Aikuiskoulutus edistämässä sosiaalista muutosta Palabekin pakolaisasutusalueella Pohjois-Ugandassa

Aikuisopiskelijat istuvat luokkahuoneessa Ugandassa.

Lukutaito on avainasemassa rakennettaessa maailmasta kestävämpää, rauhallisempaa ja turvallisempaa paikkaa. UNESCO:n raportin mukaan lukutaito on ottanut ison harppauksen maailmanlaajuisesti. Edistyksestä huolimatta noin 763 miljoonalta aikuiselta puuttuu edelleen tarvittava luku- ja laskutaito. Heistä 27 prosenttia on kotoisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Alueella sijaitsevassa Etelä-Sudanissa lukutaitoisten osuus väestöstä on kaikista matalin, vain 27 prosenttia. UNESCO:n mukaan yli 20 prosenttia yli 15-vuotiaista eteläsudanilaisista on lukutaidottomia.  

Etelä-Sudania ovat varjostaneet vuosikymmeniä kestäneet, usein etniset konfliktit, jotka ovat pakottaneet ihmisiä hakemaan turvaa naapurivaltioista, kuten esimerkiksi Ugandasta. Siellä heidät puolestaan asetetaan asutusalueille, joissa eri etniset ryhmät majoittuvat yhdessä. Tämän seurauksena joidenkin etnisten ryhmien välille on puhjennut konflikteja, joita lukutaidottomuus pahentaa entisestään. 

Joseph innostaa yhteisönsä jäseniä oppimaan englantia  

Yksi Pohjois-Ugandassa sijaitsevan Palabekin pakolaisasutusalueen ohjaajista ei ollut tyytyväinen yhteisössään vallitsevaan tilanteeseen ja päätti muuttaa sitä lukutaidon avulla. Eteläsudanilaista pakolaista Joseph Yanga Hakimia häiritsi, että suurin osa hänen kansastaan ei osannut puhua tai lukea englanniksi. Se teki heistä haavoittuvaisia konflikteille, koska he eivät kyenneet viestimään tehokkaasti tai korjaamaan väärinkäsityksiä.  

Joseph uskoi, että mikäli hänen yhteisönsä puhuisi englantia, se tekisi heidän elämästään helpompaa ja rauhanomaisempaa sekä parantaisi heidän elämänlaatuaan.  

”Vaikka yhteisöni oli todella halukas oppimaan, kukaan ei ollut auttamassa meitä. Niinpä puhuin muutamille koulua käyneille, jotka olivat halukkaita auttamaan muita yhteisön jäseniä opettelemaan puhumaan ja kirjoittamaan englanniksi”, Joseph kertoo. 

Hän aloitti vapaaehtoisohjelman kahden vapaaehtoisen ohjaajan ja 20 oppilaan kanssa. He kokoontuivat opiskelemaan hänen asuinalueellaan sijainneen puun alle. Samoihin aikoihin Joseph kuuli Suomen Pakolaisavun työstä naapuriyhteisöissä, ja kävi usein järjestön toimistolla pyytämässä lukutaito-ohjelmaa myös heille. Kolmen kuukauden kuluttua Pakolaisapu aloitti työn Josephin yhteisössä. 

Josephin ponnistelujen myötä hänen yhteisönsä on muuttunut selvästi. Esimerkiksi tavatessaan yhteisön naisia saa hän tervehdykset nyt englanniksi – aikaisemmin naiset eivät osanneet sanaakaan kyseistä kieltä. 

”Oppilaat, joiden kanssa aloitimme, ovat kehittyneet niin, että ovat päässeet mukaan viralliseen koulutusjärjestelmään. Jos menet paikalliseen peruskouluun, nämä oppilaat ovat jo nyt menossa seitsemännelle luokalle. He aloittivat täältä kanssamme ja edistyvät nyt siellä”, hän jatkaa.

Lukutaito-ohjelma on tehnyt yhteisöstä rauhaisamman 

Lukutaito-ohjelma on myös muuttanut yhteisön ajattelutapaa. Erilaisista etnisistä ryhmistä koostuva yhteisö on nyt rauhaisampi, ja mikäli konflikteja syntyy, yhteisön jäsenet ovat avoimia keskustelulle ja joskus jopa pyytävät Josephia auttamaan konfliktin ratkaisemisessa.

Ouko Peter, toinen vapaaehtoisista lukutaito-ohjaajista, pitää myös lukutaito-ohjelman vaikutuksia hyvin positiivisina:

Miesoletettu istuu tuolilla ja puhuu.

Joseph lähestyi minua vuonna 2019 ja kertoi, että joukko ihmisiä halusi oppia englantia, mutta heiltä puuttui opettaja. Tarjouduin auttamaan, koska en tehnyt siihen aikaan mitään. Ohjaajana työskennellessäni olen nähnyt yhteisössä muutoksen. Osa oppilaistani ilmoittautui kouluun, ja tänä vuonna he osallistuvat loppukokeisiin, joiden avulla hakeudutaan lukioon. Lisäksi kaksi ohjelman käynyttä naista on nyt yhteisön johtajina. Yhteisö arvostaa mielipiteitäni, ja konfliktien sattuessa he pyytävät minua sovittelijaksi. Olen iloinen siitä, että olen osa tätä positiivista muutosta.”

Joseph muistelee myös tapausta, kun oli erään äidin mukana sairaalassa: 

“Kun tämä äiti joutui sairaalaan, olin huolissani, kuka voisi toimia hänelle kääntäjänä. Kun hän pääsi ulos sairaalasta, menin sisälle tapaamaan lääkäriä ja kysymään, miten he olivat pärjänneet. Lääkäri ei voinut uskoa, että äiti osasi vähän englantia.” 

Lukutaito tekee pakolaisista selviytymiskykyisempiä ja itsenäisempiä. Lukutaidon roolia ei siten voida sivuuttaa konfliktien ehkäisemisessä, konfliktien jälkeisten yhteiskuntien jälleenrakentamisessa ja pakolaisten elämän parantamisessa.  

Lue lisää työstämme Ugandassa verkkosivuiltamme. https://pakolaisapu.fi/uganda/