Lausunto luonnokseen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma)

Pakolaisapu pitää luonnosta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta demokratiaohjelmasta erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Kuten demokratiaohjelman luonnoksen ensimmäisellä sivulla todetaan, erityisesti kriisien keskellä demokratia kaipaa aktiivista puolustamista ja sen arvoja vahvistavia tekoja. Vaikka kansainvälisissä demokratia- ja oikeusvaltiovertailuissa Suomi sijoittuu kärkimaiden joukkoon, myös suomalaisen demokratian tilassa on parantamisen varaa sekä ratkaisuja kaipaavia selkeitä haasteita. Suomalaisen demokratian tilaa sekä keskeisiä haasteita avataan kattavasti ja monipuolisesti valtioneuvoston periaatepäätöstä taustoittavassa aineistossa. Ohjelmaan on kirjattu useita kannatettavia demokratiaa ja osallisuutta edistäviä tavoitteita.

 

Demokratiaohjelman puitteissa on tarkoitus kehittää ensisijaisesti julkishallinnon toimia. Pakolaisapu haluaa kuitenkin muistuttaa aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja järjestösektorin merkityksestä, sillä elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on demokratian toteutumisen edellytys. Kansalaisjärjestöt suojelevat demokratiaa ja ovat avainasemassa hyvinvoinnin, luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Järjestöt mahdollistavat ihmisille moninaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Järjestöillä on myös tärkeä rooli julkisen hallinnon toiminta tukevana ja täydentävänä tahona.

 

Pakolaisapu on huolissaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan rooli ja järjestötoiminta on rajattu ohjelmaluonnoksen ulkopuolelle, eikä luonnoksessa esitetä aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa vahvistavia tavoitteita. Järjestöjen rooli demokratiaa edistävänä sekä julkishallinnon toimintaa tukevana ja täydentävä tahona tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon ohjelmassa läpileikkaavasti. Järjestöjen ammattitaitoa, tietoa sekä erilaisten kohderyhmien tavoittamista tulisi hyödyntää monipuolisesti myös ohjelman toimeenpanossa. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset osana demokratian vahvistamista tulee turvata myös rahoituksellisesti, sillä myös ohjelman tausta-aineistossa kansalaisyhteiskunnan taloudellisten toimintamahdollisuuksien muuttuminen on määritelty yhdeksi suomalaisen demokratian kipukohdaksi. Aktiivista kansalaisyhteiskuntaa edistäville toimijoille tulee turvata riittävästi resursseja toimia.

 

Järjestöjen toimintaan osallistuminen on keino vaikuttaa yhteiskuntaan, kokea yhteisöllisyyttä ja kuulumista sekä toimia itselle tärkeiden asioiden parissa. Järjestöt tarjoavat myös matalan kynnyksen ruohonjuuritason toimintaa, jonka pariin esimerkiksi nuorten, maahanmuuttaneiden ja muihin vähemmistöihin kuuluvien voi olla virallisia vaikuttamisen kanavia helpompi hakeutua. Maahanmuuttaneiden perustamat yhdistykset ja monikulttuuriset järjestöt ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisessä sekä hyvien väestösuhteiden rakentamisessa, mikä edistää ja suojelee suomalaista demokratiaa.

 

Osallisuuden ja demokratian edistäminen linkittyvät vahvasti kansalaisten ja kuntalaisten yhdenvertaisuuteen. Näkemyksemme mukaan demokratiaohjelmaa ja sen toimeenpanoa tulisi edistää johdonmukaisesti yhdessä kansalaisjärjestöstrategian sekä valtioneuvoston rasismin vastaisen toimenpideohjelman kanssa, sillä ohjelmissa on paljon yhtymäkohtia. Nyt vaarana on se, että demokratian, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen pirstaloituu useisiin erillisinä kokonaisuuksina eri ministeriöissä tuotettuihin strategioihin ja toimenpideohjelmiin ilman selkeää kokonaiskuvaa tai riittävää resurssointia. Demokratiaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa tulisi huomioida antirasistinen, eli rasismia aktiivisesti purkava lähestymistapa.

 

Pakolaisapu katsoo, että ohjelma hyötyisi kokonaisvaltaisemmasta lähetystavasta demokratiaan, jossa demokratia ymmärretään äänestämistä ja virallisia vaikuttamisen kanavia laajempana aktiivisena kansalaisuutena, johon kuuluu monenlaisia tapoja vaikuttaa ja osallistua oman yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Osallisuus on toimivien väestösuhteiden ja demokratian peruskivi. Demokratia ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta ei toteudu ilman tunnetta kuulumisesta ja osallisuudesta. Yhdenvertaisuutta ja osallisuutta lisätään edistämällä hyviä väestösuhteita.

