Ugandan pakolaiskriisi

Uganda on ottanut vastaan lähes 1,3 miljoonaa pakolaista naapurimaistaan Etelä-Sudanista ja Kongosta. Alkukesästä tilanne Kongon demokraattisessa tasavallassa on kärjistynyt entisestään ja pelkästään heinäkuussa yli 11 000 pakolaista pakeni Ugandaan. Tilanne Ugandan pakolaisasutusalueilla on kriittinen.

Lahjoita heti

1,313,802

pakolaista Ugandassa 

838,323

pakolaista Etelä-Sudanista

365,883

pakolaista Kongosta

Yli 19 000 Kongon pakolaista on saapunut Ugandaan kesän alusta lähtien jo ylikuormitetuille asutusalueille ja vastaanottokeskuksiin. Kongon demokraattisen tasavallan koillisosissa sijaitsevien hema- ja lendu-ryhmien väliset uudet yhteenotot ovat ajaneet yli 507 ihmistä päivässä Ugandaan. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisen neljän viikon aikana.

Pakolaiset kertovat äärimmäisestä julmuudesta Kongon konfliktissa. Armeijaryhmien kuvaillaan hyökkäävän kyliin, polttavan ja ryöstävän taloja sekä tappavan miehiä, naisia ja lapsia. Useimmat ihmiset pakenevat Ugandaan Albertinjärven yli Iturin maakunnasta. Lähes kaksi kolmasosaa paenneista on alle 18-vuotiaita lapsia.

Pakolaiset kertovat, että Ugandaan on tulossa pian lisää ihmisiä. Osan pakoa ovat kuitenkin estäneet aseelliset ryhmät, kun taas toiset yrittävät epätoivoisesti kerätä rahaa matkaa varten.

Uganda 

Afrikan suurin pakolaiskriisi

  • Uganda on kehittyvä maa. Vuonna 2017 bruttokansantulo per asukas oli 667 dollaria. Ugandassa on asukkaita noin 45,8 miljoonaa (2019).
  • Uganda on maailman kolmanneksi  eniten pakolaisia vastaanottava maa Turkin ja Pakistanin jälkeen. Kesäkuussa 2019 Ugandassa oli 1,29 miljoonaa pakolaista.
  • Kokonaismäärän pelätään nousevan huomattavasti vielä tänä vuonna, koska pakolaisia on tulossa lisää sekä Kongosta että Etelä-Sudanista. Etelä-Sudanissa kärsitään nälänhädästä, ja Kongossa taistellaan nyt myös seuduilla, joilla ennen oli vakaata.
  • Uganda on onnistunut ylläpitämään Afrikan, tai jopa koko maailman, edistyksellisintä pakolaispolitiikkaa lisääntyvistä pakolaismääristä huolimatta.
  • Tavoitteena on, että jokainen pakolaisperhe saisi oman maatilkun voidakseen rakentaa majan ja viljellä oman ruokansa. Pakolaiset saavat myös liikkua ja työskennellä vapaasti maassa. Ilman ulkopuolista rahoitusta ja tukea tällaista politiikkaa on mahdotonta ylläpitää.
Kongolainen pakolaisnainen Chantal ja hänen lapsensa

Ugandan vastaanottotilat vakavasti ylikuormitettuja

 vastaanottotilat

vakavasti

ylikuormitettuja

Ugandassa kauttakulku- ja vastaanottotilat ovat hyvin ylikuormitettuja. Suurin osa pakolaisista kuljetetaan Kagoman vastaanottokeskukseen. Keskuksessa on tällä hetkellä noin 4 600 uutta asukasta – 1 600 enemmän kuin sen suunniteltu kapasiteetti sallisi. Uusien tulokkaiden määrä on niin suuri, etteivät avustustyöntekijät kykene auttamaan kaikkia. Suojaa ja peruspalveluita tarvitaan kipeästi.

Uusien tulokkaiden määrä on niin suuri,

etteivät avustustyöntekijät kykene auttamaan kaikkia.

Lisäksi tarvitaan busseja ja kuorma-autoja pakolaisten kuljettamiseen rajapisteiden vastaanottokeskuksista asutusalueille. Monet pakolaiset tarvitsevat myös välitöntä psykososiaalista hoitoa ja neuvontaa traumojen takia. Jo ylikuormitetut ja vajaakuntoiset koulut tarvitsevat merkittävää tukea uusien tulokkaiden koulutustarpeiden täyttämiseksi

Mitä Pakolaisapu tekee?

