Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-toiminta on kehittänyt kotoutumista edistävää vertaistoimintaa vuodesta 2001 lähtien. Aiemmin Pakolaisapu järjesti omia vertaisryhmiä, mutta nykyään tuemme muita organisaatioita ja ihmisiä vertaistoiminnan kehittämisessä. Asiantuntijamme Petri Komulainen kertoo työn hyödyistä: maahanmuuttaneet saavat tarpeellisia taitoja ja verkostoja sekä vertaistukea, jota voivat tarjota vain saman elämäntilanteen kokeneet.
Pakolaisavun vertaistoiminnan asiantuntijat kouluttavat vertaisohjaajia, jotka ohjaavat maahanmuuttaneita työssään tai vapaa-ajallaan. He tukevat organisaatioita vertaistoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä esimerkiksi paremmin moninaisuutta huomioivaksi. Lisäksi Pakolaisavun asiantuntijat koordinoivat kotoutumista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta edistävien vertaistoimijoiden VeTo-verkostoa, johon kuuluu yli 100 organisaatiota. VeTon jäsenet kehittävät yhdessä osaamistaan ja vahvistavat yhteistyötään.
“Tähtäämme siihen, että Suomeen muuttaneille henkilöille tarjottava vertaistoiminta on laadukasta ja eettisesti kestävää”, kertoo Petri.
Pakolaisavun työntekijät ovat havainneet vertaistoiminnassa useita hyötyjä. Maahanmuuttaneen itsetuntemus ja itseluottamus vahvistuvat. Lisäksi vertaistoiminta antaa hänelle uutta tietoa, taitoja ja sosiaalisia verkostoja. Niiden avulla maahanmuuttaneen on helpompi toimia aktiivisesti uudessa yhteiskunnassa. Vertaistoimintaan osallistuneet ovat esimerkiksi perustaneet järjestöjä, toimineet vapaaehtoisina tai ryhtyneet itse vertaisohjaajiksi. Ryhmissä on havaittu hyötyjä, jotka linkittyvät Marc Zimmermanin psykologisen voimaantumisen teoriaan: vertaistoiminta voimaannuttaa maahanmuuttaneita.
“Kun ihminen kohtaa vaikean elämäntilanteen, hän usein ajattelee olevansa ainoa, jolla on tällaisia ongelmia. Vertaisryhmässä hän huomaa, että muut kamppailevat samojen asioiden kanssa. Siitä seuraa usein valtava helpotuksen tunne: en ole enää yksin. Voin purkaa näitä asioita sellaisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Toinen ihminen voi joskus puolesta lauseesta ymmärtää, mitä tarkoitan. Tällaista tukea voi saada vain vertaistoiminnassa”, Petri kuvailee.
Pakolaisavun työntekijät ratkovat myös vertaistoiminnan haasteita. Joskus on vaikea saada riittävästi sitoutuneita osallistujia. Kaikki eivät myöskään ymmärrä, mitä vertaistoiminta tarkoittaa, ja mitä iloa siitä voisi olla itselle. On tärkeää suunnitella toiminta kohderyhmän tarpeiden mukaan ja avata sen sisältöä heille. Petri suosittelee, että osallistujia haastatellaan etukäteen motivaation selvittämiseksi:
“Jos ihmisillä on hyvin hankala, psykologisesti kuormittava elämäntilanne, heitä on vaikea sitouttaa toimintaan. Mitä vaikeampi tilanne, sitä tärkeämpää on löytää saman kokenut ja osaava ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on luoda turvallinen ilmapiiri ryhmään. Hänen on suunniteltava jokainen kerta hyvin, rakennettava siitä voimauttava.”
Apuna vertaistoiminnan kehittämisessä kaikilla sektoreilla
Pakolaisapu auttaa kaikkien sektorien toimijoita kehittämään vertaistoimintaa. Osa asiakkaista toimii kotoutumistyön ja osa muiden asioiden parissa. Esimerkiksi monet sote-alan järjestöt haluavat ottaa maahanmuuttaneet paremmin huomioon vertaistoiminnassaan. Pakolaisapu järjestää sekä kaikille avoimia että räätälöityjä koulutuksia vertaistoiminnasta.
Monessa maahanmuuttaneille suunnatussa vertaisryhmässä puhutaan lähtömaan kieltä. Omakielisessä vertaisryhmässä osallistujat voivat ilmaista itseään paremmin ja helpommin, käyttää tunteidensa ja sydämensä kieltä.
“Kielen sävyt ja tarkkuus välittyvät ja väärinymmärrysten mahdollisuus pienenee. Keskustelussa voidaan mennä syvemmälle kuin selkosuomella. Omakielisyys madaltaa kynnystä tulla mukaan”, Petri kertoo.
Petri nauttii työnsä monipuolisuudesta, kouluttamisesta ja suunnittelusta.
“Työskentelen ihanien ihmisten kanssa. Vertaisohjaajat ovat aktiivisia ja positiivisia, he haluavat auttaa muita. Toimin koko ajan positiivisessa ilmapiirissä”, Petri summaa.
Lue lisää vertaistoiminnasta: Vertaistoimijat.fi .