YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään tänään 8.9. Lukutaitopäivänä haluamme juhlistaa ahkeria opiskelijoita, jotka ovat tunneillamme oppineet lukemaan ja laskemaan sekä muistuttaa siitä, että moni tarvitsee vielä apua. Pakolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä konfliktit ovat estäneet monen mahdollisuuden koulunkäyntiin.
Konfliktit ja katastrofit ajavat yhä useamman pois kodistaan ja pakottavat lähtemään kohti turvallisempia elinoloja. Tällöin elämästä tulee selviytymistä: tärkeintä on päästä pois henkeä uhkaavasta tilanteesta, saada katto, tai jokin sen tapainen, pään päälle sekä ruokaa. Koulutus on usein mahdottomuus, kun elämä on vaarassa. Esimerkiksi itsenäistymisestään asti konfliktien riivaamassa Etelä-Sudanissa elämää lamauttava lukutaidottomuus on laajamittaista: vain 27 % väestöstä osaa lukea.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuoreen raportin mukaan yli puolet maailman 7,1 miljoonasta pakolaislapsesta ei ole koulussa. Määrä on järkyttävä, sillä oikeus koulutukseen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Usein kuitenkin unohtuu, että lasten vanhempien tilanne voi olla vielä huonompi. Monet ovat eläneet konfliktialueilla tai pakolaisena vuosikymmeniä, jopa koko elämänsä. Tällöin mahdollisuutta opiskelulle ei ole ollut koskaan.
Aikuisten lukutaidottomuus voi aiheuttaa häpeää
Vuoden 2018 lopussa teimme tutkimuksen Etelä-Sudanista Ugandaan tulleiden pakolaisnaisten keskuudessa. Heistä moni kertoi, kuinka heillä ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia koulutukseen kuin lapsillaan, jotka monilta osin olivat koulutetumpia kuin vanhempansa. Lukutaidottomuudestaan ja koulutuksen puutteesta johtuen naiset kokivat stigmaa sekä tarvetta piilotella sitä, etteivät osanneet kirjoittaa, vaikka olivat lapsiaan vanhempia. Monet tunsivat jopa katkeruutta lapsiaan kohtaan. Se, että lapset osasivat jotain, mitä aikuiset eivät, aiheutti masennusta.
Suomen Pakolaisapu on ainoa Ugandassa pakolaisten keskuudessa toimiva kansainvälinen järjestö, joka on keskittynyt nimenomaan aikuisten lukutaitokoulutukseen. Pakolaisavun koulutuksissa eteläsudanilaiset naiset ovat oppineet lukemaan ja laskemaan. Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa näiden taitojen merkitys on valtava: lukutaidottomana pakolaiset olivat täysin muiden tuen varassa viranomaisten kanssa asioidessaan eikä heillä ollut mahdollisuutta hakea heille kuuluvaa tukea, saati hankkia omaa elinkeinoaan. Lukutaito mahdollisti tämän kaiken. Naiset ovat saaneet myös itseluottamusta sekä paremman sosiaalisen statuksen yhteisössään. ”Sosiaalinen elämäni on muuttunut, koska nyt saamme tietoa ja kunnioitusta”, eräs nainen kertoi. Monet naiset ovat lukutaidon myötä nousset yhteisönsä sosiaalisessa hierarkiassa ja saaneet esimerkiksi merkittävän tehtävän kirkkonsa tai klaaninsa sisällä.
Vuoden 2019 teemana monikielisyys
Tänä vuonna lukutaitopäivän teemana on lukutaito ja monikielisyys, joka on myös huomioitu Pakolaisavun opetustoiminnassa. Uganda on Afrikan suurin ja maailman kolmanneksi suurin pakolaisten vastaanottajamaa asuttaessaan 1,3 miljoonalla pakolaista. Vaikka Ugandaan tulevat pakolaiset ovat kotoisin pääosin Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta, ovat he eri heimoista ja puhuvat äidinkielenään eri kieliä.
Tutkimusten mukaan oppiminen omalla äidinkielellä on tehokkaampaa kuin kielellä, jota opiskelija on joutunut oppimaan toisena kielenään. Tämä korostuu lukemaan ja kirjoittamaan oppiessa: lukutaidon peruspalikoita opeteltaessa opiskelijan aivot joutuvat valtavan paineen alle, mikäli niiden pitää uuden taidon oppimisen lisäksi hyödyntää toista opittua taitoa.
Pakolaisavun opetusta on annettu omalla äidinkielellä Ugandassa jo 22 vuoden ajan, ja pyrimme tarjoamaan opetusta mahdollisimman monelle heidän omalla äidinkielellään. Tämän vuoksi koulutuksemme Ugandassa tapahtuu 12 eri kielellä: käytössä olevat kielet ovat dinka, madi, peri, bari, arabi, lolubo, nuer, acholi, lotuku, swahili, runyoro ja kirundi.
Monilla ei myöskään ole muuta mahdollisuutta kuin kommunikoida omalla äidinkielellään, sillä he eivät ole koskaan saaneet mahdollisuutta oppia muita kieliä. Yksi heistä on Vivian, joka saapui Ugandaan 24-vuotiaana kolmen lapsen äitinä Etelä-Sudanista osaten vain äidinkieltään periä. Konfliktien takia hän ei ollut koskaan päässyt kouluun eikä osannut lukea tai kirjoittaa. Pakolaisavun kursseilla Vivian ei ainoastaan oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, vaan nämä taidot hallitessaan hän pystyi opiskelemaan englantia sekä taloustaitoja. Näiden taitojen avulla Vivian perusti oman pienen yrityksen ja kykeni hankkimaan perheellensä elannon.
Lukutaito todella on avain omien haaveiden saavuttamiselle. Lukutaitopäivää juhlistetaan nyt jo 52. kertaa – pidetään huoli, että jatkossa sitä voi juhlistaa lukemalla yhä useampi!
P.S. Tiesitkö, että Ugandassa on käynnissä ennennäkemätön pakolaiskriisi? Sinä voit auttaa. Lue lisää: pakolaisapu.fi/lahjoita/ugandan-pakolaiskriisi/.