Suomen uudistettu kotoutumislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Kotoutumislain esityksessään hallituksen päätavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden osallisuutta yhteiskunnassa ja tehostaa kotoutumisen edistämistä. Tavoitteena on myös tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisääminen sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa polkuja työelämään ja parantaa maahanmuuttajanaisten sekä muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden tavoittamista palveluihin. Vastuu maahanmuuttaneiden työllisyyden edistämisestä siirtyy entistä enemmän kunnille ja hyvinvointialueille.
Kotoutumisohjelman kesto lyhenee uuden lain myötä kolmesta vuodesta kahteen. Tällä halutaan nopeuttaa maahanmuuttaneiden siirtymistä työelämään sekä työllisyyttä edistäviin palveluihin ja koulutuksiin. Kestosta on käyty laajaa vuoropuhelua kotoutumisen edistämisen toimijoiden kanssa ja hyödynnetty olemassa olevaa tutkimustietoa.
Lyhyempi kotoutumisohjelma palvelee huonosti maahanmuuttaneita, jotka tarvitsevat eniten tukea
Maahaanmuuttaneiden yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet vaikuttavat osaltaan kotoutumisen kestoon. Lyhyempää kotoutumisen tavoiteaikaa on pidetty toimivana niille kotoutujille, joilla on hyvät opiskelu- ja työllistymisvalmiudet. (1) Työllistymisen haasteita yksilötasolla selittävät useat eri tekijät, keskeisimpinä koulutustaso, terveydentila sekä naisilla varhainen perheellistyminen. Kotoutumista edistävät toimijat ovat pitäneet ohjelman kahden vuoden kestoa riittämättömänä merkittävälle osalle maahaanmuuttaneita, erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomille, kotona lapsia hoitaville vanhemmille sekä ihmisille, joilla on terveydellisiä haasteita. Eli juuri niille työelämän ulkopuolella oleville ihmisille, joiden tilannetta uudistus pyrkii parantamaan.
Usein maahanmuuttaneet täyttävät työvoiman tarvetta aloilla, joilla on pulaa työntekijöistä. Tämä voi auttaa paikallisia yrityksiä ja teollisuutta. Nopea työllistyminen ei kuitenkaan aina onnistu. Työllistyminen voi riippua monista tekijöistä, kuten kohdemaasta, maahanmuuttaneen taidoista ja pätevyyksistä sekä työmarkkinoiden tilanteesta. Osalla maahanmuuttaneista kielitaidossa tai ammattipätevyydessä on puutteita. Toisilla on riittävästi osaamista, mutta sitä ei tunnisteta. Työnantajilla voi myös olla ennakkoluuloja maahanmuuttaneita kohtaan. On tärkeää, että viranomaiset pyrkivät tarjoamaan tukipalveluja maahanmuuttaneille, jotta he voivat paremmin kotoutua, työllistyä ja menestyä uudessa ympäristössä.
Työ auttaa kotoutumaan, mutta ei yksin riitä
Jos Suomeen muuttanut saa työpaikan nopeasti ja oppii kieltä, edistää se kotoutumista. Mikäli hänellä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säilyttää omaa identiteettiään ja kulttuuriaan, kotoutuminen jää vaillinaiseksi. Tämä puolestaan voi vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Lisäksi uuden maan kulttuurin ja historian tunteminen vaikuttavat niin kutsuttuun kulttuuriseen kotoutumiseen.
Suomeen muuttaneiden on saatava riittävästi tietoa maamme kulttuurista, yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Esimerkiksi työelämän ja verotuksen sääntöjen tunteminen on tärkeää työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Maahanmuuttaneille suunnattujen palvelujen on otettava erilaiset kulttuuriset taustat huomioon, sillä tämä edistää työllistymistä ja kotoutumista. Kotoutumislain on varmistettava, että kaikille ihmisille tarjotaan samat mahdollisuudet ja kohtelu heidän kulttuuritaustastaan tai identiteetistään riippumatta.
Lähteet:
- kotoutuminen.fi
Ala Saeed
Asiantuntija, yhteiskunnan vastaanottavuus ja tasa-arvo
