English
Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia on mantereen kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottava valtio. Maassa elää tällä hetkellä lähes miljoona pakenemaan joutunutta ihmistä pääasiassa Sudanista, Etelä-Sudanista, Somaliasta ja Eritreasta. Maan poliittisen epävakauden, sisäisten konfliktien ja ilmasto-olosuhteiden myötä Etiopiassa on myös suuri joukko maansisäisiä pakolaisia. Niin vastaanottajayhteisön kuin pakolaistenkin tilanne on haastava, mistä huolimatta pakolaiset on toivotettu tervetulleeksi Etiopiaan.
”Pakolaisten tilanne Etiopiassa on tällä hetkellä hyvin hankala. Pakolaisten avuntarve on suuri, eikä siihen pystytä tällä hetkellä vastaamaan. Toimeentulossa on haasteita, ja pakolaiset joutuvat myymään vähäisiä tarvikkeitaan eteenpäin vain tullakseen jotenkuten toimeen. Elämäntilanne on hyvin vaikea ja elinkustannukset korkeat”, kertoo Alemneh Tsegaw, Pakolaisavun Gambelan toimiston johtaja.
Suomen Pakolaisapu on työskennellyt Etiopiassa vuodesta 2019 lähtien, jonka jälkeen työtä on tehty useassa projektissa. Lähes kaikki Etiopian pakolaisista asuu pakolaisasutusalueilla, joihin työmme myös pääasiassa keskittyy. Työmme tavoitteena on pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen resilienssin vahvistaminen sekä valoisamman tulevaisuuden mahdollistaminen uudessa elinympäristössä. Vastaamme pakolaisten tarpeisiin laajasti järjestämällä aikuiskoulutusta sekä humanitaarista apua. Pakolaisavun aikuiskoulutus Etiopiassa koostuu toiminnallisesta peruslukutaitokoulutuksesta, englannin kielen opetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä rahoitus- ja liiketoimintakoulutuksesta. Humanitaarista apua tarjotaan etenkin Pohjois-Etiopian konfliktia pakeneville maansisäisille siirtolaisille ja paluumuuttajille. Sen tavoitteena on vastata pakenemaan joutuneiden välttämättömimpiin tarpeisiin esimerkiksi ruoka-avun ja majoituksen avulla.
Aikuiskoulutus voimaannuttaa ja luo toimeentulon mahdollisuuksia
Toiminnallinen peruslukutaitokoulutus tähtää käytännön kautta luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan perusymmärrykseen. Koulutukseen osallistujista suuri osa on lukutaidottomia naisia, joilla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta kouluttautumiseen. Lukutaidolla on suuri merkitys pakolaisnaisten voimaantumisessa ja uuden alun mahdollistamisessa.
”Lukutaidon myötä pakolaisnaiset pääsevät johtotehtäviin yhteisössään. Mieleeni tulee yksi aiemmin lukutaidoton nainen Gambellan pakolaisasutusalueelta. Pakolaisavun koulutukseen osallistumisen jälkeen hän ryhtyi johtamaan kirkon ryhmää, koska pystyi lukemaan muille Raamattua. Lukutaidon myötä hän sai äänensä kuuluviin yhteisössään ja omaksui johtajaroolin”, George Were, Pakolaisavun Etiopian maajohtaja muistelee.
Keskeinen osa aikuiskoulutusta on myös toimeentuloon tähtäävä ammatillinen koulutus sekä rahoitus- ja liiketoimintakoulutus. Korkea työttömyys sekä pakolaisasutusalueiden elinkeinomahdollisuuksien olemattomuus korostavat toimeentulokoulutuksen tärkeyttä. Pakolaisavun kursseilla pakolaiset sekä vastaanottajayhteisöjen osallistujat voivat oppia esimerkiksi tietoteknisiä taitoja tai maanviljelyä. Näiden taitojen avulla pakolaiset ovat työllistyneet ja perustaneet pienyrityksiä.
