YHDISTYKSEN HALLINTO

Tällä sivulla kerromme, miten yhdistystä johdetaan.

Yhdistyksen toimintaa johtaa yhdistyksen hallitus.

Hallitukseen kuuluu

• puheenjohtaja
• varapuheenjohtaja
• sihteeri
• rahastonhoitaja
• muita hallituksen jäseniä.

Hallituksen toiminnan pitää olla reilua, demokraattista ja sääntöjen mukaista.
Hallitus myös varmistaa, että yhdistys toimii lain mukaan. Hallituksen täytyy kohdella
jäseniä tasapuolisesti. Lisäksi hallituksella ei saa olla sellaisia erityisiä etuja,
joita ei ole muilla yhdistyksen jäsenillä.

Yhdistyksen jäsenet sekä luottamushenkilöt ja toimihenkilöt

Jäsen 

Yhdistyksessä päätösvalta on jäsenillä. Se tarkoittaa, että jäsenillä on oikeus osallistua kokouksiin,
äänestää ja vaikuttaa siihen, mitä yhdistyksessä tapahtuu. Jäsen ei ole kuitenkaan vastuussa
yhdistyksen päätöksistä. Esimerkiksi jos jokin yhdistyksen päätös johtaa siihen, että yhdistyksen
rahat loppuvat, jäsenen ei tarvitse antaa omaa rahaa yhdistykselle.

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tasa-arvoisia. Jäsenen ei ole pakko ottaa vastaan yhdistyksen
luottamustehtäviä. Jäsen voi käyttää yhdistyksen palveluita, mutta hänen ei ole pakko osallistua
yhdistyksen toimintaan. Lisäksi jäsenellä on oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin, mutta ei
hallituksen pöytäkirjoihin. Jos yhdistyksen päätökset rikkovat lakia tai jäsenen oikeuksia,
hän voi viedä asian oikeuteen.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Yhdistyksen puheenjohtajistoon kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Heidän täytyy olla
yli 18-vuotiaita. Heillä täytyy olla Suomessa osoite ja oleskelulupa. Yhdistyksen puheenjohtajien täytyy
olla luotettavia. Lisäksi heidän omat raha-asiansa täytyy olla kunnossa. Se tarkoittaa, että heillä ei
saa olla velkoja ulosotossa.

Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan sijainen, kun hän on poissa.

Puheenjohtajan tehtävät:

• johtaa hallituksen ja toimihenkilöiden työtä
• huolehtii, että yhdistystä kehitetään
• pitää yhteyttä ulkopuolisiin, kuten yhteistyökumppaneihin
• osallistuu yhdistyksen toimintaan
• allekirjoittaa yhdistyksen asiakirjoja, jos säännöissä ei ole sovittu muuta
• allekirjoittaa yhdistyksen viralliset ilmoitukset, kuten perustamisilmoitukset.

Sihteeri 

Sihteerin tehtävät:

• kirjoittaa pöytäkirjat hallituksen kokouksissa
• tekee ilmoitukset viranomaisille, esimerkiksi jos yhdistyksen tiedot muuttuvat
• kirjoittaa ensimmäisen version yhdistyksen toimintakertomuksesta
• pitää jäsenrekisteriä.

Taloudenhoitaja tai rahastonhoitaja  

• Taloudenhoitajan ja rahastonhoitajan tehtävät:
• osallistuu yhdistyksen talouden suunnitteluun yhdessä hallituksen kanssa
• hoitaa yhdistyksen taloutta hallituksen ohjeiden mukaan
• esittelee talousasiat hallitukselle kokouksessa
• pienissä yhdistyksissä tekee kirjanpidon
• suurissa yhdistyksissä seuraa taloustilannetta, jos yhdistyksellä on ulkopuolinen kirjanpitäjä.

Toimihenkilöt  

Toimihenkilöt työskentelevät yhdistyksessä, mutta he eivät ole hallituksen jäseniä.
Hallitus yleensä valitsee heidät. Toimihenkilöt auttavat yhdistyksen toiminnassa.
Esimerkiksi toimihenkilöitä valitaan usein ohjaamaan työryhmiä.

Toiminnanjohtaja tai pääsihteeri

Toiminnanjohtaja tai pääsihteeri johtaa yhdistyksen toimintaa. Kaikilla yhdistyksillä ei ole
toiminnanjohtajaa tai pääsihteeriä. Silloin hallituksen puheenjohtaja johtaa yhdistyksen toimintaa.
Toiminnanjohtaja tai pääsihteeri on yleensä yhdistyksissä, jotka toimivat ammattimaisesti.

Jos toiminnanjohtaja tai pääsihteeri on yhdistyksen palkattu työntekijä, hänen työnantajansa on hallitus.
Silloin hän ei voi olla samaan aikaan hallituksen jäsen.

Toiminnanjohtajan tai pääsihteerin tehtävistä sovitaan kirjallisesti esimerkiksi yhdistyksen säännöissä
ja työsopimuksessa. Lisäksi sovitaan, millaisia päätöksiä hän voi tehdä yhdistyksessä.

