Lausunto rajamenettelyn käyttöönottamisesta Suomen Pakolaisapu

Sininen logo, jossa juuret ja lehtiä, ja sininen Suomen Pakolaisapu -teksti violetilla taustalla.

Suomen Pakolaisapu on antanut 26.2.2024 lausunnon ulkomaalaislain muuttamisesta ja laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta rajamenettelyn käyttöönottamiseksi.

(VN/22620/2023)

Esityksen tarkoituksena on tehdä tarvittavat muutokset ulkomaalaislakiin EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöön ottamiseksi Suomessa. Rajamenettely on turvapaikkamenettely, jossa tietyt kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset voidaan tutkia hakijoiden ollessa rajalla, kauttakulkualueella tai niiden läheisyydessä menettelyn ajan.

Suomen Pakolaisavun lausunto pdf-muodossa

Pakolaisavun huomioita rajamenettelyn soveltamisesta

Rajamenettelyssä turvapaikkahakemuksen vastaanottava rajaviranomainen tekee arvion siitä, ohjataanko hakemus rajamenettelyyn vai tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn. Rajamenettelyyn ohjatut hakemukset tulisi ratkaista neljän viikon kuluessa. Hakijat, joihin sovelletaan rajamenettelyä, majoitettaisiin ensisijaisesti vastaanottokeskuksiin, joista he eivät saa poistua menettelyn aikana.
 
Suomen Pakolaisapu katsoo, että myös nopeutetussa menettelyssä ja rajamenettelyssä perusteet kansainväliselle suojelulle tulee tutkia yksilöllisesti, perusteellisesti, oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita kunnioittavalla tavalla. Oikeutta hakea turvapaikkaa sekä ehdotonta palautuskieltoa tulee kunnioittaa täysmääräisesti. Näistä periaatteista tulee pitää kiinni myös mahdollisissa vieraan valtion maahanmuuton välineellistämisen tilanteissa. Rajamenettelyyn tulee sisällyttää kaikki turvapaikanhakijalle normaalisti kuuluvat oikeusturvatakeet huolimatta siitä, että hakemukset tulisi ratkaista vain neljässä viikossa. Rajamenettelyn soveltamiseen määritelty lyhyempi käsittelyaika ei saa heikentää turvapaikkamenettelyn ja päätösten laatua. Pidämmekin tärkeänä, että maahanmuuttovirastolle resursoidaan riittävä henkilöstömäärä rajamenettelyn toteuttamiseen kuitenkin niin, että normaalissa käsittelyssä olevien hakemusten käsittelyaika ei pitkity kohtuuttomaksi.
 
Koska päätös rajamenettelyn soveltamisesta tehdään jo turvapaikkahakemuksen vastaanoton yhteydessä, hakemuksen vastaanottavan viranomaisen tulisi saada hakijalta riittävästi tietoa kyetäkseen tunnistamaan hakijaan liittyvät mahdolliset haavoittuvuudet hyvin lyhyessä ajassa. Usein haavoittuva asema ei näy ihmisestä ulospäin, vaan sen selvittäminen vaatii osaamista, aikaa sekä luottamusta viranomaiseen. Näemme tässä merkittävän riskin, että haavoittuvuuksia jää tunnistamatta. Myös etäyhteyksien laajempi hyödyntäminen turvapaikkapuhuttelussa voi vaikeuttaa haavoittuvuuksien tunnistamista.
 
Pidämme hyvänä asiana, että esityksessä tunnistetaan viranomaisten koulutustarve haavoittuvuuksien tunnistamiseen ja toivomme, että kouluttamiseen ohjataan riittävästi resursseja laadukkaan ja ihmisoikeusperustaisen menettelyn varmistamiseksi. Suomen Pakolaisapu katsoo, että rajamenettelyn alkuvaiheeseen tulisi sisällyttää perusteellinen haavoittuvan aseman sekä mahdollisten erityistarpeiden ja tuen arviointi. Rajamenettelyn käyttöönoton vaikutusarviointi on toteutettu tavanomaisen turvapaikkatilanteen näkökulmasta, vaikka menettelyä on tarkoitus soveltaa myös laajamittaisen maahantulon ja maahanmuuton välineellistämisen tilanteissa. Arvion mukaan rajamenettelyä sovellettaisiin tavanomaisessa turvapaikkatilanteessa joihinkin kymmeniin tai korkeitaan 100-200 henkilöön vuodessa. Näin ollen esityksestä ei tule ilmi, miten haavoittuvuuksien tunnistamisesta, hakijoiden oikeusturvasta ja laadukkaasta menettelystä pystyttäisiin pitämään kiinni laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Tältä osin vaikutusten arviointi jää esityksessä puutteelliselle tasolle.
 
Lainvalmistelun yhteydessä on selvitetty melko kattavasti rajamenettelyn käytännön toteuttamista ja menettelyyn ohjattujen majoittamista erikseen määriteltyihin vastaanottokeskuksiin. Esityksestä jää kuitenkin epäselväksi, majoittuisivatko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn ohjatut samoissa tiloissa rajamenettelyyn ohjattujen kanssa. Näkemyksemme mukaan tällainen järjestely voi johtaa epäselviin tilanteisiin ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin, kun osa turvapaikanhakijoista saa poistua alueelta vapaasti ja osa ei. Käytäntö voi johtaa myös ymmärtämättömyydestä johtuviin rikkomuksiin. Esityksestä jää myös epäselväksi, miten turvapaikanhakijoiden oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä oikeus työ- ja opintotoimintaan turvataan rajamenettelyä sovellettaessa.
 
