Epätasa-arvoa on kaikkialla; jossain päin maailmaa vähemmän, jossain päin se on todella vakava ongelma. On kuitenkin selvää, että lain edessä tasa-arvoa ei voida kyseenalaistaa.
Puhuttaessa naisten asemasta tänä päivänä ei voida sivuttaa koronaviruspandemian vaikutuksia siihen. Pandemia on koskettanut yhteiskuntaa yleisesti, mutta erityisesti se on heikentänyt naisten asemaa. Monissa palveluammateissa naisia on merkittävä määrä, ja sitä kautta tartuntariski ja taudin levittäminen on ollut korkeampaa. Viruksella on ollut nähtävissä myös muita sivuvaikutuksia, jotka ovat johtaneet epätoivottuihin tilanteisiin ja esimerkiksi lisääntyneeseen väkivaltaan, minkä uhreina naiset ovat etupäässä olleet. Valitettavasti myös tilastot toteavat tämän surullisen ilmiön.
Lisäksi tämä tilanne on aiheuttanut sen, että vanhoilliset, kulttuuriset ja naisten vapauksia rajoittavat sukupuolikäsitykset ovat saaneet aiempaa enemmän jalansijaa perheissä, joihin korona on iskenyt pahasti. Muun muassa opiskelu ja näkyvä rooli yhteiskunnassa ei katsota olevan naiselle sopivaa, vaikka laki sen hänelle sallii. Ajatellaan, että naisten paikka on kotona kasvattamassa lapsia ja tekemässä kotitöitä. On surullista nähdä, että tähän hyvin taantumukselliseen ilmiöön voi törmätä jo Suomessakin.
Keinoja naisten aseman parantamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa on ollut onneksi monia, yhtenä esimerkkinä siitä ovat järjestöt. Suomessa on monia naisjärjestöjä, jotka ovat saaneet paljon aikaan. Samalla kun todetaan, että täyttä tasa-arvoa ei ole, ei riitä, että perään sanotaan tilanteen olevan kuitenkin parhaimpia maailmassa. Meillä tasa-arvon aktivisteilla on suurempia odotuksia tasa-arvon edistämiseksi. Naisten taistelut eivät rajoitu ainoastaan naisjärjestöihin: se on paljon laajempi yhteiskunnallinen aihe, joka koskee myös miehiä ja kaikkia muita yhteiskunnan jäseniä.
Suurimmat haasteet epätasa-arvossa – aina palkkaeroista naisten kokemaan väkivaltaan – tulisi olla enemmän esillä tiedotusvälineissä. Erityisesti niiden naisten, jotka eivät ole tietoisia omista oikeuksistaan, asema pitäisi ottaa erityisesti huomioon. Velvollisuuksiensa lisäksi heidän tulisi saada tukea ja tietoa myös oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan.
Kaikista tärkeintä on kuitenkin solidaarisuus. Tasa-arvon edistämistä tulisi tukea kaikkialla maailmassa ilman ehtoja ja lopettaa naisten alistaminen kulttuurien nojalla.
Ala Saeed
Linkki-hankkeen ohjaaja ja vertaistoiminnan suunnittelija
