PAKOLAISUUS SUOMESSA
Maailmassa on yli 120 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä. Heistä valtaosa pakenee oman kotimaansa sisällä ja heistä, jotka ylittävät valtioiden rajoja, suurin osa pakenee naapurimaihin. Suomeen maailman paenneista tulee vain murto-osa.
Pakolaisten määrä Suomessa
Maahanmuuttoviraston mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2020 Suomessa asui yhteensä 444 031 ulkomaalaistaustaista eli henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Heistä 83 % on syntynyt ulkomailla ja 17 % on syntynyt Suomessa.* Pakolaistaustaisia heistä on vain murto-osa.
(*Lähde: Tilastokeskus)
Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolisesta valtiosta. Pakolaisille on myönnetty turvapaikka, sillä heillä on perusteltu syy joutua vainotuksi.
Pakolaiset tulevat Suomeen joko uudelleensijoittamisen, eli kiintiöjärjestelmän kautta, tai turvapaikanhakijoina. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on Suomessa vielä kansainvälisesti tarkasteluna kohtalaisen uusi ilmiö. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen vuonna 1973 Chilestä. 1970-luvun lopulla Suomi otti vastaan noin 500 vietnamilaispakolaista. Kuitenkin valtaosalle suomalaisista pakolaisuus tuli tutuksi vasta ensimmäisten suurten somalialaisten pakolaisryhmien saapumisen myötä 1990-luvun alussa.
Turvapaikanhakijat Suomessa
Vuoden 2024 syyskuuhun mennessä turvapaikkaa Suomesta on hakenut 2 222 henkilöä, joista myönteisiä päätöksiä on ollut 1 169. Vuonna 2023 turvapaikkaa Suomesta haki 5 372 ihmistä, joista myönteisiä päätöksiä oli 1571. Tämän lisäksi Suomeen saapui tuolloin 1 342 kiintiöpakolaista, kun puolestaan vuonna 2024 määrää on laskettu merkittävästi ja valittuja kiintiöpakolaisia suunnitellaan otettavan vain 500 henkilöä.
Vuoden 2022 ja 2023 maahanmuuton tilastoihin vaikutti merkittävästi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Vuoden 2023 aikana Suomessa jätettiin yhteensä 19426 tilapäisen suojelun hakemusta ja tilapäistä suojelua myönnettiin 18969 Ukrainasta paenneelle.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen 32 476, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Turvapaikkahakemusten määrä kuitenkin laski huomattavasti seuraavina vuosina, ja on ollut sen jälkeen muutamia tuhansia vuodessa.
Kiintiöpakolaisjärjestelmä
Suomi vastaanottaa pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä uudelleensijoittamisjärjestelmän kautta. Kiintiöpakolaisiksi valitaan henkilöitä, joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi turvallisempiin maihin. Kiintiöpakolaisten joukossa on usein erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia, vammaisia henkilöitä sekä väkivallan ja kidutuksen uhreja.
Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan.
Vuosina 2001–2019 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä oli 750 henkilöä vuodessa. Vuodesta 2020 alkaen määrä on noussut tasaisesti ja ollut vuosia yli tuhannessa. Tämän vuoksi vuoden 2024 päätös kiintiöstä on poikkeuksellinen. Suomen määrät ovat kuitenkin korkeimmillaankin pieniä, sillä esimerkiksi Ruotsin pakolaiskiintiö on 5 000 henkilöä.