Kansaisuuden ehtoja ei tule tiukentaa

Eduskunta käsitteli 25.4.2024 täysistunnossa hallituksen ensimmäistä osaa kolmiosaisesta esityksestä kansalaisuuslain muuttamisesta. Muutokset herättävät huolta kansalaisuuden hakijoiden keskuudessa, sillä kaavailluilla lakiuudistuksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset monen maahanmuuttaneen arkeen ja tilanteeseen.

 

Nykyjärjestelmän mukaan täysi-ikäinen henkilö voi hakea Suomen kansalaisuutta, jos hän on asunut maassa viisi, tai joissakin tapauksissa, neljä vuotta. Hänellä tulee olla todistus riittävästä suomen tai ruotsin tai jommankumman kielen viittomakielen taidoista. Todisteeksi kelpaa esimerkiksi perusopetuksen päättötodistus, suoritettu lukio-, ammatti- tai korkeakoulututkinto tai vähintään keskitason YKI-tutkinto, eli yleinen kielitutkinto yllä mainitulla kielellä. Kansalaisuuden ehtoina ovat myös, ettei hakija ole syyllistynyt rikoksiin tai ettei hänellä ole velkoja valtiolle. Hakijan pitää näiden lisäksi luotettavasti pystyä todentamaan toimeentulonsa vaaditulta asumisajalta.

 

Kansalaisuutta voi hakea siinä vaiheessa, kun kaikki kansalaisuuden saamisen ehdot täyttyvät.

 

Petteri Orpon hallitus kaavailee laajoja muutoksia kansalaisuuslakiin. Uudistukset toteutetaan kolmivaiheisesti.

 

Ensimmäisen vaiheen lakimuutokset koskevat vaadittua asumisaikaa. Esityksen mukaan asumisaikavaatimus nousisi kahdeksaan vuoteen nykyisten viiden vuoden sijaan. Sen lisäksi poistettaisiin nykyisiä poikkeuksia asumisaikavaatimuksessa, joita tällä hetkellä sovelletaan esimerkiksi kansainvälistä suojelua saaneille. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen, astuvat kaavaillut muutokset voimaan todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana.

 

Toisessa vaiheessa kaavaillaan tiukennuksia kansalaistamisen ehtoihin, kuten esimerkiksi toimeentuloedellytykseen ja edellytyksiin nuhteettomuudesta (= rikosten vaikutuskynnystä madalletaan). Hallitus esittää myös tiukennuksia ehtoihin, jonka perusteella kansalaisuuden voi menettää, sekä vaatimuksen siitä, ettei henkilö voi saada Suomen kansalaisuutta “ilman aktiivista oman henkilöllisyyden selvittämistä”. Lakiesitys annetaan nykysuunnitelman mukaan eduskunnalle loppuvuodesta 2024.

 

Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa halutaan ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Käytäntö on käytössä useassa EU-maassa ja pohjoismaissa. Kansalaisuustestiä hyödynnetään Norjassa ja Tanskassa. Suomen käytäntöä selvitellään parhaillaan sisäministeriössä, ja tavoitteena on laatia konkreettinen toimintasuunnitelma kevään 2024 aikana siitä, millainen koe tulisi olemaan sekä mikä taho sitä hallinnoisi. Kolmannen vaiheen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025.

 

Eduskunnan lähetekeskustelussa sisäministeri Mari Rantanen perusteli uudistusta sillä, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen.

 

 

Pakolaisavun Kurvi-toiminnossa olemme pitkään tehneet neuvontatyötä maahanmuuttaneiden nuorten parissa, jossa olemme muun muassa vastanneet kysymyksiin kansalaisuuden hakemisesta.

 

Kokemuksemme mukaan kansalaisuuden saaminen on usein merkittävä tavoite maahanmuuttaneelle – se vakiinnuttaa elämää Suomessa. Se myös vahvistaa ihmisen tunnetta siitä, että hän kuuluu yhdenvertaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen kansalaisuus voi selvästi kannustaa kotoutumiseen ja vahvistaa sitä, aina kielen oppimisesta oman paikkansa löytämiseen uudessa ympäristössä.