 

Erilaisten osallistumisen tapojen huomioiminen sekä tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä demokratian vahvistamisessa. Näin voidaan edistää paitsi äänestysaktiivisuuta myös laajempaa osallistumista virallisiin vaikutuskanaviin. Ruohonjuuritason kansalaistoiminta voi tarjota merkittävän väylän erityisesti niille ihmisille, joita on vaikea tavoittaa äänestysuurnille. Se voi toimia ensimmäisenä askeleena yhteiskuntaan kiinnittymisessä sekä kannustaa sitoutumaan laajempaan demokraattiseen osallistumiseen.

 

Pakolaisapu kannattaa esitettyjä tavoitelinjauksia äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi sekä väestöryhmien välisten äänestysaktiivisuuden erojen tasaamiseksi. Osallistumisen eriarvoistuminen sekä äänestysaktiivisuuden vahva eriytyminen tunnistetaan hyvin tausta-aineistossa, mutta näiden purkaminen ei näy riittävällä tavalla varsinaisen ohjelman tavoitteissa.

 

Suomessa vieraskielisten äänestysaktiivisuus on merkittävästi valtaväestöä matalampaa, ja eri kieliryhmien välillä on tunnistettu suuria eroja. Esimerkiksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vieraskielisistä äänioikeutetuista äänesti 39,1 prosenttia, kun koko väestön äänestysprosentti oli 72 prosenttia. Sama trendi näkyy myös muissa vaaleissa. FinMonik-kyselyaineistosta (Kuusio ym., 2020) ilmenee, että maahanmuuttaneiden yleisin äänestämättä jättämisen syy on tiedon puute. Myös epäluottamus politiikkaa kohtaan heikentää vieraskielisten äänestysaktiivisuutta. Lisäksi vihapuhe ja häirintä rajoittavat maahanmuuttaneiden ja vieraskielisten ehdolle asettumista.

 

Maahanmuuttaneet ja vieraskieliset ihmiset tulisi huomioida tavoitteissa 1 ja 2 omana kokonaisuutenaan sekä kehittää toimia näiden ryhmien äänestysaktiivisuuden ja ehdolle asettumisen tukemiseksi. Myös moni- ja selkokielinen vaalitiedotus tulisi kirjata osaksi tavoitteita. Toimenpiteissä tulisi huomioida, että ruohonjuuritason kansalaistoiminta voi tarjota merkittävän väylän erityisesti niille ihmisille, jotka usein saattavat jättää äänestämättä.

 

Tavoitelinjauksilla halutaan muun muassa vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen asemaa sekä lapsi- ja nuorisoystävällistä osallistumista. Pakolaisapu kannattaa esitettyjä tavoitteita.

 

Lähtökohdat, kuten sosioekonominen asema, koulutus ja kielitaito, vaikuttavat luottamuksen syntymiseen, mahdollisuuksiin osallistua sekä kokemukseen osallisuudesta yhteiskunnassa. Syrjintäkokemukset ja kokemus eriarvoisuudesta voivat johtaa yhteiskunnasta vieraantumiseen. Eriarvoisuuden lisääntyminen heikentää demokratian tilaa. Julkishallinnon toimilla voidaan puuttua eriarvoistumiskehitykseen ja tukea sen myötä myös demokratiaa.

Ohjelman toimenpidesuunnitelmassa tulisi keskittyä keinoihin, joilla parannetaan monenlaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon, nuorisovaltuustoihin sekä koulujen oppilaskuntatoimintaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vähemmistöihin sekä muuten haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

 

Osana demokratiaohjelmaa tulisi kehittää toimia, joilla lisätään lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia koulumaailmassa. Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa suoraan heitä koskeviin asioihin. Kuulemisen rakenteista tulee tehdä aidosti osallistavia ja vaikuttavia, sillä kokemus näennäisestä osallisuudesta voi murentaa luottamusta demokratiaan.

 

Tavoitelinjauksissa ei mainita kolmannen sektorin ja järjestöjen tärkeää roolia lasten ja nuorten osallisuuden edistämisessä. Kuten myös ohjelman tausta-aineistossa todetaan (s.11), nuoret ovat entistä vahvemmin kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, ja järjestöt tarjoavat nuorille mielekästä toimintaa sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Järjestöt toimivat sillanrakentajina eri väestöryhmien sekä julkisen hallinnon välillä sekä tavoittavat laajasti erilaisia yhteisöjä.