Toiminnanjohtaja tai pääsihteeriä koskee sama työlainsäädäntö kuin muitakin työntekijöitä.
Hänellä voi kuitenkin olla joitain poikkeuksia, kuten pidempi irtisanomisaika tai joustavampi työaika.

Toiminnanjohtajan ja pääsihteerin tehtävät:

• johtaa yhdistyksen päivittäistä toimintaa ja hallintoa
• tekee yhteistyötä hallituksen puheenjohtajan kanssa
• valmistelee hallituksen kokoukset
• osallistuu hallituksen kokouksiin, jos hallitus on päättänyt niin
• antaa hallitukselle tietoja yhdistyksen toiminnasta.

Jos yhdistyksen säännöissä on niin määrätty, toiminnanjohtaja tai pääsihteeri voi allekirjoittaa
yhdistyksen asiakirjoja. Asiakirjoja voivat olla esimerkiksi sopimukset ja viralliset kirjeet.

Toiminnantarkastaja 

Toiminnantarkastaja on henkilö, joka tarkistaa, että yhdistys toimii ja käyttää rahaa
sääntöjen ja lakien mukaan.

Toiminnantarkastajan täytyy tuntea taloutta ja lakeja hyvin. On tärkeää, että hän voi
kertoa yhdistykselle mielipiteensä vapaasti niin, että ulkopuoliset eivät voi vaikuttaa siihen.
Siksi toiminnantarkastajana ei voi olla yhdistyksen hallituksen jäsen tai toimihenkilö.

Yhdistyksen jäsen voi olla toiminnantarkastaja. Hänen täytyy olla yli 18-vuotias.
Lisäksi hänen täytyy olla täysivaltainen eli hänen täytyy pystyä hoitamaan itsenäisesti
taloudellisia ja oikeudellisia asioita. Hän ei voi olla konkurssissa.

Toiminnantarkastajan tehtävät:

• tarkistaa, että yhdistyksen hallinto toimii lakien ja sääntöjen mukaan
• varmistaa, että kirjanpito ja tilinpäätös ovat kunnossa
• tarkistaa ovatko hallituksen saamat edut oikeudenmukaisia, kuten kokouspalkkiot
• tarkistaa, että hallituksen jäsenet eivät käytä yhdistyksen rahoja itsensä tai perheidensä hyväksi
• tarkistaa, että kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti.

Yhdistyksen hallituksen täytyy auttaa toiminnantarkastajaa. Ennen yhdistyksen vuosikokousta,
hallituksen täytyy antaa toiminnantarkastajalle kaikki tärkeät asiakirjat, kuten tilinpäätös ja toimintakertomus.
Asiakirjat täytyy antaa muutama viikko ennen kokousta. Silloin toiminnantarkastaja ehtii tarkistaa asiakirjat
ja kirjoittaa toiminnantarkastuskertomuksen yhdistyksen kokousta varten.

Yhdistyksellä täytyy olla toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.
Yhdistyksen jäsenet valitsevat toiminnantarkastajan yhdistyksen kokouksessa.

Tilintarkastaja 

Tilintarkastaja tarkistaa, että yhdistyksen rahankäyttö on oikein ja lainmukaista.
Hän on ulkopuolinen henkilö, joka ei ole yhdistyksen hallituksen jäsen tai toimihenkilö.

Yhdistykselle täytyy valita tilintarkastaja,

• jos yhdistyksen varat eli taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
• jos yhdistyksen tulot ovat yli 200 000 euroa vuodessa
• jos yhdistyksessä on töissä yli kolme henkilöä
• jos yhdistys saa paljon ulkopuolista rahoitusta, kuten avustuksia tai lahjoituksia.
• Jos nämä rajat eivät ylity, yhdistykselle valitaan vain toiminnantarkastaja.

Huomaa, että yhdistyksen tuloihin ei lasketa yleisavustuksia, joita yhdistys on ehkä saanut.
Yleisavustuksia ovat avustukset, joita yhdistys käyttää esimerkiksi vuokraan ja palkkoihin.

Kuka päättää yhdistyksen asioista?

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous on tilaisuus, jossa jäsenet päättävät yhdistyksen tärkeistä asioista,
kuten tilinpäätöksestä, budjetista ja hallituksesta. Jäsenet täytyy kutsua kokoukseen yhdistyksen
sääntöjen mukaan, esimerkiksi kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Vuosikokouksia voidaan pitää
yksi tai kaksi kertaa vuodessa.

Jos yhdistyksellä on yksi vuosikokous, silloin kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• toimintasuunnitelma ja budjetti
• edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös.

Jos nämä hyväksytään, edellisen vuoden hallitukselle annetaan vastuuvapaus. Se tarkoittaa, että
jäsenet päättävät, että edellinen hallitus ei ole enää vastuussa yhdistyksen taloudesta tai toiminnasta.
Tämän jälkeen yhdistykselle valitaan uusi hallitus, puheenjohtaja ja toiminnantarkastaja.

