Rajamenettelyssä turvapaikkahakemuksen vastaanottava rajaviranomainen tekee arvion siitä, ohjataanko hakemus rajamenettelyyn vai tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn. Rajamenettelyyn ohjatut hakemukset tulisi ratkaista neljän viikon kuluessa. Hakijat, joihin sovelletaan rajamenettelyä, majoitettaisiin ensisijaisesti vastaanottokeskuksiin, joista he eivät saa poistua menettelyn aikana.

 

Suomen Pakolaisapu katsoo, että myös nopeutetussa menettelyssä ja rajamenettelyssä perusteet kansainväliselle suojelulle tulee tutkia yksilöllisesti, perusteellisesti, oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita kunnioittavalla tavalla. Oikeutta hakea turvapaikkaa sekä ehdotonta palautuskieltoa tulee kunnioittaa täysmääräisesti. Näistä periaatteista tulee pitää kiinni myös mahdollisissa vieraan valtion maahanmuuton välineellistämisen tilanteissa. Rajamenettelyyn tulee sisällyttää kaikki turvapaikanhakijalle normaalisti kuuluvat oikeusturvatakeet huolimatta siitä, että hakemukset tulisi ratkaista vain neljässä viikossa. Rajamenettelyn soveltamiseen määritelty lyhyempi käsittelyaika ei saa heikentää turvapaikkamenettelyn ja päätösten laatua. Pidämmekin tärkeänä, että maahanmuuttovirastolle resursoidaan riittävä henkilöstömäärä rajamenettelyn toteuttamiseen kuitenkin niin, että normaalissa käsittelyssä olevien hakemusten käsittelyaika ei pitkity kohtuuttomaksi.

 

Koska päätös rajamenettelyn soveltamisesta tehdään jo turvapaikkahakemuksen vastaanoton yhteydessä, hakemuksen vastaanottavan viranomaisen tulisi saada hakijalta riittävästi tietoa kyetäkseen tunnistamaan hakijaan liittyvät mahdolliset haavoittuvuudet hyvin lyhyessä ajassa. Usein haavoittuva asema ei näy ihmisestä ulospäin, vaan sen selvittäminen vaatii osaamista, aikaa sekä luottamusta viranomaiseen. Näemme tässä merkittävän riskin, että haavoittuvuuksia jää tunnistamatta. Myös etäyhteyksien laajempi hyödyntäminen turvapaikkapuhuttelussa voi vaikeuttaa haavoittuvuuksien tunnistamista.

 

Pidämme hyvänä asiana, että esityksessä tunnistetaan viranomaisten koulutustarve haavoittuvuuksien tunnistamiseen ja toivomme, että kouluttamiseen ohjataan riittävästi resursseja laadukkaan ja ihmisoikeusperustaisen menettelyn varmistamiseksi. Suomen Pakolaisapu katsoo, että rajamenettelyn alkuvaiheeseen tulisi sisällyttää perusteellinen haavoittuvan aseman sekä mahdollisten erityistarpeiden ja tuen arviointi. Rajamenettelyn käyttöönoton vaikutusarviointi on toteutettu tavanomaisen turvapaikkatilanteen näkökulmasta, vaikka menettelyä on tarkoitus soveltaa myös laajamittaisen maahantulon ja maahanmuuton välineellistämisen tilanteissa. Arvion mukaan rajamenettelyä sovellettaisiin tavanomaisessa turvapaikkatilanteessa joihinkin kymmeniin tai korkeitaan 100-200 henkilöön vuodessa. Näin ollen esityksestä ei tule ilmi, miten haavoittuvuuksien tunnistamisesta, hakijoiden oikeusturvasta ja laadukkaasta menettelystä pystyttäisiin pitämään kiinni laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Tältä osin vaikutusten arviointi jää esityksessä puutteelliselle tasolle.

 

Lainvalmistelun yhteydessä on selvitetty melko kattavasti rajamenettelyn käytännön toteuttamista ja menettelyyn ohjattujen majoittamista erikseen määriteltyihin vastaanottokeskuksiin. Esityksestä jää kuitenkin epäselväksi, majoittuisivatko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn ohjatut samoissa tiloissa rajamenettelyyn ohjattujen kanssa. Näkemyksemme mukaan tällainen järjestely voi johtaa epäselviin tilanteisiin ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin, kun osa turvapaikanhakijoista saa poistua alueelta vapaasti ja osa ei. Käytäntö voi johtaa myös ymmärtämättömyydestä johtuviin rikkomuksiin. Esityksestä jää myös epäselväksi, miten turvapaikanhakijoiden oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä oikeus työ- ja opintotoimintaan turvataan rajamenettelyä sovellettaessa.

 

Näkemyksemme mukaan myös rajamenettelyyn ohjatuille tulee tarjota mahdollisuus vapaaehtoiseen paluuseen. Tämä on erityisen tärkeää välineellistämisen ja hybridivaikuttamisen tilanteissa, joihin esityksellä pyritään myös osittain vastaamaan. Hakijoille tulisi tarjota luotettavaa ja puolueetonta neuvontaa vapaaehtoisesta avustetusta paluusta tavalla, joka korostaa turvapaikanhakijoiden omaa toimijuutta ja itsenäistä päätöksentekoa.

 

Hakijat, joihin sovelletaan rajamenettelyä, majoitettaisiin ensisijaisesti vastaanottokeskuksiin, joista he eivät saa poistua menettelyn aikana muuten kuin vastaanottokeskuksen johtajan luvalla ja erityisen painavan henkilökohtaisen syyn perusteella. Vaikka olosuhteet ovat jossain määrin säilöönottoa lievemmät, kyse on silti merkittävästä liikkumisen vapauden rajoittamisesta. Koska rajamenettelyyn ohjatut määrätään oleskelemaan vain tietyllä alueella ja heidät eristetään näin muusta väestöstä, näkemyksemme mukaan kyse on pitkälti säilöönoton kaltaisista olosuhteista, vaikka liikkumista ei rajoitettaisi voimakeinoin.