Osallisuus on meille kaikille jollakin tapaa tuttu sana ja ilmiö – se perustuu ihmisen omaan kokemukseen, joten meillä kaikilla on siihen liittyvää asiantuntijuutta. Lisäksi osallisuuden tukeminen on pitkään ollut pinnalla erilaisissa yhteiskunnallisissa kehitysprojekteissa sekä eri organisaatioiden ja hankkeiden tavoitteissa. Mutta mitä osallisuus lopulta tarkalleen ottaen tarkoittaa ja miksi sen edistäminen on niin tärkeää?
THL jaottelee osallisuuden sosiaali-, käyttäytymis-, ja terveystieteelliseen tutkimukseen perustuen kolmeen osa-alueeseen: osallisuuteen omassa elämässä, osallisuuteen yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa sekä osallisuuteen yhteisestä hyvästä. Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa, että ihminen voi tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja elää omannäköistä elämää. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa, että ihmisellä on mahdollisuus kuulua itselle tärkeisiin yhteisöihin ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Osallisuus yhteisestä hyvästä tarkoittaa, että ihmisellä on mahdollisuus yhdessä tekemiseen ja yhteisen hyvän tuottamiseen ja jakamiseen. Toisin sanoen ihminen pääsee näyttämään osaamistaan, panostamaan yhteisiin asioihin ja vaikuttamaan hyötyjen jakamiseen. (THL, n.d.)
Osallisuuden käsite ja aktiivinen kansalaisuus ovat lähellä toisiaan ja osittain limittäisiä. Osallisuus viittaa ihmisen kokemukseen kuulumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista, kun taas aktiivinen kansalaisuus viittaa ihmisen aktiiviseen rooliin ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Kuitenkin yksi osallisuuden osa-alueista on osallisuus yhteisestä hyvästä, mikä viittaa osallistumiseen laajemmin yhteisössä tai yhteiskunnassa. Osallisuuden kokemuksen voikin ajatella luovan perustan aktiiviselle kansalaisuudelle.
Sitran johtava asiantuntija Jonna Heliskoski nosti esiin osallisuuden omassa puheenvuorossaan Helsingin kaupunginkanslian osallisuusyksikön järjestämässä Yhdessä hyvää Helsinkiä -tilaisuudessa (Heliskoski, 2024). Hän sanoi, että jos olemme kiinnostuneita siitä, miten ihmiset osallistuvat ja vaikuttavat yhteiskunnassa, voi olla parempi syventää ajattelua osallisuudesta omistajuuteen. Hän käytti esimerkkinä syntymäpäiväjuhlia. Harva kertoo muille, että on osallistumassa lapsensa syntymäpäiväjuhliin. Sen sijaan on luonnollisempaa sanoa, että meillä on lapsen syntymäpäiväjuhlat. Ihmiselle merkitykselliset asiat ovat niitä, joita omistetaan. Aito osallisuus ja halu osallistua edellyttävät siis jonkinlaista omistajuutta.
Osallisuus on tärkeää sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Osallisuus on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin; se muun muassa lisää turvallisuudentunnetta ja uskoa tulevaisuuteen ja ehkäisee syrjäytymistä. Yhteiskunnalle osallisuus on tärkeää, koska se vahvistaa ihmisten välistä yhteistyötä ja luottamusta. (esim. THL, n.d.) Osallisuus on myös toimivan demokratian perusta. Ihmisten osallistuminen demokraattisiin prosesseihin edellyttää kokemusta siitä, että voi vaikuttaa ja osallistua.
Osallisuuden edistäminen käytännössä
Osallisuuden edistäminen on keskeinen osa Suomen Pakolaisavun väestösuhdetyötä. Väestösuhdetyö on toimintaa, joka edistää yhteiskunnan eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta, yhteenkuuluvuutta ja tasavertaisuutta. Sen tavoitteena on ehkäistä syrjintää, edistää moninaisuuden arvostusta ja vahvistaa yhteiskuntarauhaa sekä ylläpitää demokraattisia rakenteita. Osallisuudella ja hyvillä väestösuhteilla on vastavuoroinen vaikutussuhde: osallisuus tukee hyviä väestösuhteita ja hyvät väestösuhteet tukevat osallisuutta. Osallisuuden edistäminen on siis yksi keino tukea hyviä väestösuhteita.
Pakolaisavun väestösuhdetyössä osallisuutta edistetään muun muassa tukemalla maahanmuuttaneiden perustamien ja monikulttuurisien yhdistysten toimintaa erilaisilla koulutuksilla ja neuvontapalveluilla (Järjestöhautomo). Lisäksi Pakolaisavun antirasistinen työ edistää osallisuutta purkamalla syrjiviä rakenteita ja luomalla yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan (Rinnakkain-hanke). Globaalikasvatus edistää osallisuutta lisäämällä ymmärrystä maailman eriarvoisuuksista ja vahvistamalla valmiuksia toimia oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Osallisuutta edistetään myös kouluttamalla vapaaehtoisia kotoutumista tukevaan vapaaehtoistyöhön ja vertaistoimintaan. Lisäksi osallisuutta edistetään tukemalla muita organisaatioita ja ihmisiä kotoutumista tukevan ja monimuotoisen vertaistoiminnan kehittämisessä (Kasvokkain-toiminta).
Pakolaisavun väestösuhdetyössä keskeistä on siis ihmisten oman toimijuuden, omistajuuden sekä yhdessä tekemisen tukeminen. Tarjoamme ihmisille uusia tietoja, taitoja ja verkostoja, joiden avulla he voivat lähteä aktiivisemmin toimimaan omissa yhteisöissään ja yhteiskunnassa. Työmme kohderyhmät eivät jää passiiviseen vastaanottajien tai toiminnan kohteiden rooliin, vaan pyrimme voimaannuttamaan ihmisiä tekemään asioita itselleen ja toisilleen ja toimimaan näin aktiivisesti omien yhteisöjensä kehittäjinä.
Osallisuus on ollut keskeinen teema yhteiskunnallisessa ja eri organisaatioiden kehitystyössä jo pitkään, eikä sen suosio näytä hiipuvan – ja hyvästä syystä. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei osallisuus jää sanahelinäksi hienojen hankesuunnitelmien sivuille. Meillä Pakolaisavussa osallisuus on väestösuhdetyömme keskeinen arvo ja sen edistäminen yhteiskunnassa yksi strateginen tavoitteemme. Osallisuuden edistäminen näkyy konkreettisesti toiminnassamme ja sen lähtökohdissa. Rohkaisemme kaikkia yksilöitä ja organisaatioita pysähtymään ja kysymään itseltään: miltä osallisuus näyttää juuri meidän toiminnassamme, ja millaisin keinoin ja mekanismein toimintamme tukee osallisuuden toteutumista yhteiskunnassa?
Lähteet
Heliskoski, J. (2024). Kansalaisyhteiskunnan merkitys asenteiden ja käsitysten muokkaamisessa [Esitys, Sitra]. Helsingin kaupunginkanslian osallisuusyksikön järjestämä Yhdessä hyvää Helsinkiä -tilaisuus 12.12.2024, Helsinki, Suomi.
THL. (n.d.). Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Viitattu 18.12.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet
Annu-Riina Lamberg
Asiantuntija, kansalaisyhteiskunta, väestösuhteet ja vaikuttaminen