”Palkitsevinta tässä työssä on mahdollistaa pakolaisille pääsy ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta monipuolisempiin toimeentulomahdollisuuksiin. Satsaus koulutukseen on pitkäjänteistä apua – sen avulla pakolaisilla on mahdollisuus tulla toimeen myös tulevaisuudessa, minne tahansa he päätyvätkin. On myös ilo nähdä pakolaisten kiinnostus ja into kurssille osallistumiseen”, kertoo Shambel Mohammed, toimeentulon/työllisyyden asiantuntija Pakolaisavun Addis Abeban toimistolla.
Inhimillisesti ja ekologisesti kestävä kehitys
Pakolaisavun työssä Etiopiassa yksi keskeisimmistä periaatteista on tasa-arvon edistäminen. Inklusiivisella työotteella tavoitamme ryhmiä, joiden asema on erityisen haavoittuva. Esimerkiksi naiset kohtaavat sukupuolittunutta väkivaltaa, syrjintää, toimeentulovaikeuksia ja muita haasteita. Edistämällä naisten lukutaitoa ja kouluttautumista laajemmin, parannamme tasa-arvoa pakolaisyhteisöissä.
”Inklusiivisuus ja pyrkimys tasa-arvoon on avainasemassa ja prioriteetti kaikissa Pakolaisavun toiminnoissa. Siten huomioimme kaikissa toiminnoissamme sukupuolen, iän ja vammaisuuden merkityksen”, Shambel painottaa.
Pakolaisavun koulutuksissa osallistujiksi valitaan vähintään 50 prosenttia naisia, 40 prosenttia nuoria ja 5 prosenttia vammaisia. Esimerkiksi toiminnallisessa lukutaitokoulutuksessa osallistujista jopa 93 prosenttia on naisia. Marginalisoitujen ryhmien mahdollisuus osallistua varmistetaan luomalla erityisjärjestelyitä, esimerkiksi saavutettavia tiloja ja lastenhoitomahdollisuuksia osallistujien tarpeiden mukaisesti.
Inklusiivisuus ei tarkoita pelkästään marginalisoitujen ryhmien tarpeiden huomioimista toiminnoissamme, vaan ymmärrämme sen Pakolaisavussa laajemmin myös vastaanottajayhteisön sisällyttämisellä toimintoihimme. Näemme rauhallisen yhteiselon ja sosiaalisen koheesion vastaanottajayhteisön kanssa osana kestävää kehitystä.
”20 prosenttia osallistujista on vastaanottajayhteisöstä ja 80 prosenttia pakolaisia. Ottamalla myös vastaanottajayhteisön mukaan, harmonisoimme pakolaisten ja vastaanottajayhteisöjen yhteiseloa”, Alemneh selittää.
Keskeistä on myös ilmastonmuutoksen huomiointi kaikissa toiminnoissamme. Vedenpuute ja siitä johtuvat konfliktit aiheuttavat Afrikan sarven alueella valtavasti pakkomuuttoa. Torjumme ilmastonmuutosta muun muassa käyttämällä paikallisia tuotteita ja opettamalla pakolaisille ympäristöystävällisiä viljelytapoja. Ylipäänsä pakolaisille taitojen opettaminen esimerkiksi käteisavun sijaan on toimintamme keskiössä – annamme pakolaisille ne välineet, joiden avulla he itse voivat vaikuttaa tulevaisuuteensa positiivisesti.
”Minulle kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että laitamme ihmiset kaiken toimintamme keskiöön. Meidän on kommunikoitava pakolaisten kanssa: heidän äänensä, näkemyksensä ja palautteensa ovat keskeisiä. Toinen osa kestävää kehitystä on se, että teemme työtä niin, että istutamme siemenen, joka kasvaa joksikin suuremmaksi. Toivoisin myös tulevaisuudessa pitkäjänteisempää rahoitusta. Lyhytjänteinen rahoitus turvaa välttämättömät tarpeet ja kriisistä selviämisen, kun taas pitkäaikaisen rahoituksen avulla on mahdollisuus todelliseen elpymiseen ja kestävään kehitykseen”, George summaa.