Pakolaisapu on toiminut Ugandassa jo yli 20 vuotta. Vaikka Ugandaan tulevat pakolaiset ovat naapurimaista, maiden välillä on valtavia eroja.  Jotta pakolaiset pystyisivät itsenäistymään ja sopeutumaan, he tarvitsevat koulutusta. Pakolaisapu tarjoaa luku- ja laskutaitokoulutusta, koulutusta kestävissä maanviljelytekniikoissa, yrittäjäkoulutusta sekä englannin kielen opetusta.

Koulutuksen avulla pakolaiset rakentavat omavaraisuuttaan ja vähentävät riippuvuuttaan humanitaarisesta avusta. Ilman koulutusta ja sen tuomaa omavaraisuutta Ugandan edistyksellistä ja avokätistä pakolaispolitiikkaa olisi hyvin vaikeaa ylläpitää.

Ilman koulutusta Ugandan edistyksellistä pakolaispolitiikkaa

olisi hyvin vaikeaa ylläpitää.

Pakolaisten kokonaismäärän Ugandassa pelätään nousevan huomattavasti vielä tänä vuonna, koska pakolaisia on tulossa lisää sekä Kongosta että Etelä-Sudanista. Tukemalla työtämme varmistat, että apua tarvitsevat saavat suojelua. Pienikin summa auttaa valtavasti.

Lahjoita heti Liity kuukausilahjoittajaksi

Miksi ihmiset pakenevat?

KONGON KONFLIKTI

  • Kongon demokraattinen tasavalta on Afrikan toiseksi suurin maa. Maa on ollut konfliktissa vuosikymmeniä.
  • Kongon demokraattinen tasavalta on tunnettu paradoksien maana, sillä maassa on runsaasti luonnonvaroja, mutta sen asukaat kuuluvat maailman köyhimpiin.
  • Vaikka Kongon demokraattisessa tasavallassa on valtavia määriä öljyä, timantteja, kultaa ja muita luonnonvaroja, suurin osa väestöstä, noin 64 prosenttia, elää Maailmanpankin arvioiden mukaan äärimmäisessä köyhyydessä.
  • Kongo on kärsinyt pitkään erilaisista sisäisistä konflikteista, joista osa on etnispohjaisia, osa liittyy esimerkiksi taisteluun luonnonvarojen hallinnasta. Maan hallitus on heikko eikä pysty pitämään yllä turvallisuutta valtavassa maassa.
  • 2,1 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan vuosina 2017 ja 2018. Noin 7,7 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa, mukaan lukien yli 2 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, jotka kärsivät vakavasta akuutista aliravitsemuksesta.
  • Viime aikoina levottomuuksia ovat lisänneet joulukuun lopulla järjestetyt presidentinvaalit, joita lykättiin kaksi vuotta, koska presidentti Joseph Kabila ei suostunut astumaan vallasta.

Miksi ihmiset pakenevat?

ETELÄ-SUDANIN KONFLIKTI

  • Noin 11 miljoonan asukkaan Etelä-Sudan itsenäistyi 2011. Se on yksi maailman köyhimmistä maista.
  • Vuonna 2013 maassa puhkesi sisällissota, ensin dinka- ja nuer-heimojen välille. Sota on sittemmin monimutkaistunut.
  • Etelä-Sudanin pakolaiskriisiä kuvaillaan pahimmaksi sitten Ruandan kansanmurhan vuonna 1994.
  • Yli 380 000 ihmisen arvioidaan viimevuotisen raportin mukaan kuolleen väkivallan, tautien ja nälänhädän seurauksena.
  • Yli 4,5 miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan ja noin 7 miljoonaa ihmistä Etelä-Sudanissa ei tiedä, mistä saa seuraavan ateriansa.
  • 80 % Etelä-Sudanin pakolaisista on naisia ja lapsia.
  • Etelä-Sudanin koulutustaso oli alhainen jo ennen sotaa, jolloin yli 70 % aikuisesta väestöstä ei osannut lukea tai kirjoittaa. Sisällissodasta johtuen tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan.
  • Asiantuntijoiden mukaan laaja lukutaidottomuus on jopa lietsonut vihapuhetta ja konfliktia, sillä harva lukutaidoton pystyy tarkistamaan, pitävätkö heidän kuulemansa tiedot ja huhut paikkansa.