Kuva © UNHCR/Eugene Sibomana
Joistakin edistymisen merkeistä huolimatta pakkomuuton nopeus ja laajuus ohittavat pakolaistilanteen ratkaisut.
Kodeistaan pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä on lisääntynyt joka vuosi viimeisen vuosikymmenen aikana ja on nyt korkeimmillaan UNHCR:n mittauksen historiassa. Tämä suunta voidaan kääntää vain yhteisillä ponnistuksilla kohti rauhaa, UNHCR, YK:n pakolaisjärjestö, sanoi tänään.
UNHCR:n vuosittaisen Global Trends -raportin mukaan vuoden 2021 loppuun mennessä sotaa, väkivaltaa, vainoa ja ihmisoikeusrikkomuksia paenneiden määrä nousi 89,3 miljoonaan, mikä on 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja reilusti yli kaksinkertainen 10 vuoden takaisiin lukuihin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan – joka aiheutti nopeimman ja yhden suurimmista pakkomuuttokriiseistä sitten toisen maailmansodan – ja muut konfliktit Afrikasta Afganistaniin ovat nostaneet luvun yli dramaattisen 100 miljoonan virstanpylvään.
”Joka vuosi viimeisen vuosikymmenen aikana luvut ovat nousseet”, sanoi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. ”Joko kansainvälinen yhteisö ryhtyy toimiin tämän tragedian käsittelemiseksi, konfliktien ratkaisemiseksi ja kestävien ratkaisujen löytämiseksi, tai tämä kauhea suuntaus jatkuu.”
Viime vuosi oli merkittävä konfliktien kärjistymisen ja uusien konfliktien syttymisen vuoksi: Maailmanpankin mukaan 23 maata, joiden yhteenlaskettu väkiluku on 850 miljoonaa, kohtasivat keski- tai korkean intensiteetin konflikteja.
Samaan aikaan kun ruoan vähyys, inflaatio ja ilmastokriisi lisäävät ihmisten hätää, humanitaarisen avun ja rahoituksen riittävyys näyttää synkältä monissa tilanteissa.
Vuonna 2021 pakolaisaseman saaneiden määrä nousi 27,1 miljoonaan. Pakolaisten vastaanotot nousivat muun muassa Ugandassa, Tšadissa ja Sudanissa. Suurin osa pakolaisista haki jälleen kerran turvaa naapurimaista, joilla on vain vähän resursseja käytössään. Turvapaikanhakijoiden määrä nousi 11 prosentilla, ja heitä oli yhteensä 4,6 miljoonaa.
Viime vuonna maansisäisten pakolaisten määrä kasvoi konfliktien vuoksi 15 vuotta peräkkäin, ja vuonna 2021 kotimaansa sisällä pakenemaan joutuneita oli jo 53,2 miljoonaa. Kasvuun ovat vaikuttaneet joidenkin alueiden, kuten Myanmarin, lisääntyvä väkivalta ja konfliktit. Etiopiassa Tigrayn sekä maan muiden alueiden konfliktit ovat pakottaneet miljoonia pakenemaan maan sisällä. Sahelin kapinat aiheuttivat puolestaan uusia sisäisiä siirtymiä erityisesti Burkina Fasossa ja Tšadissa.
Pakkomuuton volyymi ja nopeus ylittävät edelleen pakenemaan joutuneille suunnattujen ratkaisujen, kuten paluun, uudelleensijoittamisen tai paikallisen integraation, saatavuuden. Kaikesta huolimatta Global Trends -raportti sisälsi hitusen toivoa. Kotiinsa palanneiden pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten määrä kasvoi vuonna 2021 ja palasi näin ollen koronaa edeltävälle tasolle. Vapaaehtoinen paluu nousi 71 prosenttia, vaikkakin luvut pysyvät edelleen vaatimattomina.
“Samalla kun todistamme järkyttäviä uusia pakolaistilanteita ja jo olemassa olevat tilanteet kiihtyvät tai jäävät ratkaisematta, on myös esimerkkejä maista ja yhteisöistä, jotka työskentelevät yhdessä etsiäkseen ratkaisuja pakenemaan joutuneille”, Grandi lisäsi. ”Sitä tapahtuu paikoin – esimerkkinä alueellinen yhteistyö Norsunluurannikon asukkaiden kotiuttamiseksi – mutta tällaisia tärkeitä päätöksiä on otettava käyttöön laajemmin myös muualla.”
Vaikka kansalaisuudettomien ihmisten määrä kasvoi hieman vuonna 2021, noin 81 200 ihmistä sai kuitenkin kansalaisuuden tai vahvisti sen – tämä on merkittävin kansalaisuudettomien määrän väheneminen sitten UNHCR:n IBelong-kampanjan alkamisen vuonna 2014.
Käännetty UNHCR:n 16.6. julkaisemasta englanninkielisestä tiedotteesta.