 

Yhteiskunnan moninaisuutta heijastavan monimuotoisen järjestökentän tukeminen vahvistaa edustuksellisuutta ja lisää osallistumisen mahdollisuuksia. Ruohojuuritason toiminnassa järjestöt ovat usein paikallisia ja lähellä ihmisiä tarjoten matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistumiselle, mikä vahvistaa luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Järjestöillä on laajasti kokemustietoa ja ne tavoittavat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä sekä ryhmiä, jotka eivät tule kuulluksi ja ovat aliedustettuna päätöksenteossa. Järjestöjä ja niiden verkostoja tulisi hyödyntää entistä laajemmin jo olemassa olevissa sekä uusissa osallistumisen ja kuulemisen rakenteissa.

 

Tavoitteilla halutaan vahvistaa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sekä parantaa siihen liittyviä hyviä käytäntöjä ja oppimateriaaleja. Pakolaisapu puoltaa esitettyjä tavoitteita.

 

Ohjelmassa olisi kuitenkin tärkeä tunnistaa, että Suomessa monet järjestöt toteuttavat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta globaalikasvatuksen alla. Globaalikasvatuksella vahvistetaan lasten ja nuorten kansalaistaitoja sekä kannustetaan aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Globaalikasvatus kattaa demokratian toteutumiselle oleellisia teemoja ja sillä on rooli yhteiskunnallisen muutoksen edistämisessä.

 

Globaalikasvatusta tekevillä järjestöillä on tärkeä ja aktiivinen rooli kentällä. Järjestöt toimivat globaali- ja demokratiakasvattajina, kehittävät sille erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, jalkauttavat toimintaa sekä tuottavat laajasti käytössä olevaa materiaalia. Tätä osaamista tulisi tukea sekä hyödyntää sitä entistä aktiivisemmin julkishallinnon demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen aloitteissa.

 

Pakolaisapu pitää tavoitelinjauksia tärkeinä ja kannatettavina. Rakentavat ja toisia kunnioittavat keskustelu- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joita tulisi kehittää lapsuudesta lähtien. Myös tässä kohtaa Pakolaisapu haluaa huomauttaa osallisuuden edellytyksistä sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tavoittamisesta. Tavoitelinjaukseen 8 tulisi kirjata mukaan yhdenvertaisuuden edistäminen. Pakolaisapu pitää tärkeänä sekä ruohonjuuri- että rakenteellisen tason dialogin edistämistä osana hyvien väestösuhteiden edistämistä. Dialogeja sekä puntaroivaa demokratiaa tulee toteuttaa yhteistyössä järjestösektorin kanssa.

 

Nykyaikana erityisesti verkossa esiintyvä vihapuhe sekä rasismin lisääntyminen ovat merkittäviä esteitä aktiiviselle osallistumiselle. Myös poliittisen vastakkainasettelun vahvistuminen ja keskustelukulttuurin kärjistyminen asettavat merkittäviä haasteita suomalaiselle demokratialle. Vihapuhe, syrjintä ja häirintä heikentävät voimakkaasti maahanmuuttaneiden Suomeen kuulumisen kokemusta, luottamusta yhteiskuntaan sekä kiinnittymistä Suomen politiikkaan (esim. Seppänen ym., 2021, Ndukwe, 2022.)

 

Polarisaatiota ja niin sanottua kuplautumista voidaan ehkäistä esimerkiksi tukemalla erilaisia kohtaamisia, joita aktiivinen kansalaistoiminta edistää luomalla tilaisuuksia vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Syrjintään ja vihapuheeseen puuttuminen ja niiden ennaltaehkäisy niin kansalaisten kuin poliittisten päättäjien keskuudessa on erittäin tärkeää maahanmuuttaneiden ja muiden vähemmistöjen yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseksi. Päättäjien ja viranomaisten tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastaisen toimintaan sekä näyttää esimerkkiä rakentavasta ja toisia kunnioittavasta keskustelukulttuurista. Koska vihapuhe ja rasismi rapauttavat demokratian tilaa, niiden torjumiseksi tarvitaan konkreettisia toimia.