Jos vuosikokouksia on kaksi, silloin

• kevätkokouksessa käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös
• syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä
  valitaan uusi hallitus, puheenjohtaja ja toiminnantarkastaja.

Hallitus

Yhdistyksen hallitus hoitaa yhdistyksen asioita ja on vastuussa päätöksistään.
Hallitus tekee toimintasuunnitelman ja budjetin vuosikokousta varten. Kun vuosikokous hyväksyy ne,
hallitus huolehtii, että suunnitelma toteutuu. Hallitus ei voi itse muuttaa sääntöjä, suunnitelmia tai budjettia,
jotka vuosikokous on hyväksynyt.

Hallituksen kokoukset 

Hallitus voi itse päättää, milloin se pitää kokouksensa. Sen täytyy kuitenkin ottaa huomioon
yhdistyksen säännöt ja käsitellä asiat sääntöjen mukaan.

Hallituksen jäsenet 

Hallituksen jäsenen tehtävät:

• tutustuu yhdistyksen perustehtävään, sääntöihin ja historiaan
• tutustuu yhdistykseen suunnitelmiin
• tuntee edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös
• tuntee yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio
• on rehellinen ja hoitaa sovitut asiat.

Kenellä on vastuu yhdistyksessä?

Yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt ovat vastuussa yhdistyksen toiminnasta ja päätöksistä.
Yhdistyksen jäsenet eivät ole vastuussa päätöksistä.

Jos luottamushenkilö menettää luottamuksen, hänet voidaan erottaa. Luottamushenkilöitä ovat
esimerkiksi hallituksen jäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Luottamushenkilön erottaa
se taho, joka on hänet valinnut, esimerkiksi hallitus tai vuosikokous.

Yhdistyksen työntekijää ei voi erottaa samalla tavalla kuin luottamushenkilöitä.
Työlainsäädäntö määrää, miten työntekijä voidaan erottaa.

Jos hallituksen jäsenet, toimihenkilöt, toiminnantarkastaja tai yhdistyksen jäsenet ovat tahallaan
aiheuttaneet vahinkoa yhdistykselle, he voivat joutua maksamaan vahingonkorvauksia.
Jos useampi henkilö on vastuussa vahingosta, he maksavat korvauksia sekä omasta että muiden puolesta.

Lue yleiskielellä Finlex-sivustolta tilintarkastajan velvollisuudesta korvata vahinko.

Yhdistyshallinnon sanasto

Budjetti eli talousarvio 

Budjetti on suunnitelma, joka kertoo, kuinka paljon yhdistys käyttää rahaa vuoden aikana.
Hallitus tekee talousarvion joka vuosi. Yhdistyksen vuosikokous hyväksyy sen.

Esityslista

Esityslista on lista asioista, joita käsitellään kokouksessa. Esityslista tehdään valmiiksi ennen kokousta.

Jäsenrekisteri 

Jäsenrekisteri on lista, johon yhdistys kirjoittaa vähintään jäsenten nimet ja kotipaikat.
Yhdistyksen hallitus pitää jäsenrekisteriä.

Kirjanpito 

Kirjanpito pitää yhdistyksen talouden järjestyksessä. Kirjanpidosta huolehtii joko taloudenhoitaja
tai ulkopuolinen kirjanpitäjä.

Pöytäkirja

Kokouksesta kirjoitetaan aina pöytäkirja, joka sisältää kokouksen asiat ja päätökset.
Pöytäkirja tarkastetaan ja allekirjoitetaan.

Tilinpäätös

Tilinpäätös on yhteenveto yhdistyksen taloudesta tietyn ajan lopussa, esimerkiksi vuoden lopussa.
Se kertoo, kuinka paljon yhdistyksessä on ollut tuloja, ja mihin rahaa on käytetty.
Tilinpäätöksessä näkyy myös, onko yhdistys tehnyt voittoa vai tappiota.

Toimintakertomus

Toimintakertomuksessa hallitus kertoo, mitä yhdistys on tehnyt edellisen vuoden aikana.

Toimintasuunnitelma

Yhdistyksen hallitus tekee toimintasuunnitelman joka vuosi. Siinä se kertoo,
mitä se aikoo tehdä seuraavana vuonna.

Yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen säännöt ohjaavat yhdistyksen toimintaa. Yhdistyslaki kertoo, mitä asioita
säännöissä pitää olla.

Yhdistyslaki

Suomen yhdistyslaki määrää sekä rekisteröityjä että rekisteröimättömiä yhdistyksiä.

Lue yleiskielellä Suomen yhdistyslaista Finlex-sivustolta.

Yhdistysrekisteri 

Yhdistysrekisteri on lista, jossa on kaikki Suomen rekisteröidyt yhdistykset.
Sitä ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus.