Maailman pakolaismäärä jälleen ennätyslukemaan – 37 000 ihmistä joutuu jättämään kotinsa joka päivä

Naiset laittavat ruokaa avotulella Adjumanin pakolaisasutusaleelta Ugandasta

Maailman pakolaispäivää vietetään huomenna 20. kesäkuuta. Pakolaisten määrä on noussut jälleen uuteen ennätykseen, kun 70,8 miljoonaa oli joutunut jättämään kotinsa vuoden 2018 lopussa, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Global Trends -raportti.

Maailman kotinsa jättäneiden määrä on noussut dramaattisesti viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2011 lopussa 42,5 miljoonaa joutui UNHCR:n mukaan jättämään kotinsa, joten kotinsa tahtomattaan jättäneiden määrä on noussut seitsemässä vuodessa yli viisi kertaa Suomen väkiluvun verran.

Kotinsa tahtomattaan jättäneiden määrä nousi edellisestä vuodesta, joka oli myös ennätysvuosi, yli 2 miljoonaa. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen esittää kasvusta vakavan huolensa: ”Vaikka elämme Euroopassa historiamme pisintä yhtäjaksoista rauhan aikaa, emme saa unohtaa, että muualla maailmassa tilanne on hyvin erilainen. Ennätysmäärä ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa konfliktin, vainon tai väkivaltaisuuksien takia. Tämä on ennätys, johon ei olisi koskaan pitänyt yltää.”

Kotinsa tahtomattaan jättäneistä 41,3 miljoonaa pakeni kotimaansa sisällä. 25,9 oli virallisesti pakolaisiksi rekisteröityjä ja 3,5 miljoonaa turvapaikanhakijoita.

Vain harva kotinsa jättäneistä päätyy Eurooppaan, saati Suomeen. ”Pakolaisten tilanteen helpottaminen vaatii poliittisia ratkaisuja. Maailman paenneista 84 % on kehittyvissä maissa ja suurin osa pakenee joko kotimaansa sisällä tai naapurimaahansa. Kehitysyhteistyöllä Suomi voi puuttua konfliktien juurisyihin. Sen lisäksi meidän tulee varmistaa, että Suomi ja EU pystyvät vastaamaan niiden hätään, jotka ovat jo joutuneet lähtemään. Pakolaisten vastaanotto turvallisten reittien, kuten perheenyhdistämisen tai pakolaiskiintiön kautta on ensisijaisen tärkeää. Kehittämällä EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää esimerkiksi vastuunjaon kautta voimme vähentää tarvetta ihmissalakuljettajien hengenvaarallisille reiteille”, Lehtinen toteaa.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa pakolaisten lähtösyihin. Lisäksi on keskeistä tukea pakolaisten vastaanottajamaita, jotta sopeutuminen uuteen maahan on mahdollista. Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia Suomen lisäksi Turkissa, Myanmarissa ja Ugandassa, jossa on 1,2 miljoonaa pakolaista, vaikka maa kuuluu YK:n mukaan maailman vähiten kehittyneisiin maihin. Pakolaisavun tuella autetaan esimerkiksi Etelä-Sudanista ja Kongon demokraattisesta tasavallasta paenneita sopeutumaan uuteen kotimaahan ja hankkimaan elantonsa. ”Jos Ugandan kaltainen valtio pystyy ottamaan vastaan ja tarjoamaan uuden alun näin valtavalle määrälle paenneita, on EU-maidenkin pystyttävä parempaan”, Lehtinen jatkaa.

Suomeen turvapaikanhakijoita saapuu yhä vähemmän. Vuoden 2018 aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin yli 4 500, joista noin 2 100 oli uusintahakemuksia.

Maailman pakolaispäivänä halutaan kiinnittää huomio tahtomattaan kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten oikeuksiin. Maailman pakolaispäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2001.

Lue koko UNHCR:n raportti täältä: www.unhcr.org/statistics/unhcrstats/5d08d7ee7/unhcr-global-trends-2018.html