 

Luotettavan tiedon äärelle pääseminen on entistä vaikeampaa. Demokratiaohjelman toimeenpanossa tulee kiinnittää huomiota myös oikean faktatiedon saavutettavuuteen sekä mis- ja disinformaation leviämisen ehkäisyyn. Medialukutaidon edistämiseen tulisi sisällyttää myös sosiaalisen median käyttöön, tekoälylukutaitoon sekä lähdekriittisyyteen liittyviä teemoja.

Tavoitelinjauksilla halutaan seurata ja edistää kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tukea demokratian näkökulmaa osana alue- ja paikallishallinnon päätöksentekoa ja johtamista. Ohjelmassa todetaan, että ” kaikille pitäisi löytyä itselle sopiva tapa osallistua päätöksentekoon. Tämä edellyttää, että osallistumistapojen suunnittelussa huomioidaan erilaisten kohderyhmien tarpeet.” (s.20.)

 

Erilaisten osallistumistapojen suunnitteluun sekä kohderyhmien tavoittamiseen tulee ottaa mukaan kansalaisjärjestöt. Järjestökentän toimijoilla on jo valmiiksi monipuoliset verkostot, erilaisten yhteisöjen ja väestöryhmien luottamus sekä ymmärrys vaikeammin tavoitettavista ryhmistä. Järjestöt myös tuottavat ja keräävät tietoa, jota voidaan hyödyntää laajasti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien suunnittelussa. Järjestöjä tulisi hyödyntää myös erilaisten ihmisryhmien tavoittamisessa ja mukaa ottamisessa yhteiskunnalliseen kehittämiseen, sillä se tukee lähidemokratian toteutumista. Osallistamisessa tulee huomioida myös paikallistason pienemmät yhdistykset aktiivisten kansalaisten foorumina. Erityisesti alueellisilla kulttuuri- ja kieliyhdistyksillä sekä maahanmuuttaneiden itse perustamilla yhdistyksillä on suuri rooli aidon osallisuuden tukemisessa. Yhdistysten kautta voidaan jalkauttaa hyvinvointialueiden ja kuntien käytäntöjä yhteisöihin ymmärrettävällä tavalla.

 

Järjestöjen osaamista ja ammattitaitoa tulisi hyödyntää monipuolisesti demokratiaohjelman tavoitteiden toimeenpanossa sekä julkisten palveluiden osallisuuden kehittämisessä. Demokratian edistämiseksi järjestöjä tulee kuulla moninaisesti päätöksenteon eri vaiheissa sekä uusien että jo olemassa olevien kuulemisen ja osallistumisen rakenteiden puitteissa. Myös paikallistason osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee seurata ja raportoida.

 

Tavoitteilla pyritään jatkamaan kansallisen demokratiapolitiikan johdonmukaista kehittämistä sekä vahvistamaan demokratiapolitiikan arviointia, seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Pakolaisapu pitää ylätason tavoitelinjauksia kannatettavina mutta katsoo, etteivät esitetyt tavoitteet 12 ja 13 vaikuta suoraan kansalliseen demokratiapolitiikkaan. Tavoitteilla ei myöskään turvata kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhdenvertaista osallistumista Euroopan komission vuoden 2023 suositusten mukaisesti.

 

Tavoitteiden 12 ja 13 osalta jää epäselväksi, miten Suomen demokratian tila tullaan arvioimaan ja seuraamaan, ja kuka tämän auditoinnin toteuttaa. Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt tulee osallistaa osaksi prosessia. Myös järjestöjen tuottamaa tietoa ja asiantuntijuutta tulee hyödyntää – akateeminen tutkimus ei voi yksin määritellä demokratiapolitiikan tietoperustaa tai kansalaisten tarpeita osallisuuteen. Kokonaisuuden osalta pidämme hyvänä asiana, että toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano koordinoidaan yhdessä kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanon kanssa.

 

Pidämme hyvänä asiana, että Suomi sitoutuu ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen sekä monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistamiseen Euroopan unionissa. Näitä sitoumuksia Suomen tulee edistää pitkäjänteisesti myös sen omissa EU- tavoitteissa sekä kaikessa unionin päätöksenteossa. Suomen tulisi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että kansalaisjärjestöille on haettavissa erinäisiä EU-rahoituksia myös tulevilla rahoituskausilla. Vaikka Euroopan unioni suuntaa rahoitusta ihmisoikeuksien toteutumisen ja demokratian edistämiseen, tähän työhön tarvitaan jatkossakin myös kotimaista rahoitusta.