Ukrainan sota voi uusimpien arvioiden mukaan pakottaa miljoonia ihmisiä jättämään kotimaansa. Pakolaisten määrä kasvaa ennennäkemätöntä tahtia ja jo seitsemässä päivässä yli miljoona ihmistä on paennut Ukrainasta. Sota ja väkivalta lähialueellamme voi hyvin nopeastikin tuoda Suomeen enemmän suojelua hakevia ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Kriisi on tällä hetkellä Ukrainassa ja sen rajamaissa, ja siksi Euroopan ja Suomen on nyt pikaisesti tuettava Ukrainan rajavaltioita ja varmistettava, että kodeistaan paenneet ihmiset saavat humanitaarista apua ja turvaa. Tulevina viikkoina ja kuukausina on myös keskeistä huolehtia Schengen-alueella liikkuvien pakolaisten turvallisuudesta.
Olemme helpottuneita, että Suomi ja muut EU-maat Euroopan komission ehdotuksesta ottavat nyt käyttöön väliaikaisen suojeludirektiivin, jonka myötä ukrainalaiset ja Ukrainassa asuvat muiden maiden kansalaiset voivat saada määräaikaisen suojelustatuksen. Tämän turvin he voivat asua laillisesti EU-alueella saaden oikeuden peruspalveluihin ja työntekoon. On kuitenkin muistettava, että kotinsa ja läheiset perheenjäsenensä sodan vuoksi äkillisesti jättämään joutuneet ihmiset eivät välttämättä ole henkisesti heti valmiita työntekoon ja tulevat tarvitsemaan kriisiapua. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että yksilöllinen suojeluntarve ja erityiset haavoittuvuudet voidaan edelleen tunnistaa.
Ukrainasta paenneiden tilanne on kriittinen juuri nyt, ja rajavaltioiden kapasiteetti ja resurssit majoittaa pakolaisia ovat rajallisia. EU:n sisäministerit päättivät solidaarisuusalustasta, joka olisi tärkeää ottaa käyttöön mahdollisimman pian. Suomen ja muiden EU-maiden olisi pikaisesti järjestettävä virallisia kuljetuksia Ukrainan rajalta muihin jäsenmaihin, jotta haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset pääsevät turvallisesti matkustamaan kohdemaihin. Näin yksittäisten maiden paine ei ylity tasolle, jolloin pakolaisten perustarpeista ja oikeuksien toteutumisesta ei enää pystytä huolehtimaan. EU:n tukiratkaisuissa on tärkeää huomioida myös pakolaisia vastaanottavien maiden kuten Moldovan, ja EU:n välinen yhteistyö ja tukimekanismi.
Kun hyvää tarkoittavia auttajia on paljon, lieveilmiönä auttajien joukkoon liittyy usein myös epärehellisiä tahoja, jolloin hauraassa asemassa olevat pakolaiset ovat vaarassa joutua hyväksikäytön ja muun rikollisuuden uhreiksi. Riski paenneiden perheenjäsenten joutumisesta eroon toisistaan kasvaa. Esimerkiksi monilapsisen perheen matkustaminen Euroopan läpi ilman turvaverkkoa on kallista ja vaarallista. Siksi toivomme EU:lta pikaisesti sisäistä koordinaatiota kuljetuksiin.
Suomalaiset ja Suomessa asuvat ukrainalaiset ovat viime päivinä osoittaneet valtavan suurta tukea Ukrainasta paenneille ihmisille niin lahjoituksin kuin aktivoitumalla omassa arjessaan. Pakolaisuus on kriisi, jota kukaan ukrainalainen ei ole valinnut. Tässä kriisissä tarvitaan valtioiden välistä sitoumusta ja yhteistyötä sekä välitöntä hätäapua ja turvaa. Tämän jälkeen seuraava askel on vastaanottavien yhteiskuntien ja yhteisöjen tuki uuteen elämään asettumisessa.
Lisätiedot
Annu Lehtinen, Pakolaisavun toiminnanjohtaja
p. 044 719 1771, annu.lehtinen@pakolaisapu.fi
Haastattelupyynnöt
Marjukka Koskenkorva, viestinnän asiantuntija
p. 045 133 3803, marjukka.koskenkorva@pakolaisapu.fi