 2024 harjoittelijoiden kokemuksia

Blogi: Pakolaisuuden ei tulisi olla elämänmittainen matka

Autamme maahanmuuttaneita naisia työllistymään uudessa Omalle uralle -hankkeessa

Nataliia ja Anna auttavat ukrainalaisia kuntaan siirtymisessä

Blogi: Uhkaavatko lakiuudistukset työperäistä maahanmuuttoa?

Lausunto luonnokseen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma)

KotoTeko 2024 -tunnustus tulkkauspalveluja tarjoavalle Youpret-sovellukselle

Joint Statement: EU Leaders should Uphold Right to Asylum in Europe – 10 steps for the EU to ensure sustainable and rights-based asylum systems

Empatialähettiläämme Naomi ja Wanda Holopainen ovat yhteiskuntavastuullisuutta ja moninaisuutta yritysmaailmassa edistävä konsulttikaksikko. Heidän tavoitteenaan on normalisoida monimuotoisuus yhteiskunnallisella tasolla empatian ja haavoittuvaisten kulttuurien avulla.

Maailmassa on tällä hetkellä paljon poliittista epävarmuutta. Puhutte paljon epävarmuuden hyväksymisestä osana yhteiskunnallista muutosta. Mitä se tarkoittaa, ja onko empatialla merkitystä tässä muutoksessa?

Olette mukana Suomen Pakolaisavun vaikuttajavapaaehtoisten tiimissä. Miksi vaikuttamistyö pakolaisten oikeuksien puolesta on teidän mielestänne tärkeää?

Yrittäjinä edesautatte moninaisuusosaamista ja yhdenvertaisuutta yritysten yhteiskuntavastuullisuuden saralla konsultteina. Mitä mieltä olette suomalaisesta liiketoimintaympäristöstä ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan?

Mihin asioihin haluatte vaikuttaa Empatialähettiläinä?

Kenelle myöntäisit empatiatunnustuksen?

Kirjaudu