Kymmenen vuoden määrätietoinen työ tuotti tulosta, kun monikielinen yhteiskuntaorientaatio kirjattiin osaksi lakia kotoutumisen edistämisestä. Suomen Pakolaisavulla on ollut tässä muutoksessa ja yhteiskuntaorientaation kehittämisessä keskeinen rooli. Uudistus tarkoittaa, että Suomeen muuttavat saavat nyt omalla äidinkielellään selkeää, luotettavaa ja yhtenäistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Haastattelimme neljää asiantuntijaa, jotka ovat olleet mukana ja toteuttamassa monikielistä yhteiskuntaorientaatiota ideasta lakikirjaan.
Monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta tuli Suomessa lakisääteinen palvelu vuosien työn tuloksena, ja sen kehitykseen on osallistunut asiantuntijoita useilta eri tahoilta. Pakolaisavussa pitkään työskennellyt asiantuntija Heidi Nikula ja kotimaan ohjelmajohtajana toiminut Ben Malinen olivat mukana silloin, kun ajatus yhteiskuntaorientaatiosta sai ensikipinänsä Pakolaisavun hanketyössä. Kun yhteiskuntaorientaatio kirjattiin lakiin, käynnistyi uuden oppimateriaalin kehittäminen. Anni Harmaala Pakolaisavusta ja Lilli Rasilainen Opetushallituksesta ovat olleet keskeisessä roolissa oppimateriaalin sisällön ja pedagogiikan suunnittelussa.
Ruohonjuuritasolta kokonaisuuden rakentamiseen
Yhteiskuntaorientaation juuret Suomessa ulottuvat vuoteen 2016, jolloin Pakolaisavussa kokeiltiin kurssia, jossa maahanmuuttaneille tarjottiin tietoa Suomesta eri asiantuntijoiden kautta. Toteutus ei kuitenkaan toiminut, sillä tieto oli sirpaleista, liian yksityiskohtaista eikä muodostanut ymmärrettävää kokonaisuutta.
“Joku viisas on sanonut, että ihmisellä on sitä paremmat mahdollisuudet kotoutua, mitä paremmin hän ymmärtää uuden yhteiskunnan toimintaa. Me halusimme rakentaa sen ymmärryksen mahdollistavan mallin”, Heidi sanoo.
Pakolaisavussa havaittiin tarve omakieliselle ja kokonaisvaltaiselle lähestymistavalle. Käänne tapahtui, kun Heidi perehtyi Ruotsin lakisääteiseen samhällsorientering-malliin, jossa koulutus toteutettiin omakielisesti, dialogisesti ja yhtenäisen materiaalin pohjalta. Mallia lähdettiin kehittämään yhdessä työryhmän kanssa. Ben työskenteli tuolloin Kotimaan ohjelmajohtajana.
“Meille oli alusta asti selvää, että tieto täytyy antaa tavalla, joka auttaa ymmärtämään. Ei vain faktojen jakamista. Ruotsin malli osoitti, että se on mahdollista”, kertoo Ben.
Kouluttajat ja koulutusmateriaali keskiössä
Kun monikielistä yhteiskuntaorientaatiota alettiin pilotoida eri kunnissa, sen ytimeen nousi kaksi asiaa: omakielinen opetus ja kouluttajien rooli. Se, kuka tiedon jakaa ja miten, on yhtä tärkeää kuin se, mitä kerrotaan. Omakieliset kouluttajat toimivat paitsi tiedonvälittäjinä, myös sillanrakentajina ja keskustelun mahdollistajina. He vastaavat kysymyksiin, avaavat ilmiöitä arjen esimerkkien kautta ja luovat turvallisen tilan keskustelulle.
Monikielisen yhteiskuntaorientaation perustana toimii kouluttajille suunnattu laaja yhteiskuntaorientaation verkko-oppimateriaali, jonka uusi versio julkaistaan huhtikuussa 2025. Oppimateriaali kokoaa yhteen keskeiset teemat suomalaisesta yhteiskunnasta, kuten koulutuksesta, sosiaaliturvasta, työelämästä ja viranomaisista. Materiaali toimii sekä koulutuksen sisällöllisenä runkona että kouluttajan tietopankkina.
“Vaikka kouluttajilla olisi kokemusta opetuksesta, kukaan ei voi tietää kaikkea. Siksi materiaalista haluttiin tehdä myös faktatietopankki kouluttajan tueksi. Se antaa valmiuksia vastata osallistujien monenlaisiin kysymyksiin eri aihealueilta”, sanoo Lilli.
Kurssi on tarkoitettu kaikille kunnan kotoutumisasiakkaille, ja osallistujien taustat vaihtelevat suuresti. Ryhmät ovat usein hyvin monimuotoisia ja kurssille osallistuu eri taustoista tulevia ihmisiä, joilla voi olla erilainen koulutus, elämäntilanne tai muuttosyyt. Koulutuksessa tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjä teemoja, mutta kouluttaja voi painottaa sisältöjä ryhmän tarpeiden mukaan.
“Lain asettamat teemat ovat kaikille samat, mutta ryhmien sisällöt elävät. On tärkeää, että kouluttaja voi syventyä tarkemmin niihin asioihin, jotka juuri kyseistä ryhmää koskettavat”, sanoo Anni.
Vaikuttamistyö kantoi hedelmää
Pakolaisavussa tehtiin pitkäjänteistä kehittämis- ja vaikuttamistyötä, ja mukana oli myös kuntia, ely-keskuksia ja järjestöjä.
“Kaikkein tärkeintä oli rakentaa hyvät suhteet virkamiehiin, jotka ymmärsivät, mitä olimme tekemässä. Ilman heitä asiat eivät olisi edenneet näin pitkälle”, kertoo Ben.
Yhteiskuntaorientaation selkeä hyöty oli helppo perustella: uusille tulijoille tarjotaan mahdollisimman varhain ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa yhteiskunnan toiminnasta. Omakielinen opetus, yhtenäiset sisällöt ja koulutettujen kouluttajien malli herättivät laajaa kiinnostusta myös viranomaisten ja päättäjien parissa.
“Kotoutumislaki oli uudistumassa, ja näimme siinä mahdollisuuden. Samaan aikaan kentältä tuli paljon positiivista palautetta. Saimme viestimme perille, koska meillä oli näyttöä siitä, että tämä toimii”, Heidi sanoo.
Lopulta vuonna 2025 monikielinen yhteiskuntaorientaatio kirjattiin lakiin. Se on tulos pitkästä prosessista, joka yhdisti asiantuntijat, viranomaiset ja kotoutumistyötä tekevät käytännön tasolla.
Päivitettyyn yhteiskuntaorientaatioon pääsee tutustumaan yhteiskuntaorientaatio.fi-sivulta.
Yhteiskuntaorientaatio on EU:n Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) osarahoittama hanke.