 

Moni kansalaisuuden hakija ehtii kotoutua ja hankkia tarvittavat taidot nykyisten vaatimusten puitteissa. Erityisesti pakolaistaustaisten ihmisten kohdalla Suomen kansalaisuus on perusteltu jatkumo kotoutumisprosessissa, kun konfliktit maailmalla vain pitkittyvät entisestään ja turvattomuus edellisessä kotimaassa saattaa jatkua jopa vuosikymmeniä. Mahdollisuutta palata ei välttämättä tule tulevaisuudessakaan.

 

Vaikka kansalaisuuslain muutokset eivät ole vielä astuneet voimaan, ovat kaavailtujen muutosten vaikutukset näkyneet neuvonnassamme jo viime syksystä lähtien. Moni haluaa hakea kansalaisuutta ennen tiukennusten mahdollista voimaantuloa. Vaikka edellytykset täyttyisi nykylainsäädännön mukaan, saattaa olla, että uuden lain myötä ne eivät enää täytykään.

 

Hakemusten käsittely Migrissä on ruuhkautunut pahoin. Arvoitu käsittelyaika on tällä hetkellä 7–30 kuukautta, ja jonoon pääsee, kun on käynyt tunnistautumassa ja vahvistamassa hakemuksensa henkilökohtaisesti Migrin toimipisteessä.

 

Jonotilanne tulee todennäköisesti muuttumaan tulevan vuoden aikana, sillä Migri on 2.5.2024 kertonut sähköpostitiedotteessaan, että joidenkin hakijoiden hakemusten käsittelyä automatisoidaan osittain tai kokonaan. Automatisoidulle käsittelylle mahdollistavat kriteerit ovat listattu Migrin nettisivuilla.

 

Kurvi-neuvontatyössä kohtaamme ajoittain myös asiakkaita, jotka epätietoisuudessaan tai jopa virheellisen opastuksen seurauksena haluavat hakea Suomen kansalaisuutta, vaikka edellytykset eivät vielä täyttyisi. Tämä viestii siitä, kuinka tärkeäksi asiaksi kansalaisuuden saaminen koetaan. Moni hakija tiedostaa kaavailtujen muutosten vaikutukset omaan elämään ja haluaa välttää niiden mahdolliset negatiiviset seuraukset.

 

Kentällä liikkuu huhuja siitä, että kansalaisuutta voisi hakea ns. etukäteen, sillä pitkät käsittelyajat saatetaan nähdä lisäaikana toimittaa vaadittuja liitteitä ja todisteita, esimerkiksi kielitaitovaatimuksesta. Huhuja liikkuu myös siitä, minkälaisilla liitteillä kielitaidon voi todistaa.

 

Migrin ohjeet ovat kuitenkin selkeitä – kansalaisuutta voi hakea vasta siinä kohtaa, kun edellytykset täyttyvät ja liitteeksi kelpaavat vain ne todistukset, mitkä ovat kirjattu ohjeisiin. Mikäli liitteitä tai tietoja puuttuu hakemuksesta, hakijalta pyydetään täydentäviä tietoja kahden viikon vastausajalla. Jos hakija ei toimita pyydettyjä liitteitä tai tietoja, hänen hakemuksensa saatetaan hylätä. Kielteisen päätöksen lisäksi hakija menettää 490 euron hakemusmaksun – paperilomaketta käyttänyt jopa 690 euroa.

 

Kansalaisuuden saamisen ehdot ovat jo nykymuodossaan tiukat ja vaativat hakijalta paljon työtä ja panostusta. Kaavailluilla uudistuksilla heikennettäisiin maahanmuuttaneiden toimijuutta ja lisättäisiin epävarmuutta tilanteessa, jossa ihminen kaipaa vakautta ja toivoa tulevaisuuteen. Sisäministeri Rantasen peräänkuuluttama onnistunut kotoutuminen tapahtuu päivittäin ja koko ajan – tästä näemme todisteita neuvonnassa kerta toisensa perään. Kotoutumisen ja pakkomuuton asiantuntijana Suomen Pakolaisapu ei näin ollen kannata kaavailtuja muutoksia.

 

Sabina Fortelius
Koulutusvastaava, maahanmuuttaneiden ohjaus ja neuvonta