Kriisit ja katastrofit heikentävät tasa-arvoa ja luovat naisille ja tytöille erityisiä haasteita. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaatii naisten määrän ja aseman vahvistamista humanitaarisessa työssä, vetoavat suomalaisjärjestöt EU-puheenjohtajamaana toimivaan Suomeen.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt vaativat maailman humanitaarisen työn päivänä 19. elokuuta, että naisten rooli ja merkitys humanitaarisessa työssä on tunnistettava ja että naisten määrää ja asemaa on vahvistettava humanitaarisessa työssä.
Humanitaariset kriisit voimistavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja heikentävät tyttöjen ja naisten asemaa. Tytöt ja naiset kohtaavat kriisien aikana sukupuolittuneita ongelmia, kun seksuaalinen väkivalta lisääntyy, lapsiavioliittojen määrä kasvaa, äitiyteen liittyvät terveyspalvelut heikkenevät ja tyttöjen koulunkäynti vähenee.
Humanitaaristen kriisien vaikutus naisiin ja tyttöihin on kasvussa, sillä tulevaisuudessa sekä konfliktien että luonnonkatastrofien määrän ennustetaan kasvavan. Maailman humanitaarisen avun tarve on jo nyt ennätyksellisen suuri: lähes 132 miljoonaa ihmistä 42 maassa on humanitaarisen avun tarpeessa.
Naiset nähdään usein vain kriisien uhreina, mikä vaikuttaa voimakkaasti humanitaarisen avun suunnitteluun ja toteutukseen. Naiset ovat kuitenkin avainasemassa myös humanitaarisen työn tekijöinä sekä yhteisöjen toimintakyvyn ylläpitäjinä. Erityisesti paikallisten naisten ja naisjärjestöjen rooli on konflikti- ja katastrofitilanteissa ensiarvoisen tärkeä.
”Kun humanitaarisen työn toteutuksen ja suunnittelun kaikilla tasoilla on mukana naisia, saadaan esille marginalisoituihin ihmisryhmiin liittyviä ongelmia, kuten kuukautisterveyteen, äitiyteen tai seksuaaliseen väkivaltaan liittyviä haasteita. Ilman naistyöntekijöitä ne jäisivät todennäköisesti näkymättömiin”, arvioi Plan International Suomen humanitaarisen työn ohjelmapäällikko Kaisa Huhtela.
Kun naisia, erityisesti paikallisia naisia, on mukana humanitaarisen työn tekijöinä, työ on tutkitusti tehokkaampaa kuin ilman naisten osallisuutta. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon huomioiminen parantaa humanitaarisen työn tehokkuutta kaikkien avunsaajien näkökulmasta.
Suomella on tärkeä rooli tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämisessä kriisitilanteissa. Suomi on sitoutunut nostamaan EU-puheenjohtajuuskaudellaan seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivaltaan puuttumisen kriisitilanteissa yhdeksi humanitaarisen työn painopisteistään. Tämä onnistuu vain, mikäli naisten aktiivinen rooli humanitaarisessa työssä vahvistuu.
”Kun naistyöntekijöiden määrä humanitaarisessa työssä kasvaa ja sukupuolten tasa-arvoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota, voimme varmistaa, että naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin myös humanitaaristen kriisien aikana”, Huhtela sanoo.
Suomalaisista järjestöistä humanitaarista työtä tekevät Suomen Pakolaisapu ry, Suomen World Vision, Fida, Pelastakaa Lapset ry, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Suomen Lähetysseura, Lääkärit Ilman Rajoja ja Plan International Suomi.