Näkemyksemme mukaan myös rajamenettelyyn ohjatuille tulee tarjota mahdollisuus vapaaehtoiseen paluuseen. Tämä on erityisen tärkeää välineellistämisen ja hybridivaikuttamisen tilanteissa, joihin esityksellä pyritään myös osittain vastaamaan. Hakijoille tulisi tarjota luotettavaa ja puolueetonta neuvontaa vapaaehtoisesta avustetusta paluusta tavalla, joka korostaa turvapaikanhakijoiden omaa toimijuutta ja itsenäistä päätöksentekoa.
 

Rajamenettelyn vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin

Hakijat, joihin sovelletaan rajamenettelyä, majoitettaisiin ensisijaisesti vastaanottokeskuksiin, joista he eivät saa poistua menettelyn aikana muuten kuin vastaanottokeskuksen johtajan luvalla ja erityisen painavan henkilökohtaisen syyn perusteella. Vaikka olosuhteet ovat jossain määrin säilöönottoa lievemmät, kyse on silti merkittävästä liikkumisen vapauden rajoittamisesta. Koska rajamenettelyyn ohjatut määrätään oleskelemaan vain tietyllä alueella ja heidät eristetään näin muusta väestöstä, näkemyksemme mukaan kyse on pitkälti säilöönoton kaltaisista olosuhteista, vaikka liikkumista ei rajoitettaisi voimakeinoin.
 
Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun tulee siis olla ensisijainen arviointiperuste kaikissa lapsia koskevissa asioissa. Säilöönoton tai säilöönottoon rinnastettavien tilanteiden on todettu vaikuttavan negatiivisesti lapsen terveyteen ja hyvinvointiin myös silloin, kun säilöönotto on lyhytaikaista tai tapahtuu yhdessä huoltajan kanssa. Tämä on myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n näkemys.
 
Rajamenettelyn kesto on prosessin kulusta riippuen määritelty enintään 77 päivän mittaiseksi. Lapsen näkökulmasta rajoitusta voidaan pitää pitkäkestoisena, vaikka olosuhteet olisivat säilöönottoa lievemmät. Pelkästään turvapaikkahakemuksen jättämisen yhteydessä annettujen tietojen perusteella on näkemyksemme mukaan vaikea arvioida perusteellisesti ja yksilöllisesti lapsen etua etenkään automaattisen seulonnan yhteydessä (UMA).
 
Koska rajamenettelyyn liittyy haasteita haavoittuvuuksien tunnistamisessa sekä liikkumisen vapauden rajoittamista, Suomen Pakolaisapu suosittaa vahvasti, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät kuten ilman huoltajaa yksin tulleet alaikäiset sekä perheet, joissa on alaikäisiä lapsia, rajataan kategorisesti rajamenettelyn soveltamisen ulkopuolelle. Tämä on mielestämme luotettavin tapa varmistaa, että lapsen etu ja oikeudet toteutuvat turvapaikkamenettelyssä. Lapset ja lapsiperheet jätetään rajamenettelyn ulkopuolelle muun muassa Alankomaissa, joka oli esityksen valmistelussa valittu yhdeksi vertailumaaksi. Joidenkin hakijoiden mahdollinen vilpillisyys tai iän määrityksen vaikeus eivät ole näkemyksemme mukaan riittäviä perusteita, jotka voitaisiin asettaa lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen edelle.
 
Mikäli rajamenettelyä kuitenkin päädytään soveltamaan alaikäisiin ja heidän perheisiinsä, tulee huolehtia siitä, että kaikissa toimissa huomioidaan lapsen edun ensisijaisuus ja lapsella on pääsy kaikkiin hänen hyvinvointinsa kannalta tärkeisiin palveluihin sisältäen oikeuden koulunkäyntiin ja vapaa-ajan harrastuksiin.
 
 
Suomen Pakolaisapu
Suomen Pakolaisapu ry on Suomen suurin pakkomuuton ja kotoutumisen kysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö. Autamme vuosittain tuhansia ihmisiä toipumaan konflikteista ja kotoutumaan uusiin yhteiskuntiin. Lähes 60 vuoden aikana työmme on näkynyt Suomen lisäksi Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa. Järjestönä tarjoamme asiantuntijatukea sekä erilaisia kotoutumisen tukipalveluja viranomaisille, järjestöille ja kotoutuville henkilöille.

LISÄÄ AJANKOHTAISTA

Joint Statement: The future EU must uphold the right to asylum in Europe

To ensure that refugees can access protection, states must guarantee the right to seek and ...

Lue lisää
Pakolaisapu etsii jälleen kotoutumista edistävää tahoa KotoTeko 2024 -tunnustuksen saajaksi

Suomen Pakolaisapu jakaa tänä vuonna neljännen kerran KotoTeko-tunnustuksen taholle, joka innovatiivisella ja inklusiivisella toiminnallaan edistää ...

Lue lisää
Lausunto hallituksen esitysluonnokseen ulkomaalaislain muuttamisesta säilöönoton ja maahantulokiellon osalta

VN/26422/2023    Suomen Pakolaisapu on antanut sisäministeriölle lausunnon hallituksen esitysluonnokseen ulkomaalaislain muuttamisesta (säilöönotto ja maahantulokielto). ...

Lue lisää
Vuoden pakolainen 2024 Sa Myer Oo

© Julius Töyrylä Suomen Pakolaisapu on valinnut Vuoden pakolaiseksi 2024 vaasalaisen Sa Myer Oon. Nimitys ...

Lue lisää
Haemme ukrainankielistä ohjaajaa maahanmuuttaneiden nuorten tukemiseksi

Oletko kiinnostunut kotoutumisen tematiikasta ja haluatko tehdä työtä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi sekä palveluiden ...

Lue lisää
Lausunto valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä

Suomen Pakolaisapu on antanut 10.6.2024 lausunnon valtioneuvoston kanslialle toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lausunto ...

Lue lisää